vituttaa tää tilanne :(
Tapasin pari kk sitte miehen ja aloimme seurustelemaan suht tiiviisti. no,kondoomi sitten petti ja muutama vikko sitten huomasin olevani raskaana... nyt sitten olen huomannut että mies merkitsee minulle enemmän vain kaverina,enkä tahdo hänen kanssaan seurustella vakavammin... mies on iloinen lapsesta ja haluaisi yhteisen kodin yms.. olen sanonut että hän saa osallistua lapsen elämään juuri niin paljon kun itse haluaa tai olla osallistumatta... Nyt kuitenkin tuntuu että olen itsekäs kun en voi olla miehen kanssa. tekisin mitä vaan että tuntisin miestä kohtaan jotain enemmän ja joka päivä toivon että ne tunteet tulisivat! mutta kun ei :( olen vaan jotenkin surullinen :( mitä mieltä te olette tästä? onko samanlaisia tilanteita?
Toista voi oppia rakastamaan, älä nyt tuossa hormoonimyllerryksessä ala eroamaan. Katsokaa rauhassa mitä tuosta tulee.