Äidin sydän särkyy... tokaluokkalaistani kiusataan.Neuvoja!
Minulla on 8-vuotias poika, joka on fiksu ja ikäistään fiksummalla tasolla. Hänen mielenkiinnon kohteensakin on biologiassa ja hän pohtii paljon filosofisia kysymyksiä. Ei hän nyt kamalan erikoinen ole suhteessa muihin, tykkää pelata palloa ja painia. Erikoinen hän on vain puheen ja ajattelun tasolla. Opettajan mukaan hänellä on korkea äo eikä kaikki oppilaat edes ymmärrä hänen sanavarastoaan.
Mutta hän on joutunut kahden pojan silmätikuksi koulussa. Opettajalle on kerrottu monta kertaa ja pojat ovat olleet rehtorin puhuttelussa. Mutta mikään ei auta...
Neuvokaa, mitä pitäisi tehdä? Pitääkö laittaa mies asialle laittamaan pojat ojennukseen (isä on hyvä ripittämään). En tunne vanhempia enkä itse poikiakaan.
Kommentit (22)
Sano kiusaajille, että jos kiusaat muita niin äitisi saattaa kuolla.
On viesti mennyt ainakin toisen pojan vanhemmalle, koska tämä toinen kiusasi poikaani jo viime vuonna. Äiti oli pakottanut piirtämään poikansa jotain omalle pojalleni vasten tämän tahtoa.
Onko näillä vanhempien rehtorien puhuttelulla ollut hyviä kokemuksia? Pitäisikö pyytää sellaista?
Juuri tuota ajattelin, että mies saisi hoitaa :-). Isä on iso ja vaikuttavan oloinen. Kun hän menee mörisee, niin ehkä jotain tapahtuisi..
ap
Sano kiusaajille, että jos kiusaat muita niin äitisi saattaa kuolla.
Viimeinen keino on, että kiusaajat vaihtavat koulua, tai toinen heistä, jos kunnassa useita kouluja on. Pyytäkää tapaamista, jossa ovat läsnä opettaja, rehtori, lapset, kaikki vanhemmat ja kuraattori/psykologi. Siellä asia käsitellään ja sovitaan jatkomenettelystä. Virallinen käsittely, josta tehdään muistio, on yleensä tehokas. Kaikilla kunnilla on siihen mahdollisuus. -yläkoulun ope
Aikamoinen ehdotus sinulla! En ole kuullutkaan tuollaisesta. Jotenkin epäilen, että mihinkään noin radikaaliin koulu ryhtyisi... vaikka useita kouluja onkin ympärillä.
ap
ja kiusattujen lasten vanhemmilla on tosi huonoja kokemuksia tällaisista miitingeistä:
Viimeinen keino on, että kiusaajat vaihtavat koulua, tai toinen heistä, jos kunnassa useita kouluja on. Pyytäkää tapaamista, jossa ovat läsnä opettaja, rehtori, lapset, kaikki vanhemmat ja kuraattori/psykologi. Siellä asia käsitellään ja sovitaan jatkomenettelystä. Virallinen käsittely, josta tehdään muistio, on yleensä tehokas. Kaikilla kunnilla on siihen mahdollisuus. -yläkoulun ope
Niissä tuppaa keskustelu lipsahtamaan siihen, että kiusatusta etsitään vikoja, jotka "oikeuttavat" kiusaamisen. Vanhempie syyllistetään ylineuroottisiksi, kun kehtaavat pitää lapsensa puolia. Kiusaajien vanhemmat ovat hyökkääviä, koska kokevat olevansa tilanteessa altavastaajina ("hyökkäys on paras puolustus"). Kiusaaminen saatetaan kyseenalaistaa ("olikohan se nyt mitään kiusaamista, taidatte vaan ylitulkita normaalin leikin kiusaamiseksi")
JOS ap:n lapsen koulussa rehtori ja opettaja ovat yhtä mieltä vanhempien kanssa, että kiusaamista tapahtuu, se on tietysti hyvä asia. Mutta jos järjestätte tuollaisen tapaamisen, ottakaa siihen mukaan joku, joka on VARMASTI teidän puolellanne ja kykenee pitämään "päänsä viileänä" ja vaatimaan toimia siinäkin tilanteessa, joissa teillä on jo tunteet pinnassa ja pala kurkussa.
Muistakaa, että viimeinen keino on rikosilmoituksen teko.
Nyt ope ja rehtori lujille, asiaan voidaan vielä puuttua!
terv. itsekin ope ja kahden äiti
Sitä ennen teidän kannattaa pyytää tuota ehdottamaani yhteistapaamista, jossa kiusaamista selvitetään. Sitten seuraa tarkkailujakso, jonka jälkeen katsotaan, onko kiusaaminen loppunut vai jatkuuko se edelleen.
