*** HELMIPÖLLÖT syys-lokakuulla ***

Tulin tuolta toiselta " osastolta" (en sentään vielä ole suljetulle joutunut itse näiden " oman mielenterveyden" -asioiden vuoksi..=]) vierailemaan, ja toivottamaan Miikulille voimia! Toivottavasti kaikki on hyvin, ja lima oli jotain muuta kuin limatulppa.. Maanantaihin on vielä muutama päivä, mutta lepää niin paljon kuin mahdollista!



Itselläkin on ollut muutamana päivänä sellaisia " kohdun kipeytymiskohtauksia" , ja nyt kun luin tätä teidän pinoanne (Nonnan kirjoitusta), niin tuli mieleen että sehän voi olla ihan normaalia.. (mulla on takana kolme perättäistä keskenmenoa, ja yksikään raskaus ei ole vielä näin pitkälle edennyt.. kopkop puunkoputus!)



Toivottavasti teillä kaikilla raskaus sujuu loppuun asti hyvin! Itselleni vielä tästä odotuksesta nauttiminen on vaikeaa, mutta eiköhän se tässä viikkojen kuluessa vielä helpotu. =]



Lämpimiä syyspäiviä!



jonttu rv 18+1

Mitäs Helmipöllöille kuuluu? Aika hiljaista täällä meidän palstalla. No jokaisella on omat kiireet? Toivottavasti kaikilla on kaikki hyvin ja varsinkin Miikulilla???



ON:Huomenna rakenneultra. Piruvie että jännittää, ihan kuin tuomiopäivää odottaisi... Toivottavasti kaikki on hyvin. Maha ainakin on kasvanut ja edelleen kuvottaa. Vessassa saa öisin juosta kahden tunnin välein.



Sitten olisin kysynyt, että ootteko harrastaneet seksiä normaalisti? Mulla on halut hävinnyt johonkin. Pari kertaa ollaan harrastettu raskausaikana ja silloinkin olen koko ajan pelännyt että verenvuoto alkaa... on tämä niin hullua...onko kohtalotovereita tässä asiassa?



T:Siiri 18+6

Täällä elellään päivä kerrallaan. Töissä olen jaksanut hyvin olla, istumatyötä teen, aika kevyttä on. Iltaisin kyllä väsyttää.



Aika tuntuu menevän hitaasti rakenneultraa odotellessa! Vielä viikko... Olo on edelleen ihan hyvä, maha kovalla, mutta se nyt on pientä... Maha on kasvanut, tuntuu toisina päivinä, että se on pienempi kuin toisina! Mikään kun ei ole hyvä ja joka asiaa funtsin onko tää ok jne... Välillä kuulostelen, olenko tuntevinani liikkeitä. Kummallista painetta tuntuu välillä, oisko ne sitten niitä... en tiedä. Varmaan hölmönä missaan koko jutun kun en tajua mitä kuulostella. Sitten alkaa huolettaa josko niitä nyt jo pitäisi tuntua näillä viikoilla?! Sydänääniä kuunneltiin viimeksi viikko sitten, nyt seuraava etappi tosissaan on tuo rakenneultra.



Meillä ei kyllä ole harrastettu seksiä koko raskausaikana, Siirille tiedoksi! En tiedä, olen vaan niin yltiövarovainen näiden vuosien jälkeen, että yhdyntään en uskalla ruveta. Eikä kyllä hirveesti halujakaan ole ollut kun nuo vauvelit pyörii mielessä kuitenkin. Ja itelle en antaisi ikinä anteeksi jos jotain kävisi yhdynnän takia. Mies on ollut tosi ymmärtäväinen ja yhtä paljon hänelläkin on tässä pelissä. Sanoin että kyllä me ehditään harrastaa seksiä vielä vuosikymmenet tän jälkeen. Tää on pieni aika elämästä :-).



Autojuttuja vähän funtsittiin viikonloppuna, tuonne monikoihin laitoinkin kysymyksiä. Kun kokeiltiin takapenkille kahta kaukaloa niin kuskin taakse se ei mahtunutkaan kun miehellä on ajoasennossa penkki niin takana. Eikä sekään kyllä käy laatuun, että mie ajaisin aina. Täytyyköhän tässä ruveta toista autoa katselemaan vielä...



Naapanderi 18+5

Hiljaiseloa on pitänyt juu, kun ei ole oikein uskaltanut tehdä mitään, eikä toisaalta viitsi teitäkään rasittaa kaikilla epäilyillä kaiken aikaa! Mutta... Se paljon odotettu ja pelätty rakenneultra oli tänään. 1. hyvä uutinen, vauva on elossa ja voi hyvin!!!!! On perätilassa, niinkuin potkuista päätellen on ollut jo monta päivää. olen ollut vähän epävarma olenko todella voinut niitä liikkeitä tuntea jo pari viikkoa, mutta on ne niitä potkuja sitten olleet! 3pvää sitten mieskin näki potkun jo mahani läpi. Ei kaikki liikkeet toki niin selvästi tunnu, mutta nytkin sätkii menemään hirveää kyytiä, kun kirjoitan tätä maha mutkalla. Alavatsa ja rakko on olleet siis koetuksella viime ajat! Kaveri tosiaan heilui niin, että varpaita ei lääkäri ehtinyt laskea, mutta muuten kaikki oli kai ok. Toinen munuainen ei vielä näkynyt, mutta kuulemma ihan normaalia, kun on niin pienet viikot vielä.



