perhepäivähoito..
kuinka nopeasti teillä on muilla lapsenne tottuneet hoitopaikkoihin poikamme on nyt reilu vuoden ikäinen ja aloitti hoidon maanantaina. kävimme muutaman kerran tutustumassa kyseiseen paikkaan aikaisemmin, poikamme on aika rauhallinen ja tosi arka uusien asioiden ja ihmisten joukossa mutta oikea hulivili taas sitte kotona ja tuttujen tykönä. nyt on oikeaa sydäntä raastavaa jättää poika hoitoon ku huutaa täyttä kurkkua niin, että vielä lähikaupallekkin ääni kuuluu.
Kommentit (3)
Meidän hitaasti lämpiävä, rauhallinen poika aloitti perhepäivähoidossa n. kuukausi sitten. Reilun viikon ajan itki aamuisin, rauhoittui kuulemma aina melko nopeasti. Ensimmäisinä päivinä saattoi hakeutua ulko-ovelle ja viihtyi paremmin ulkoleikeissä kuin sisällä. Toisen viikon loppupuolella jäi jo itkemättä hoitoon, perjantaina vilkuttikin meille vanhemmille eikä olisi iltapäivällä enää lähtenyt kotiin. Joten eiköhän se teilläkin siitä! Kurjahan se tunne on kun aamulla joutuu lähtemään, mutta kun melko nopeasti ja päättäväisesti lähtee ja sitä ennen sanoo lapselle tulevansa iltapäivällä hakemaan, niin se erotilanne ei muodostu lapsellekaan kohtuuttoman pitkäksi ja hankalaksi.
Meidän ujo ja hitaasti lämpiävä tyttö aloitti pph:lla aikoinaan 1,5-vuotiaana. Kun tyttö jäi ekoja kertoja hoitoon, hän ei itkenyt vanhemman lähtiessä ollenkaan, vaan havahtui parkumaan vasta noin tunnin päästä. Tämä tuntui mielestäni kaikkein pahimmalta. Parin päivän jälkeen alkoivat eroitkut ja silloin musta tuntui, että oltiin jo voiton puolella, koska lapsi oli selvästi oivaltanut hoitoon jäämisen idean. Suru oli puserossa eron hetkellä, mutta ei kuulemma pitkään sen jälkeen, kun äiti tai isä hävisi näkyvistä. Aika nopeasti (noin viikossa) nuo itkut sitten loppuivat kokonaan ja sen jälkeen kaikki on sujunut jo 1,5 vuotta kuin tanssi.
Perhepäivähoito on mielestäni ujolle ja hitaasti lämpiävälle lapselle erittäin hyvä ja lempeä tapa totutella hoidossa olemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Meidän likka jatkanee samaisella pph:lla vielä ainakin vuoden verran.
Lumileopardi ja kohta 3-vuotias esikoinen
Meidänkin reilu 1 v. taapero aloitti maanantaina pph:lla. Kaksi ekaa aamua meni ilman itkuja, mutta nyt kahtena edellisenä on jäänyt kyynelsilmin huutamaan. (Ja kyllä äidin sydäntä raastaa ja jää vähän ikävä fiilis koko päiväksi itselle!) Ensimmäisen päivä oli mennyt loistavasti, toisena oli selvästi ollut omissa ajatuksissaan ja kovin mietteliäänä koko päivän. Taisi siis hoksata jutun juonen parin päivän jälkeen. ;=)
Mutta ihanaa lukea muiden kokemuksista, että pian sitten tottuu ja hoitoon jääminen helpottuu. Kiitos vaan kaikille kirjoittajille.
t. sipk