Jotenkin tuota minäkin pelkään. Totta kai poikani jotenkin reagoi takaisin siihen kiusaamiseen, eli ei hän ole sitä tyyppiä, joka jää nurkkaan itkemään. Hän kyllä hyökkää takaisin.
Opettaja ei taida olla ihan samaa mieltä kiusaamisesta, tälläisen kuvan olen saanut, kun olen puhunut hänen kanssaan. Minä olen silti sitä mieltä, että kiusaamista tapahtuu. En jaksa sitä perustella, koska ei kukaan jaksaisi sitä lukea enkä ehtisi kirjoittaa. Poikani myös sanoi, että he kiusaavat tavalla, johon "ei pysty puuttumaan". (pojan oma lause). Esimerkkinä hän sanoi, että jos hän sanoo hakevansa pallon, niin nämä kiusaajat hakevat pallon ennen häntä eivätkä mistään hinnasta anna takaisin.
Voiko oikeasti tehdä rikosilmoituksen?
ap
Mutta sellainen joukkokokous on paha tilanne. Se provosoi hyvänkin vanhemman etsimään puolustuksia oman lapsensa käytökselle - VARSINKIN jos lapset ovat myös läsnä. Omaa lasta on hankala myöntää syntipukiksi, kun hän itse istuu vieressä ja vastassa on monta muuta aikuista ja lasta.
yläkoulun ope
jossa kaikki ovat läsnä pitäisi olla ihan normaali toimenpide sen jälkeen, kun kiusaajia on puhuteltu, kiusaajien vanhempiin on otettu yhteyttä, ja kun kiusaaminen ei silti lopu.
Eikä tuo mitenkään hurjalta kuulosta. Ja tuossa on mukana juuri noita puolueettomia osapuolia, eli kuraattori ja psykologi, joten sen kummempia oman kannan tukijoita ei enää tarvita.
Mun viaton arvioni on, että tuollainen tapaaminen voisi olla aivan riittävä apu. Se voidaan järjestää ensin niin, että lapset ovat paikalla ja sitten vielä ilman lapsia. Teillä vaikuttaa siltä, että poikaasi kiusataan siksi, että kiusaajat eivät tunne häntä riittävän hyvin ja pystyvät siksi tarttumaan niihin omituisuuksiin, joita ovat havainneet. Psykologin ja kuraattorin ohjeiden avulla kaikki vanhemmat ja opettaja voivat edesauttaa kiusaajaa ja kiusattua tutustumaan toisissaan myös niihin puoliin, joita eivät nyt tilanteen sumentamina näe.
Kyllä tuo siis on mahdollista selvittää rauhanomaisin keinoin, mutta valitettavasti se usein nykyäänkin menee niin, että vanhemmat joutuvat kerta toisensa jälkeen vaatimaan koululta toimia, ennen kuin mitään alkaa tapahtumaan.
Ja tosiaan, jos koulu ei saa mitään aikaiseksi, niin aina voi ottaa yhteyttä myös sivistystoimenjohtajaan, miksei kaupunginjohtajaankin, ja sitten poliisille tekemään rikosilmoitusta.
ja sitten vasta lapset mukaan näkemään, että näin isolla joukolla tätä asiaa käsitellään, jolloin lapsetkin suhtautuvat tilanteeseen vakavasti.
Koululla pitäisi olla kirjattu suunnitelma, jonka mukaan edetään kiusaamistapauksissa. Voit pyytää koululta sen nähtäväksesi, ellei sitä löydy netistä.
tyyliin "kun se Ville on niin erilainen kuin muut pojat". Minulle jopa eskarin lto sanoi, että poikaammme tullaan varmasti kiusaamaan kun on niin erilainen kuin muut lapset. Eli jotkut (ei kaikki onneksi) opettajat pitää ihan asiaankuuluvanan ja normaalina, että hiukankin erilaista kiusataan.
Voisitko mennä itse kouluun katsomaan, millaisissa tilanteissa kiusaamista tapahtuu? Voisiko niihin kiusaamistapahtumiin puuttua heti sillä hetkellä kun niitä tapahtuu?
normaalitapa toimia. Kunhan nyt varoitin ap.tä siitä, miten siinä VOI käydä. Ettei kannata ihmetellä, jos kiusaajien vanhempien reaktio on toisenlainen kuin kenties kahdenkesken.
Kannattaa ap lukea vaikkapa nämä, Hesarissa olleet jutut:
"(HS mielipide 10.10.):
Lakikin velvoittaa puuttumaan kiusaamiseen
Olemme yhtä mieltä siitä, että koulukiusaamisella on erittäin haitalliset ja pitkäaikaiset vaikutukset uhriksi joutuneelle. Yhtä mieltä olemme siitäkin, että sille pitäisi tehdä jotain. Kuitenkin tietämättömyydestä johtuen toistellaan väitettä, ettei ole keinoja.