Arvatkaa minkä kokoinen kivi putosi sydämeltä?!! Ilmeisesti se klimppi oli sitten seurausta siitä yhdynnästä, koska sen jälkeen alkoi selibaatti ja klimpit loppui siihen. lääkäri otti myös näytteitä tulehduksen varalta, mutta sanoi ettei usko tässä olevan kysymys siitäkään. Kertoi, että toisilla naisilla sitä valkovuotoa tulee vaan todella runsaasti raskaana. Huh hei, mutta kohdunsuu oli kiinni!



Oltiin mieheni kanssa niin innoissamme, että käytiin vaan " katselemassa" lastentarvikeliikkeessä kotimatkalla -ja palattiin kotiin brio-duot kainalossa! Niitä vaunuja on nyt purettu ja kasattu kaikkiin mahdollisiin variaatioihin iltapäivä. : )



Sukupuolta lääkäri ei varmaksi voinut sanoa, mutta koska sanoin , että minulla on poikaolo ollut koko ajan, niin rohkaistui sanomaan, että näin hän oli näkevinään ; ) Saa nähäd sitten!



Tuntuu, että maha kasvaa silmissä, joten voin vain kuvitella esim. siirin ja naapanderin tuntemukset kahden kanssa! Jotenkin tuo maha alkaa olla jo tielläkin, kun haluaa kumarrella. Huvittavaa. (vielä). Siitä seksistä puhuttiin.. Meillä oli alkuraskaudessa vissiin kaks kertaa, ja sen jälkeen on ollut vissiin kerran! : ) Ja senkin jälkeen tuli se hirveä huoli siitä limatulpasta! Nyt kun tietää kaiken olevan hyvin, niin ehkäpä sitä sitten taas varovasti uskaltaa. Mutta hattiwatit otetaan käyttöön, että pysyy itse vähän kartalla mitä valuu ja koska.. ; ) Itse asiassa haluja kyllä on taas.. Toisin kuin siis siinä alkuraskaudessa!



Enpä täytä tätä sivua kokonaan, mutta pakko purkaa kaikki kiva johonkin! Ja kiitos kun tuette! Sehän on tärkeää meille kaikille, eikös? : )



Voikaa hyvin ja tsemppiä (kääks, oliko siiri vai naapis) siihen huomiseen ultraan!!



Miikuli 17+5

Tosi hienoja uutisia! Takuuvarmasti teiltä putosi kivi sydämeltä! Huh, nyt sitten taas helpottunein mielin uusia viikkoja keräämään. Ihanaa kerta kaikkiaan!!! :-)))) Seuraavaksi Siirin uutisia odottelemaan, meillä on vielä viikko odotettavaa...



Teillä teki lääkäri ultran? Jotenkin olin luulevinani että meillä ois kätilö, mutta toivottavasti kuitenkin lääkäri. Saa ehkä jotenkin enempi irti. Tehtiinkö muuten sisätutkimus samalla...? Ihan näin mielenkiinnosta kyselen.



Kyllä näiden mahojen kanssa ollaan vielä ihmeessä joka ikinen... :-) Mie en kyllä edelleenkään pysty satavarmasti sanomaan, että olisin tuntenut vauvojen liikkeet. Mitään selviä tökkäyksiä tai potkuja ei ainakaan ole ollut, ainoastaan nuo aiemmin mainitsemani paineen tunteet. Että arvatkaa vaan onko täälläkin jännitys ja paniikki tuohon ultraan saakka... kun ois röntgenkatse itellä...



Valkovuotoa tulee kyllä runsaasti, ainakin mulla. Pikkuhousunsuojaa saa päivittäin käyttää.



Olen tässä funtsinut maitohappobakteerien aloittamista hyvissä ajoin raskausaikana kun kovasti puhutaan, että se vaikuttaisi vauvojen allergiataipumuksiin positiivisesti. Siis ettei tulisi allergioita. Tuskinpa niistä haittaakaan olisi.



Siirin kuulumisia odotellen ja hyvää jatkoa kaikille toivotellen,



Naapanderi

Kyllä tää elämä potkii taas päähän. 6 viikkoa odotettu neuvolaa ja kun

vihdoin se päivä koittaa, neuvolan täti on sairaana eikä meille edes

viitsitä ilmoittaa.



Mä heräsin jo kolmelta, kun huoli pienestä on niin kova (stressaan

muutenkin aina kaikkia lääkärikäyntejä keskenmenon jälkeen). Kysyin

sitten siellä terveyskeskuksessa, josko voitaisiin edes kuunnella

sydänäänet mielenrauhan takia, niin sanoivat vaan, et ei oo mitään

syytä, kun mulla ei ole vuotoja tai mitään. Pitää kuulemma varata aika

sitä varten." Ei tänne ihan vaan sisäänkävelemällä pääse" . Et silleen.



