Nyt meni seurakunnan kanssa hermot!!!!

Ja olisi se kaveri varmaan lainannut sitä rahaa ruokaan, mutta kun kerkesin pyytää seurakunnalta ennenkuin tämän kaverini näin. Olin nimittäin lapseni kanssa päiväkerhossa, jossa myös seurakunnan työntekijä oli.

ajattele hetki toisen näkökulmasta,mitä itse ajattelisit?

Ehkä se seurakunnan täti katsoi, että koska olet hädässäsi kääntynyt kirkon puoleen, on kirkolla myös oikeus ja velvollisuus ohjata sinua oikeaan suuntaan. Ja harva seurakuntaihminen kovin hyvällä katsoo kapakassa istuskelua, se kai on selvä juttu. Jos hän tosiaan huusi " naam punaisena" niin se on jo asiatonta käytöstä, mutta noin periaatteessa, sinun on minusta hyväksyttävä moitteet hintana siitä, että haet seurakunnan apua.

Siis kirkolta pyydättte ruoka-rahaa? Kuulen sellaista 1. kertaa.

Suomessa pärjää ihan hyvin jokainen, joka osaa vaan rahaa käytttää OIKEIN!

Samaa mieltä oon ap, ei sille diakonissalle kyllä kuulu, mihin sä ne rahas laitat. Älä välitä näistä muista kirjoittajista!

on, mitä se täti ajattelee, jos et kuitenkaan jatkuvasti siellä asioi. Anna olla luuloissaan. Saat ehkä seuraavan kerran helpommin sieltä apua. Hehän haluavat hyysätä aina kaikkia onnettomia tapauksia kuten juoppoja jne.

Minä olen oppinut köyhinä aikoinani, että se ei todellakaan kenellekään kuulu, mihin toinen ihminen käyttää rahansa.



Tästä varmasti joku pillastuu, mutta olen itse joskus juonut pullollisen olutta NÄLKÄÄNI. Kun oli tosi köyhä tilanne, niin pullollinen olutta täytti mahan erittäin kivasti muutamaksi tunniksi.



Mutta kuten ap jo kertoi, hän sai oluen lahjaksi, joten ei edes käyttänyt omaa rahaa.



Tämän lisäksi jos on joutunut pitkään säästelemään, niin yksi olut voi olla suuri hetki. Katselen joka päivä, kun lähden töistä, miten hienostuneesti ihmiset istuvat viereisen ravintolan terassilla ja juovat oluitaan. En tiedä, ovatko he samoja vai eri ihmisiä joka päivä. Se näyttää meikäläisen näkökulmasta normaalilta, koska nämä viereiset ravintolat ovat hienostuneita ravintoloita, joissa ei käy juopposakkia.

tilanteessa seurakunnan tädillä oli oikeus närkästyä. Jos itse antaisin jollekin pyytäjälle rahaa lasten ruokaa varten ja seuraavana päivänä näkisin tyypin kaljalla, niin saattaisinpa vähän närkästyä minäkin. Vaikka siis itsekin tykkään käydä kaljalla enkä pidä sitä mitenkään pahana - seurakunnan näkemys kaljotteluun taitaa olla muutenkin vähän tiukempi?



Teidänkö mielestä voi käydä uskonnolliselta yhteisöltä hakemassa rahaa, mutta ei tarvii piitata piirun vertaa sen yhteisön arvoista?

No oletpas sina hyvin perilla tasta maailmasta. Opiskelijana olin kaupan kassalla toissa ja voin sulle hyva nro 7 kertoa, etta kirkon maksusitoumuksella ruokaa ostavia ihmisia oli lahes paivittain.

maailmankuva, että antaisi toisen edes selittää vastineensa. eihän tuossa ollut mitään väärää ap:n käytöksessä. jos kaveri ostaa oluet, voi ihan hyvin mennä mukaan. pitäiskö sitä köyhän ihmisen vaan hävetä itteensä neljän seinän sisällä??