Keinoja on, ja Suomen laki velvoittaa myös käyttämään niitä.
Koulujen johtotehtävissä olevat ja oppilaiden vanhemmat voivat tarkistaa asian esimerkiksi internetistä hakusanalla perusopetuslaki.
Perusopetuslain 29 pykälä ilmaisee selvästi, kuinka oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee suojata oppilaita väkivallalta ja kiusaamiselta ja myös valvoa lain noudattamista ja toteutumista.
Perusopetuslain 36 pykälä tuo ilmi, kuinka järjestyssääntöjä rikkovaa oppilasta voidaan rangaista kurinpidollisesti, ja hänet voidaan ongelman jatkuessa erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Koulussa rehtorin, kuten kaikilla työpaikoilla esimiehen, tehtävänä on huolehtia siitä, että annettuja säädöksiä noudatetaan. Muuten hän syyllistyy laiminlyöntiin, joka on huomautuksen arvoinen virkavirhe.
Mielestäni koulujen asenteiden pitää muuttua nollatoleranssin suuntaan. On alettava käyttää niitä keinoja, joita kouluille on annettu. Yksikin pahoinpitely levittää pelkoa muihin oppilaisiin: olenko minä ehkä seuraava?
Yhteiskunnan kannalta vakava ja kiireellinen tehtävä on puuttua entistä tiukemmin kiusaajiin jo ennen kymmentä ikävuotta, koska sen jälkeen vaikutusmahdollisuudet alkavat vähetä. Parikymppisenä osaa heistä ei voi enää millään psykoterapeuttisella metodilla auttaa. Asiaa ei saa ohittaa epämääräisellä ilmaisulla, että pitäisi tehdä jotain.
JUHANI MATTILA
lääketieteen tohtori
psykiatrian erikoislääkäri, Hki"
--------------------
Seuraava juttu on liian pitkä kopioitavaksi tähän, toivottavasti linkki toimii:
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Toisen+polven+kiusatut/HS20081005SI1…
Toivottavasti noista on ap:lle apua. Itse hommaisin käsiini tuon tuoreen Holmberg-Kaleniuksen kirjan. Hänen tv-haastattelussaan juuri muuten puitiin noita ryhmä-palaverin riskejä, joista kerroin. Omakohtaisia kokemuksia minulla ei ONNEKSI ole.
mutta jutussa siteerattiin Tina Holmberg-Kaleniusta, joka on kirjoittanut kirjan "Elämää koulukiusaamisen jälkeen".
Kyseistä naista haastateltiin Ylen aamu-tv:ssä 7.10., löytyy Ylen kotisivuilta
Areenasta, kts:
http://areena.yle.fi/toista?id=1565602
Voit skrollata tallenteen kohtaan 16 minuuttia, siitä se about lähtee.
viimeistään siinä vaiheessa, jos yhteispalaveri ei tuota tulosta. Olen nähnyt työni kautta miten kiusaaminen vaikuttaa lapsen/nuoren itsetuntoon, opiskeluvalintoihin, aiheuttaa sosiaalista fobiaa ym ja ajattelen, että jos omia lapsiani tullaan kiusaamaan, teen kaiken laillisen ja laittoman, jotta se loppuu alkuunsa. Tietenkään en voisi sanoa tätä ikinä työssäni ääneen, mutta mulle on ihan sama miten ne kiusaajat traumatisoituvat siitä, että raivokas isä käy niitä ripittämässä. Todennäköisesti kiusaajat myös tietävät tehneensä väärin ja ansainneensa ojennuksen, eikä asiasta sen kummempaa meteliä nouse. Ja jos nouseekin, siinä on vain lapsen ja aikuisen sana vastakkain, eikä mitään voida todistaa. Jos kyseessä ovat käytöshäiriöiset lapset, ei heihin tehoa ystävällinen yhteistyöpalaveri.
Hei, kaikki vanhemmat ja luokanopettajat!
Teen Pro Gradu - lopputyötäni, joka käsittelee vanhempien ja luokanopettajien välisen yhteistyön ongelmia.
Olen todella kiitollinen, jos vaivaudutte osallistumaan kirjoittamalla nimettöminä kokemuksistanne nettisivuiltani löytyvälle kyselylomakkeelle!
Kyselylomake löytyy osoitteesta:
http://kiviminna.suntuubi.com/?cat=38
Sivuilta löytyy myös tarkemmat tiedot ja ohjeet koskien tutkimustani.
-Kiitos-
mennyt poikien vanhemmille asti. Ainakin oman tokaluokkalaiseni koulussa pyydetään aika herkästi myös vanhemmat "rehtorin puhutteluun".