Saatiin sitten uusi aika sairaana olevalle terveydenhoitajalle

torstaiksi. Aika on kuitenkin siihen aikaan päivästä, et Mies ei pääse

mun mukaan ja kaiken lisäksi mulla on siitä vajaa puoli tuntia aikaa

ehtiä arvioivaan ajoon (suoritan autokoulun kakkosvaiheen pois alta).

Mitä jos saankin huonoja uutisia?



En tiedä. Itkettää ja kiukuttaa...eikä varmaan vähiten Miestä, joka

joutui viemään auton huoltoon myöhässä neuvolan takia eikä tiedä koska

saa sen sieltä...ja joutuu vielä polkemaan yli 30 kilsaa töihin

fillarilla ja varmasti myöhästyy työpalaverista...ja kaiken ton tekee,

et pääsis mun kanssa neuvolaan...ja silti joudun meneen yksin.



Kaiken lisäksi kävin eilen työpaikkalääkärillä poskiontelontulehduksen

takia. Se määräsi viikoksi sairauslomalle eikä mitään lääkettä. Ei

kuulemma uskalla antaa. Mun lantiokivuille ja

fysioterapialähetepyynnöille vaan nauroi, et koetas nyt tsempata,

joudut kuitenkin olemaan töissä vielä vuoden loppuun asti. Et sitä

lähetettä voidaan tarvita sitten. Sanoin, et multa on taas SI-nivel

pois paikoiltaan ja et fyssari vois painaa sen paikoilleen ja kipu

helpottais, niin se vaan sanoi, et jos se tolleen on pois paikoiltaan

mennyt, niin tuskin pysyiskään enää. Et sieltäkin vaan satoi paskaa

niskaan. Nyt siis kaksi viikkoa poissa töistö (ensi viikko lomaa) ja

mun mielestäni ihan turhaan. Mä en edes halunnut saikkua vaan vaan

antibioottikuurin.



Sorry purkaus, mutta kun vaan ketuttaa, miten meitä palvellaan

verorahoilla.



Nonna ja Nallekarkki rv 16+6 (huomenna poksuu taas toivottavasti)

Hienoa Miikuli!!!!! AIVAN MAHTAVAT UUTISET!!! Mähän sanoin että se oli vaan valkovuotolimaa. Pahoitteluni Nonnalle että elämä potkii. Kannattaa osaa olla vaan vaativa, eikös neuvoloissa pitäisi olla elintärkeää äidin & lapsen hyvinvointi ja mielenrauha!??



ON: Siis rakenneultrassa oltu ja siellä Toivo & Unelma porskutteli eteenpäin. Molemmilla oli viisi sormea per käsi sekä viisi varvasta per jalka. Sydämmet näyttivät hyviltä samoin kyynärolka mitta sekä reisi lonkka mitta. Selkäranka ja kaularanka olivat molemmilla kohdillaan. Kallotkin olivat ihan normaalin kokoisia. Toisella näkyi paremmin mahalaukku ja virtsarakko kuin toisella koska alkio A on perätilassa ja sitä oli vähän vaikeampi nähdä. Seuraava ultra siis Kättärillä jo 1.10. jolloin tsekataan vielä sydämmen rakenteita ja sisäelimiä. MUTTA siis IHANAA siellä ne porskuttaa vaan ja kasvaaa!!!! Viikkoja tänään 19+0 ja lääkäri oli sitä mieltä että nyt vaan nauttimaan raskaudesta.



Ehkä nyt jo uskaltaa lähteä vaunulikkeeseen...:-)



T:Erittäin onnellinen Siiri



p.s. jännitän täällä kovasti muiden rakenneultria!

Jälleen eräs rajapyykki ylitetty!! Eikö ole ihana tunne, kun näkee itse ultrassa, että siellä ne mennä porskuttaa vaan! Ja kohta toisetkin tulevat rakennekuulumisineen perässä! jännittäviä aikoja elellään! : )



Naapanderi kyseli siitä ultrasta: Sisätutkimusta ei sen kummemmin tehty, mutta minulta otettiin kyllä varuiksi sen limatulppajupakan vuoksi tulehdusnäytteitä. Minulla se ultra tehtiin äitiyspolilla ja sen teki synnytyslääkäri. Mutta kai joku perehtynyt kätilökin sen voi tehdä...? Meilläpäin ne kyllä tekee aina joku lääkäri. Mutta ei silti, ei tämäkään lääkäri tosiaan saanut esim varpaita laskettua, kun kaverilla oli niin kamala vauhti päällä. Lisäksi toinen munuainen ei ollut vielä näkyvissä, mutta toinen näytti normaalilta. Samoin sydän oli kuulemma ihan normaali 4-lokeroinen, mutta suonet ei vielä näkyneet tarkasti. Mutta se on kuulemma se standardi, jonka he katsoo, enkä minä ainakaan saanut uutta aikaa enää ultraan.