Kirkko voisi alkaakin muuten aktiivisesti auttamaan opiskelijoita, heilläkään ei rahat kyllä veny. Tosin siinä tulisi varmasti se olutpuoli vastaan heti. :D Vaikka tässä tapauksessa siis ei asianomistaja itse ostellut sellaisia turhuuksia kuten aikuisen ihmisen rantoutumisaineita.

saa kaupasta ostaa olutta tai tupakkaa.



Mielestäni perheellisen kohdalla täysin korrektia hoitaa asiansa niin että jos hakee ruokarahaa pysyy poissa kuppiloista. Etenkin pienellä paikkakunnalla.



Ja ihan yhtä turhaa yrittää sönkätä että kaveri osti. Kenen sitä tarvii uskoa? Sama ku kaupan kassalla papereita kysyttäessä saa kuulla mitä kummallisempia selityksiä eikä niitäkään kukaan usko.

tapauksessa. Hänhän sai tuopillisen kaveriltaan, eikä siis käyttänyt omia eikä kirkon rahoja kaljoitteluun. Diakonissa toimi tökerösti tuomitessaan ap:n luulojensa perusteella.

Tästä on jo viitisen vuotta aikaa, mutta jäi vain hyvi mieleen. Edessäni oli mies, joka maksoi sossun maksusitoumuksella ruoan. Hän vielä nauroi (siis nauroi eli mielestäni oli vähän huijannut), että he kun ovat tällainen suurperhe, niin saavat oikein ison maksusitoumuksen. Tämän jälkeen hän latoi ison kasan kaljaa hihnalle ja maksoi ne rahalla.



Silloin paheksuin tämän miehen toimintaa ja paheksun edelleen. Hän ei vaikuttanut siltä, että olisi sitä maksusitoumusta tarvinnut ja käytöksestä päätellen oli onnistunut huijaamaan suuremman sitoumuksen kuin olisi ollut tarvetta.



Yksi kalja silloin tällöin ei ole mikään suuri juttu.

että on kalja maistunut useammankin kerran, jos ei rahat riitä ruokaan...



Seurakuntien kanta kaljoitteluun ei tosin ole ihan niin tiukkapipoinen, kuin täällä moni näyttää ajattelevan - Käpylässä papit säännöllisesti " jalkautuvat" laumansa pariin paikallisiin kaljakuppiloihin...

Onpa niitä sellaisiakin tapauksia, joille ei kassa uskalla olla myymättä esim. savukkeita maksusitoumuksella..

Eli tukea hallittuun rahankäyttöön ym.



Sossun kuiteilla usein ostellaan vain sipsejä ja vanukkaita, ja tulee mieleen, että on tainnut täti päästä vähemmällä, kun on lapun kirjoittanut, kuin että opastaisi asiakastaa ostamaan vaihteeksi oikeaa ruokaa... Siinä mielessä srk:n täti oli ihan oikealla asialla, kun katsoi vähän kulutustottumusten perään... (Vaikka vähän menikin metsään siinä, että olut oli tarjottu - toisaalta, eikö ap aio kaverilleen myös tarjota oluet jahka rahaa on?...)

Silloin kunon rahat todella loppu, masentaa ja hirveästi. Onneksi sinulla on tuollainen ystävä, joka ymmärsi, että muutama rentouttava olut saattaa helpottaa olotilaa edes hetkeksi.

Ja monesti ihmiset ovat sellaisia, että kyllä oluen saattaa ottaa ystävältä, mutta siinä ruoka-kassin ottamisessa menee jo liian pitkälle. Ei kehtaa yksinkertaisesti näyttää toiselle, että niin huonosti menee.

Tuskin. Alkoholi tässä se ongelma on eikä se mihin rahasi käytät.

että joudut itse tarjoamaan joskus takaisin. Teit väärin kun menit kuppilaan