Kolmen lapsen äidit!

Kolmen kopla on kiva!

2 lasta ja ihana avio-onni, se on kivaa.

siinä on lisää kuluja rahallisesti

jos ikäero tulee pitkäksi, saattaa jäädä " yksinäiseksi"

muille lapsille annettu aika vähenee

oma aika vähenee

puolisoiden yhteinen aika vähenee

entä jos tuleekin kaksoset?

tai ongelmia raskaudessa (pitkät sairaala-ajat, keskosuus)

kolme lasta vaatii enemmän organisaatiokykyä kuin kaksi lasta

muiden ihmisten ihmettelyt, miksi teette lisää lapsia, kun teillä on jo kaksi?

riittääkö kodin koko?

entä auto?



Tässä jotain juttuja, mutta nää ovat oikeastaan niitä mietittäviä asioita AINA, kun haluaa lapsia, on se sitten eka tai kolmas tai kuudes :)



Sen verran vielä, että olen itse erittäin tyytyväinen siihen, että meille suotiin vielä kolmas lapsi. Mies ei asiasta alunperin innostunut, mutta joskus se ei ole meidän " päätettävissämme" .

Mutta ongelmaa ei tietty ole jos kaikki on samaa sukupuolta.



t: neljättä kuumeileva

Juuri tällaisia järkisyitä tässä etsiskelen...

mukauduttava siihen. Voit puhua miehellesi halustasi saada kolmas lapsi, jos hän vielä muuttaisi mielensä, mutta muuten se on aika hyvä syy olla hankkimatta enempää lapsia.



Muuten kolme menee aika lailla siinä kuin kaksikin. Aikaa on tietysti vähemmän jokaiselle lapselle erikseen, mutta sisaruksista on sitten taas toisillensa seuraa kyllä.

Lapset kyllä nauttivat toistensa seurasta mutta toki tappevatkin.

8 lisää

kolmas menee oikeastaan joukon jatkona. Kolmannesta vauvasta osasi nauttia viielllä enemmän kun tokasta. Kaikki on mennyt hyvin ja suosittelen.

liiaksikin...Lapset leikkivät kahdestaan ja tunnen olevani melkein " ylimääräinen" täällä kotona. Kolmannen hoitaminen olisi minullekin mielekästä työtä. (Asumme miehen työkomennuksella ulkomailla, enkä saa mennä täällä itse töihin). Taloudellisestikaan kolmas lapsi ei olisi mielestäni mikään este.

Vierailija:

Lapset kyllä nauttivat toistensa seurasta mutta toki tappevatkin.

Minusta sen, joka EI halua lasta ääni voittaa tässä asiassa, jossa ei voi tehdä kompromissia. Se on kuitenkin elämänikäinen sitoumus, eikä siihen pidä tieten vastentahtoisesti lähteä.



Eli mulle riitti tää järkisyyksi. Lopetin myös itse sen haikailun ja vauvakuume- palstalla pyörimisen ja keskityin muihin juttuihin elämässä. Vauvakuume tulee vieläkin aina joskus, mutta tiedän, että se myös menee ohi. En ole millään lailla katkera enkä märehdi sitä lasta, jota ei ole olemassakaan. Sitäkin enemmän iloitsen näistä kahdesta, jotka on.



Katkeraksi voi ruveta mistä vaan. Se on ihan asennekysymys. Ei mikään automaattinen reaktio.

ajatteleeko joku oikeasti mitä muut ajattelevat, mitä ensinnäkään muut ajattelee jos tee 3:n lapsen??? ei tajua