Olisikohan sitten kaksosraskaudessa muutenkin vähän eri asia? Taidan kuitenkin uhrata vielä kerran mammonaa yksityiselle jossain vaiheessa, ja käydä tarkistuttaan, että kaikki " puuttuvatkin" osiot on paikoillaan.. Olisi ihan kamala miettiä vielä monta kuukautta, että onkohan ne suonet sinne sydämeen kehittyneet vai ei.. Minä kun en tunnetusti jännitä joka asiaa... Mutta jännää on se, että vaikka esikoista varrotaan, niin se lapsen saaminen ei jännitä tippaakaan(ainakaan vielä). Ehkä sitä vauvaa on niin kauan ja hartaasti odoteltu, että se kaikki jännitys kohdentuu sitten näihin raskausasioihin.



Nonnalle tsemppiä tumpeloivan neuvolan kanssa! Itsekin olen saanut mielestäni mitä omituisempaa tukea tähän odotukseen nimenomaan neuvolan ja osittain myöskin synnytyssairaalan puolelta... Sitten vaan on täytynyt kiristää vyötä ja mennä yksityiselle.. Kerran jo kyllä hieman närkästyin neuvolan terkkarille, hän kun ehdotti suoraan yksityiselle menoa, kun soittelin siitä limatulppa-asiasta! Tällöin sanoin, että kyllä nämä asiat täytyy saada julkisella hoidettua.



No,th neuvoi soittamaan synnytyssairaalaan, mutta eihän siellä kukaan ottanut vastaan, kun ei ollut lääkärin lähetettä.. Kyseltyäni neuvolasta lähetettä, sanoi terkkari: " voi voi, kun meillä oli kesällä naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri, mutta nyt on vaan lastenneuvolalääkäri..ja hänkin vain kerran viikossa" . Kysyin onko hänellä sitten asiantuntemusta tällaisessa limatulppa-asiassa ja esim. ajatuksella, että voisiko tämä tehdä sisätutkimuksen, niin sain vastaukseksi, että, " niin, hän on lastenneuvolalääkäri" . En sitten enää viitsinyt sanoa mitään, vaikka teki mieli karjaista, että mistä minä voin tietää mitä lastenneuvolalääkäri osaa ja tietää??? Että kyllä sappi on kiehunut tästä " tuesta" toisenkin kerran täälläkin.. Sitten vaan kärvistelin sen viikon ja pelkäsin jokaista tekemääni liikettä ja tuntemusta kunnes tehtiin se rakenneultra.....



Tsemppiä nonna ja kaikki muutkin!

Kyllä tästä vielä selvitään! (miksi sitten itselle iskee aina se epäusko? : ) )



Miikuli 18+0!

Ihania ultrakuulumisia täällä kaikilla, jotka siellä jo käyneet. On se mahtavaa seurata oman/omien vauvojen kehitystä ja kasvua massussa! Ja hienoa nähdä pikku rääpäle siellä ultrassa ihan omin silmin! Onnittelut kaikille hienoista näkymistä.



Miikuli, eikö ole ihanaa, että limatulppaongelma osoittautui vaarattomaksi! Varmaan, jos olisi sormia napasauttamalla raskautunut, ei joutuisi kyttäilemään itseään ja vointiaan näin tarkasti. Meistä kai jokainen on saanut pettyä ennen raskautumista niin monta kertaa, että pelko on koko ajan jollain tavalla mukana. Näin ainakin itselläni.



Nonna, sulla vaan neuvolan suhteen tylsiä kokemuksia toisensa perään. Toivottavasti jatkossa olisi parempi onni. Erikoiselta kyllä toiminta kuulostaa! Etenkin, kun eivät edes soittaneet ja peruneet aikaa, vaan turhaan raahauduitte paikalle ja jouduitte tekemään järjestelyjä pääsemisen eteen. Yritä jaksaa odotella torstaita, silloin saanet palkinnoksi kuunnella Nallekarkkiasi! ;)



Tuplamammoilla alkaa varmaan jo olemaan melkoiset mahat! Olisipa kiinnostavaa verrata, kuinka paljon suuremmaksi kaksi pienokaista on mammat kasvattaneet!



Täällä menee myöskin, ainakin tähän asti, mukavasti. Pieniä epäilyjä liikkeiden tuntemisista on ollut jonkin aikaa. Tänään aamulla kuitenkin tuntui huikea muljahdus mahassa, ja maha ikäänkuin siirtyi oikealta vasemmalle ihan silminnähden. Sehän luonnollisesti säikäytti, ja jouduin jo soittamaan asiasta ja kysymään. Se oli sitten vauvan reilumpi asennon vaihto, ensimmäinen jonka ihan varmasti tunsin. Aika mieletöntä! Huomenna on aika sitten kurkkimaan yksiön sisään. Hiukan pelottaa, onko kaikki kunnossa. Huomennahan sen sitten näkee, jännityksellä odotellaan! Hui!



Hyviä vointeja Helmipöllöille syyssäihin!



Huiskis

Hyviä kuulumisia siis muillakin!



Vielä kaksosultrista eli kaksosraskauksissa ultria jatketaan rakenneultrankin jälkeen 3-4 vkon välein ja loppua kohden ultrat tihenee kahden viikon väleiksi. Joka ultraus kerralla lääkäri päättää seuraavan ultran välin ja ajan. Näin ainakin Helsingin Kätilöopistolla.



