ajattelin sairastua masennukseen..
saisin vähän teetä ja sympatiaa.
taitaa olla trendi" sairaus" äideillä, jotka ovat laiskoja.
minäkin haluan.
Kommentit (38)
Toivottavasti helvetin pahalta! Ja kerro nyt kaikille muillekin masennuksen kourissa sitkutteleville, että missä sitä teetä ja sympatiaa jaellaan; voisivat vaikka jaksaa sen turvin hengissä vielä tämän päivän...
Sellaista sairautta ei kyllä toivo kenellekään (paitsi nyt ap:lle). Ihan kauheaa on itse voimattomana katsoa, kun toinen kuihtuu, ei pääse sängystä ylös, ei syömään, ei saa vaatteita päälle, kaverit kaikkoaa, pelkkä kuolema ja itsemurha on mielessä. Siinä meinaa koko perhe sairastua, mutta muitten lasten takia on pakko olla vahva. Onneksi poika sai apua, ensin lääkkeistä ja sitten lisäksi keskusteluapua. Nyt alkaa elämä voittaa, mutta pelko on aina, että masennus uusii.
Sairastu samantien myös anorexiaan, että pääset tuosta järkyttävän leveästä ahteristasi
Näin ajattelee ihminen, joka ei ole koskaan masennusta _sairastanut_. Nimittäin sairaus se on ja aika usein vaatii pitkäkestoista hoitoa ja myös lääkitystä tueksi.
Kenellekkän en toivoisi samaa tilaa, mutta ap:lle ei kokemus olisi pahitteeksi.
Jos siis olet oikeasti terve. Ehkä jollain lääkkeellä tai esim. jatkuva krapula alkoholilla voisit saada tuon ahdistuksen ja voimattomuuden aikaan.
Olet kylmä, tunteeton ja lisäksi vielä tyhmempi kuin vasemman jalan kumisaapas!
Eniten minua huolestuttaa nimenomaan tuo tyhmyys johon ei ole edes hoitoa, lääkityksestä puhumattakaan!
Huomaatkos, saat tuolla tyhmyydellä aika paljon huomiota?!
PIDETÄÄN TÄMÄ KETJU YLHÄÄLLÄ JA ANNETAAN AP:LLE TEETÄ JA SYMPATIAA...Mitä muutakaan me av-mammat voimme tukea näin vakavasti sairasta ap:ta.
Oikeasti, jos on joku tarve kadehtia mieleltään sairaita ihmisiä, on oikeasti aika miettiä omaa elämäänsä...
Mutta lykkyä tykö ap:lle. Miten meinasit sairastua, noin ihan käytännössä?
Katsotaan, onnistutko. Toivon niin.
Sitten kun elämässäsi ei ole enää mitään mieltä, tahdot oikeasti kuolla, suhun sattuu fyysisesti ja psyykkisesti, vihaat itseäsi, tulevaisuudessa ei näy enää yhtään valopilkkua, olet kadottanut kaikki haaveesi, et enää pysty nukkumaan; kun piilottelet viilleltyjä, verisiä haavoja, jotka leikkasit ihoosi ihan vaan tunteaksi
jotakin
; häpeät kaikkea; itket ilman syytä, kunnes et enää osaa itkeä; kun ruumiskaan ei enää toimi ja tottele...
...tule sitten kertomaan, miten kokeilu meni, ootko saanut teetä ja sympatiaa, ja onko olo trendikäs. Joohan?
Kerrohan sitten millä konstilla sen sait aikaan ja miltä olo tuntuu pahimmassa masennusvaiheessa.
Siihen poraisin pienen reiän josta juuri ja juuri voisit hengittää. Sitoisin laatikon ylös nostokurkeen hiuksesta ja kerran päivässä kävisin hakkaamassa laatikkoa ja huutaisin samalla " kohta tippuu ja sinä kuolet!" Mikään päivä et voisi olla varma kuoletko juuri tänään. Oletko edes ripustettuna minnekään ja jos olet niin oletko hiuksesta vaikko vaijerien varassa. Sitten susta tuntuisi niin kuin masentuneelta muutaman viikon päästä.
masentuneet ne täällä vain vikisevät..
ottakeehan iltalääkkeenne, ja menkää nukkumaan, jotta jaksatte taas huomenna olla niin maan masentuneita.
Vierailija:
Siihen poraisin pienen reiän josta juuri ja juuri voisit hengittää. Sitoisin laatikon ylös nostokurkeen hiuksesta ja kerran päivässä kävisin hakkaamassa laatikkoa ja huutaisin samalla " kohta tippuu ja sinä kuolet!" Mikään päivä et voisi olla varma kuoletko juuri tänään. Oletko edes ripustettuna minnekään ja jos olet niin oletko hiuksesta vaikko vaijerien varassa. Sitten susta tuntuisi niin kuin masentuneelta muutaman viikon päästä.
Hitto tällasia ketjuja jaksa... Kai huomaat ap itsekin näistä ei-masentuneitten kommenteista, tasan kuinka paljon sitä " teetä ja sympatiaa" jaellaan?
Masennus on vakava sairaus, mutta tuntuu, että nykyään masennus on jopa muodikasta ja hyvä syy ainakin olla tekemättä yhtään mitään.... Oletteko huomanneet, että tälläkin palstalla aina pahimmat ulisijat vetää selitykseksi toiminnalleen masennuksen? Tietenkään sitä ei ole diagnosoitu, mutta hyvästä selityksestä se käy ja itsediagnoosi toimii.
Kyllä mun mielestä näissä mielenterveysaiheisissa ketjuissa eniten on liikkeellä diagnosoituja, hoitoa saavia ihmisiä. Monilla paljon muitakin ongelmia, kuin " pelkkä" masennus.
t. eräs onnekas masentunut (joka ei joo ole vielä ottanut niitä iltalääkkeitä), jonka masennus on vain lieveilmiötä muista häiriöistä
Ihminen, joka mollaa masentunutta on itse mieleltään sairas.
Ainoa mikä antaa toivoa on se, että kuolee huomenna, tunnin päästä joskus, toivottavasti pian.
Joo, paljon saa sympatiaa, koska ei uskalla kertoa läheisilleen. Pitää yrittää jaksaa, koska kyllähän aina yhden lapsen kanssa pärjää. Tosi mukava olla kotona älyttömässä ahdistuksessa. Toiv lääkitys alkaa tehota...