Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mun päänuppi ei kestä raskauden mukana tulevaa epävarmuutta ja pelkoa

Vierailija
22.10.2008 |

en henkisesti jaksa enää 40 viikkoa tarkkaila itseäni joka sekuntti ja olla koko ajan varpaillaan jos vähän vihlaisee mahasta tai jos lapsi ei liiku. Pakko tehdä abortti

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäs jos juttelisit vähän neuvolassa. Ja tuo on varmaan osittain ihan sitä hormoonihöyryä, joka menee ohi kun raskaus etenee vähän pitemmälle.

Vierailija
2/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tarkotitkohan tuota nyt ihan tosissaan,,vai?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan joka sekuntti huolissani siitä mahdanko saada elävää lasta. En jaksa kokea samaa enää toista kertaa

Vierailija
4/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos relaisit vähän..

Siis ajattelet niin että kehitysmaissa ihmisetkin ihan synnyttää lapsia ja selviävät (ainakin suurin osa). Ja lisäksi synnytys on suomessa jo turvallista..

Voin sanoa että kolme raskautta kokeneena en voi sanoa nauttineeni ajasta, mutta se, mikä tunne kun vauva on vihdoin sylissä niin pistää ihan itkettämään kun sitä ajattelen.. Olin NIIIN ONNELLINEN!:)

Vierailija
5/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vitsi täällä on oikeasti pimeää porukkaa.

Vierailija
6/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulenpa että et kestäisi myöskään abortin aiheuttamaa syyllisyyttä ja masennusta. Tuohon ahdistukseen on saatavissa apua. Nyt vaan terveyskeskukseen puhumaan asiasta, sinusta voi tulla ihan onnellinen odottava äiti kun saat tuon ahdistuksen ammatti-ihmisen kanssa purettua. Tee se ihan tulevaisuutesi vuoksi. Raskaus ei varmaan ole ainoa asia, jota stressaat epänormaalin paljon?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin suuri oli menettämisen pelko. Ja on vieläkin, lapseni on 2v

Vierailija
8/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta vaikka ei olisikaan niin vastaus olisi tietysti että eihän tuollaista äitiä kenellekään toivois --> toivottavasti tekisikin abortin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja he voivat muuttua kun ahdistusta hoidetaan asiallisesti. Voihan tää ollakin provo mutta uskonpa että joskus provoissa on totta toinen puoli.

Vierailija
10/13 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

lasta. Tämän toisenkaan raskauden kanssa en aio jättää mitään asiaa tekemättä. Juon ja poltan jos siltä tuntuu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
23.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen nyt rv 20 enkä ole huomannut tarkkailla vielä itseäni. Eilen ostin paidan ja huomasin, että "kappas" mullahan alkaa olla jo aikamoinen vatsa. Mammahousuja ja hameita olen käyttänyt jo 3 viikkoa. Muutkin sen jo huomaavat, mutta mä olen tainnut keskittyä muihin asioihin. Eilen kuulin vatsasta jo niin usein, että peilailin illalla itseäni pitkään, että tottuisin siihen, miltä näytän. Viikot menee ihan hujauksessa, kun on mukava työ. En ole ehtinyt juuri "omaa napaa" tuijottamaan tämän ekan odotuksen aikana.



Ennemmin mietin tulevaa vauvaa kuin omaa odotusta. Mietin esimerkiksi, millainen sänky ja millaiset rattaat (vai ovatko ne vaunut??) pitäisi pienelle hankkia.



Näin siis ns. oireettomassa raskaudessa, kun ei ole ollut mitään pahoinvointia, väsymystä tai kivistäviä kipuja - vielä.

Vierailija
12/13 |
23.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ei nyt kuitenkaan ihan tuota luokkaan.

en henkisesti jaksa enää 40 viikkoa tarkkaila itseäni joka sekuntti ja olla koko ajan varpaillaan jos vähän vihlaisee mahasta tai jos lapsi ei liiku. Pakko tehdä abortti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
23.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos viikkoja on niin vähän että abortin voit tehdä niin et voi edes tuntea lapsen liikkeitä vielä.



Mutta pakkohan sitä on jostai yrittää niitä prvoja keksijä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän kolme