Joten masuun pääsee kurkkaamaan monta kertaa. Ja olin vielä eilen yllättynyt siitä, että Kättäri kerää oman ryhmän synnytysvalmennukseen monikko-odottajia, jotain 5-6 pariskuntaa ja heille pidetään siten omanlainen synnytysvalmennus. Minusta aika hienoa!



T:Siiri

Olipa taas jännä päivä. Meillähän piti olla neuvola jo tiistaina ja mentiin turhaan kun neuvolan täti olikin sairastunut. Harmitti ihan kauheasti, kun sydän sykkyrällä oli odottanut ja pelännyt, onko Nallekarkilla kaikki ok. Itku tuli, kun tyly vieras neuvolan täti ei suostunut edes sydänäänten kuuntelulla pelastamaan meidän päiväämme.



Kuin varmistuksena hyvinvoinnistaan äidille Nallekarkki alkoi tiistaina liikkua säännöllisesti masussa. Keskiviikkoiltana sen vasta tajusin, kun sängyssä makasin ja unta odottelin. Tuli Deja-vu; tällainen pörräyshän kävi masussa eilenkin...ja nyt huomaan sen päivälläkin.Selkeitä potkuja ei vielä tunnu, mutta vauva liikkuu selvästi masussa.



Tänään päästiin sitten neuvolaan vihdoin ja viimein. Toinen neuvolakäynti vasta ja nyt vastassa ekaa kertaa oma neuvolan täti. Ja miten ihana ihminen!!! Heti synkkasi nuoren lempeältä kuulostavan tädin kanssa ja asiat hoitui. Mieskin mun mielestäni huomioitiin aiempaa paremmin. Olis tuntunut niin kamalan pahalta, jos sen läsnäolo olis ollut vain ilmaa, kun se hirveällä vaivalla sai järjestettyä itsensä paikalle kaksi kertaa saman viikon aikana kesken työpäivän. Iso papukaijamerkki Nallekarkin isukille siitä. Taitaa olla mies ansainnut jonkin sortin hemmottelua illalla...



Neuvolassa otettiin ekaa kertaa pissasta glukoosi ja proteiinikokeet, molemmat arvot normaalit, hemoglobiini 132 eli normaali (rautakuurista on siis apua selvästi ja kun olokin on hyvä, jatkan poretablettien juomista aamuisin), verenpaineen yläpaine vähän koholla flunssan takia, mutta paineet hyvät 130/78 (viimeksi 115/75). Ekaa kertaa mitattiin kohdunpohjan korkeus ja saatiin lukemaksi 16. Täti neuvoi laskemaan sitä raskausviikot miinus kaksi...Eli ihan paikkansa pitää



Doppleria jännitin ihan kauheasti...pelotti niin, et mitä jos syke ei kuulukaan? Mitä jos mun liikkeiksi kuvittelemat muljahdukset onkin olleet jotain ihan muuta. Mutta Dopplerin alla vahvistui omat epäilyt. Istukka on ilmeisesti edessä, kun koko ajan vauvan syke meinas kadota sen taakse ja vauva karkaili Dopplerin alta niin, että tunsin muljahdukset siinä samaan aikaan. Syke oli tasaisesti 140.



Täti suhtautui kovin asiallisesti mun selkä- ja lantiokipuihini. Laittoi lähetteen fysioterapiaan ja käski ostamaan tukivyön. Yritän ehtiä varaamaan ajan ja hakemaan vyön vielä huomenna ennen lomalle lähtöä.



Kävin heti neuvolan jälkeen postista hakemassa huuto.netistä ostamani pienenpienet haalarin ja takin. Voi kun ne näyttivät suloisilta. Itketti ja nauratti yhtä aikaa. Autokoulun kakkosvaiheen arvioiva ajokin sujui siinä kuin ohimennen. En edes tajunnut jännittää, kun oli niin hyvä mieli neuvolan jäljiltä.



Kotiin tullessa kävin ostamassa kaloille lomaruoat ja iski pieni paniikki. Lähtö onkin jo lauantaiaamuna ja mitään ei ole vielä järjestetty. En edes tiedä mahdunko enää vanhoihin vaellushousuihin. Todennäköisesti en. Täytyy ilmeisesti tehdä pika excursio johonkin retkeilyliikkeeseen huomenna. Äidin ja isän kanssa tehtiin päätös, että lauantaina startataan tien päälle viimeistään aamulla klo 5. Ja matkan varrelta on turha kuvitella ostavansa mitään.



Ylläs ja ruskavaellus kutsuu siis taas tätä pariskuntaa. Mies lähtee nyt tokaa kertaa matkaan, minä kolmatta. Viime vuonna isän ja äidin tahti oli hieman verkkaista meille, juostiin osa lenkeistä ja odoteltiin keittokatoksilla, mutta tänä vuonna taitaa mennä yhdessä löntystelyksi. Mitään stressiä en aio omasta jaksamisestani ottaa. Kävelen juuri sen verran, mikä tuntuu hyvältä. Lepäämäänhän lomalle mennään, ei rasittamaan itseään puhki. Tärkeintä on nähdä niitä maisemia ja sitä väriloistoa ja imeä siitä voimia itseensä jaksaa vielä loppusyksyn koitokset ennen äitiyslomalle jäämistä. Sitä kohtihan tässä näköjään väistämättä kuljetaan.



Tänään tässä osoitteessa asuu ainakin onnellinen perhe.



Nonna ja Nallekarkki (17+1)

Kivaa, Nonna, että viimein pääsitte sinne neuvolaan ja kaikki on hyvin. Isoa plussaa, että neuvolan terkan kanssa tuntuu synkkaavan. Nyt vain hyvin mielin syksyä ihailemaan Lappiin!



Siirillä on kyllä aika hienosti järkkäilty asiat, kun ultria useampia ja valmennuskin spesiaalisti monikoille suunnattu. Jossain kohdin suomalainen terveydenhoito on kyllä vielä hyvissä kantimissa.



Meillä oli rakenneultra tänään. Jännitti kovasti. Juniori oli kuitenkin paikalla ja kaikki oli hyvin. Kaksi kättä ja jalkaa, viisi sormea ja varvasta/raaja. Sydän näytti hyvältä, samoin muut elimet. Ihokin oli ehjä. Istukka on edessä, joten hiukan vaimentanee liikkeiden tuntemista ainakin alkuun. Sukupuolenkin paljasti pienokainen. Kyllä oli tulevat vanhemmat onnesta pyöreitä, kun juniorilla kaikki kohdallaan. Kuinka hyvän mielen tuon näkemisestä ja kuulemisesta saakaan. Mummolllekin vietiin kuva tuliaisiksi.



Siirin tavoin odottelen muiden rakenneultrakuulumisia. Toivotaan, että kaikilla pienokaisilla kaikki mallillaan!



Tänään shoppasin junnulle ekan vaatteen, ihanan nalle haalarin korvilla ja hännällä. Muuten aion kyllä malttaa vielä mieleni joksikin aikaa, ihan vaan varmuudeksi... Tiedätte varmaan.



Huiskis

Heipparallaa kaverit! Tosi ihanaa, että Nonnalla kääntyi neuvola-asiat parhain päin ja on vielä ihana vaellus tiedossa!! Lapissa on varmaan todella komeaa tähän aikaan. Itsekin olen siitä vaelluksesta jo jonkin aikaa haaveillut, mutta ei ole ketään vaelluskaveria ilmaantunut.. : (

Mutta ehkäpä vielä jonain päivänä. Yksin olen niin huono lähtemään mihinkään reissuun.



Ja onnea Huiskis rakennekuulumisista!! Sulla on muuten sama työnimi kaverilla, kun meilläkin ; ) Juniorista on puhuttu alusta asti. Mulla kun on ollut poikaolo koko ajan, vaikka se rakenneultra ei sitä sukupuolta " lopullisesti" varmistanutkaan. Mä olen kans jo ostellut vauvan vaatteita vähitellen.. Tosin ensimmäiset löydöt tein kirppikseltä jo jotain 6-7vuotta sitten.. Aika poikapainotteista vaatetta on kertynyt, mutta toisaalta ihana äitimme oli säästänyt omat vauvanvaatteeni nämä vuosikymmenet! Ovat kyllä aika pitsiä ja röyhelöä, mutta seassa myös ihanaa aitoa retrofroteeta!! : )



On tosiaan kyllä kaksosten odottajilla hyvän tuntuisesti noita kontrolleja, mikä on kyllä hieno asia! kyllähän se kaksosraskaus on aina kuitenkin jonkin verran riskikkäämpi. Hihii, tuli mieleen, että yhdellä tutulla oli 4D- ultrassa todettu olevan poika, ja syntyikin suloinen tyttölapsi!! Älkää kysykö miten se on mahdollista! : )



Omalla juniorilla on aikas vauhti päällä päivästä toiseen. Kolmatta viikkoa perätilassa jyskyttelee menemään. On siis alavatsa ja rakko aika koetuksella välillä. ; ) On jo mahakin tiellä, ja heti kun meinaa olla vähän aikaa edes puoliksi mahallaan, niin alkaa kova vastustus! Kukapa sitä haluaisi lytyssä olla.. Monena yönä juniori on jopa pitänyt hereillä, kun niin kovin potkii ja huitoo. Äippäpolilla olivat ihmeissään, kun kerroin tuntevani liikkeet (jo neuvolasta 15+6 alkaen) ja isäkin näki jo potkun mahan läpi n. 10 pvää sitten!!

Mutta toisaalta se on kyllä ihanaa, kun muuten olen tällainen hermoilija.. Siis nykyään liikkeistä ei voi mitenkään enää erehtyä! Nytkin lähettelee terveisiä muille masuasukeille! : )



Voikaa hyvin! Miikuli 18+5

Täältähän sinä löydyit!



Tai no, oliphan tyhmä aloitus. Tietty löydyit täältä!



Ihanaa lukea sun ihanaa kertomusta. Sulla on lisäksi kyky kirjoittaa niin hauskasti ;o)



Mulle tehtiin siis pas perjantaina, kirjoitelinkin sulle ja jontulle (oletko muuten jontusta kuullut) tuonne keskenmenon puolelle. Mutta nyt tuntuu siltä, että on aika siirtyä takaisin lapsettomuuden puolelle. Ja haluan käydä tutkailemassa tälläkin puolella, mitä niille kuuluu, joiden kanssa odotin viimeksi yhtä aikaa..



Eli ensi viikon perjantaille pitää odottaa. Pakkaseen ei jäänyt huuruneniä. Mulla ei myöskään alkanut ekan siirron (nega) läpi menkat, joten jos kaveri ei nyt ole tarrannut kiinni, tuskin alkaa nytkään. Eli testin tekoon asti pitää odottaa. Ja aion malttaa odottaa.



Palaillaan ja kirjoitellaan kuulumisia kun jaksetaan ja siltä tuntuu



;o) Halauksin, Vehnis ja Toivo (joka ei siis ole edes plussannut vielä! mutta yritetään nyt toivoa oikein hartaasti)

Huh huh! Pakko oli kirjoittaa että tänään on raskausviikko 20!!!!



Siis ihan uskomatonta, että ollaan puolivälissä. Vasen nivunen on neljättä päivää niin kipeä että hyvä kun liikkumaan pääsee. Onko muilla noin vahvoja kipuja. Muuten olo aivan loistava mitä nyt maha alkaa jo hankaloittamaan liikuskelua. Tukivyö ja tukisukat on nyt olleet viiikon verran käytössä joten olo on TOSI SEKSIKÄS! ;-)



Nyt olen alkanut jo katselemaan hoitopöytää ja pinnasänkyä jne.



Toivottavasti muilla kaikki hyvin ja ultrakuulumisia lisää odotellaan ...



Tsemppiä kaikille!



T:Siiri rv 20 Toivo & Unelma

Tänään viikkoja 19+6 ja rakenneultra takana. Päivän perässä tullaan, Siiri!



Eilen illalla alkoi alavatsaa pistämään, ettei kävelystä tullut mitään ja kyljen kääntäminenkään ei luonnistanut. Soitin parin tunnin tuloksettoman lepäilyn jälkeen synnärille, mutta ehdottivat, että menisin tk-päivystykseen koska kuulosti virtsatietulehdukselta! En sitten illalla enää lähtenyt mihinkään vaan päätin odottaa seuraavaa päivää kun olin joka tapauksessa menossa sairaalaan ja kipu oli siedettävää.



Kivut vähän hellittivät yön aikana, mutta arvatkaa tuliko nukuttua kun jännitin mitä ultrassa näkyy...



Kuitenkin kaikki ok ja 4 kättä ja 4 jalkaa siellä viuhtoi vinhasti! Toinen oli pää alaspäin ja toinen pää ylöspäin. Painoarviot 306 gr ja 313 gr. Näkyi sydämet ja munuaiset sun muut eli kaikki näytti hyvältä. Lapsivettäkin tasaisesti. Eikä ollut virtsatulehdusta. Lääkäri epäili, että kohdun kasvukipuja tai liitoskipuja.



Edelleen jäi epäselväksi istukoiden kohtalo, siis että onko niitä kaksi vai vain yksi. Olivat niin yhdessä, yhteenkasvaneina. Kun aluksihan oli epäilyjä, että kaksoset olisivat identtiset. Mutta kalvot on omat kuitenkin ja lääkäri epäilee, että niin on istukatkin koska kaksi alkiota siirrettiin niin eiköhän ne kaksi kölli nyt tuolla. Hyvin harvinaista olisi jos toinen olisi jakautunut vielä kahtia. Mielestäni kyllä ei-identtisillä on aina eri istukka, tämänpäiväinen lääkäri sanoi siitä kyllä väärin... tai sitten olen itse ymmärtänyt väärin...?!



Tukisukkia on täälläkin käytetty ahkerasti. Tuo tukivyö on vielä hankkimatta, mutta taidan sellaisen käydä ostamassa. Mistä Siiri ostit vai netistäkö tilasit? Täällä paikkakunnalla ei ole kuin yksi lastentarvikeliike enkä tiedä onko siellä sellaisia.



Tosissaan olo on ollut eiliseen asti todella hyvä. Noita nivuskipuja on ollut, mutta eivät ole kauaa kestäneet. Eilinen kipu oli pahin ja kestoltaan pisin. Mutta varmaan vasta alkua... tänään tuli ekaa kertaa sellainen puolipaniikki, että miten tästä selviän loppuun asti...!!!???



Kaksi koiraammekin vaatisi ulkoilutusta päivittäin ja olen niitä tähän asti kyllä vienytkin. Ukko sai eilen hoitaa molemmat kun makailin vaan sohvalla. Raitis ilma tekisi kyllä hyvää, mutta jos ei kävely suju niin paha on lenkkeillä.



Me ei olla vielä ostettu vauvoille mitään. Pinnasängyn " tilasin" kaverilta käytettynä, hän saa sitä säilyttää kunnes tarvitaan. Vaunutkin on periaatteessa katsottu, mutta vielä ostamatta. Samoin kaukalot.



Seuraava lääkäri 4 vk päästä täällä omassa kunnassa. Samalle viikolle sattui myös 4D yksityisellä, sitä varten mennään Helsinkiin. Sitä odotellessa...



Hyvää syksyn jatkoa!



Naapanderi

Ompa kiva kuulla, miten iloisia ja positiivisia uutisia helmipöllöt ovat saaneet rakenneultrista. Ihanaa, että kaikki etenee odotetusti.



Aika eri aikaan näyttäis ihmisillä tuo rakenneultra olevan, mulla itellä on vasta rv 21+0, eli 4 viikkoa pitää siihen vielä odottaa.



Kaikki on mennyt täällä meilläkin mukavasti. Ummetus alkaa vähän helpottaa. Luumua (niitä 4kk pilttejä) oon alkanut syödä yhden purkillisen päivässä. Siitä tuntuu olevan kanssa apua.



Ens viikolla on sitten seuraava neuvola, perjantaina. Kiva mennä taas käymäään ja kuulla masukin sydänäänet.



5v esikon kanssa me tänään sitten kateltiin vanha äippäpakkauslaatikko esiin. Siellä on kaikki esikolta jääneet vauvanvaatteet, ja lisäksi niitä on monen monituista laatikollista, siis yleensä esikolta pieneksi jääneitä vaatteita. Oli kyllä ihana hypistellä niitä pieniä 56-60cm vaatteita, jotka yhden lapsen käytön jälkeen ovat lähes uudenveroisia. Laitoin se laatikon tuonne vaatehuoneeseen odottamaan talvea, että saa alkaa niitä vaatteita sieltä sitten pestä odottamaan käyttäjää.



Mutta, kaikkea hyvää kaikille helmipöllöille tähän syksyyn!



Terkuin: Auris 17+0

Kirjoitin juuri sulle tuonne km-puolelle.

Eli siis tämä työnimi on Usko, vaikka sen Toivoksi näköjään täällä nimesinkin. Tai no, sehän voi olla Usko-Toivo ;o)



Vehnis

Eli tukivyön sain kyllä ihan kaverilta lainaksi, se on kyllä kokoa M ja luulen että joudun vaihtamaan isompaan jossain vaiheessa. Tuntuu että vatsa kasvaa hurjaa vauhtia. Muistaakseni huuto netissä on ollu tukivöitä myynnissä. Kaverini sanoi,että sitä olisi hyvä käyttää alusta asti että siihe tottuu.



Mullakin kaikenlaista kipua löytyy, sivuttaisliikkeet on pahimmat, mutta nyt jotenkin osaa jo ajatella että kasvukipuja ovat :-) Eilen voitin huuto netistä hoitopöydän joten eka tavara ( siis ihan oikea ) on hankittu.



T:Siiri

ihanista kuulumisista! Isoja ovat vauvat jo! : ) ja muutaman viikon kuluttua monella tuo maaginen ja kriittinen 24 rvkoa takana. Itse en saanut esim. painoarviota vauvasta, miksiköhän? Ehkäpä se riitti, kun pituusmitat kuulemma vastasi viikkoja. Mutta en niitäkään sen tarkemmin kyllä muista. Nyt toisaalta hiukan harmittaa, kun tekivät sen rakenneultran niin varhaisilla viikoilla, että minua jäi esim se munuaisen ja sydänsuonten " puuttuminen" vaivaamaan.. Jospa pääsisi johonkin yksityiseen 4d-ultraan. Onkohan ne ihan tuhottoman kalliita?



Huutonettiä tuntuu harrastavan täällä moni, ihan hyvä paikka onkin hankkia tavaraa! Vaatteita sieltä olen jo huutanutkin. Piti kysymäni, että joko teillä muilla nuo vauvan liikkumiset ja touhuilut on " häirinneet" arjen olemista? Kun tuntuu, että itsellä menee jo vakituisesti joku osa yöstä siihen, että kaverilla on niin kova vauhti päällä.. Päivisin se ei niin haittaakaan tietysti, mutta yöllä on välillä tullut muutakin mieleen.. Kamalaa, sitten iskee tietysti tämä syyllisyys, kun on vihdoinkin (näin pitkällä) raskaana, niin ei saisi valittaa mistään.. Mutta nyt toisaalta vaeltelen kahdessa maastossa: Mitä jos kullannuppu kuoleekin kohtuun eikä jaksa jostain syystä loppuun asti? Toisaalta, mitä jos kaikki jatkuukin hyvin, ja kaikki oireilut ja muut tuntemukset vaan kasvaa, niin kuinka sitä jaksaa vielä niin monta kuukautta? Huh.. Toisaalta onneksi niitä liitoskipuja ei ole vielä ilmaantunut. Tsemppiä niiden kanssa meidän kaksosmammoille!!



Ja noh, onhan ne kaikki muutkin naiset vuosisatoja selvinneet..



Tällaista pohdintaa täällä tällä kertaa.



Miikuli 19+0