Lue keskustelun säännöt.
Ei täysin suomenkielisiä lapsia ruotsinkielisiin tarhoihin ja kouluihin! Lue viesti!
29.08.2007 |
Tästä on ollut paljon keskustelua HBL:ssa viime aikoina. Suomenkieliset lapset (joiden kotikieli ei ole ruotsi kummankaan vanhemman puolelta) jotka on laitettu ruotsinkieliseen tarhaan tai kouluun kielenoppimistarkoituksessa laskevat opetuksen ja muiden lasten omaksuman kielen tasoa näissä yksiköissä. Rutisnkielisen tarha- ja koulupaikat pitäisi siis varata ainoastaan ruotsinkielisille lapsille, joiden molempien tai jomman kumman vanhemman kotikieli on ruotsi.
Olen samaa mieltä. Mitä mieltä av:lla ollaan?
Kommentit (65)
Vierailija:
Usein nämä ruotsi henkeen ja vereen puolustavat ovat myös niitä, jotka eivät sitten suomea osaa. Käyvät kauppista myöten koulunsa ruotsiksi ja eivät osaa sanaakaan suomea. Säälittävää!Kyllä ne sen ruotsin oppivat, don' t worry.
pakon kautta ruotsin. Hänen lapsensa olivat ruotsinkielisessä koulussa, koska hän oli puhunut lapsilleen konsekventisti ruotsia ja isä suomea.
Minä olen kaksikielisen (suomi-ruotsi) perheen suomenkielinen äiti ja kannatan lämpimästi kielikylpyä, mutten sitä, että lapseni ruotsinkieliseen päiväkotiin otetaan ruotsia taitamattomia lapsia. Joku jo tuossa kattavasti selittikin eron suomen- ja ruotsinkielisten päiväkotien ja koulujen välillä kielikysymyksessä (dominoiva kieli jne.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Yhtä lailla pitäisi sitten kieltää tämä, koska näissä kunnissa suomenkieliset kuulevat vapaa-ajallaan enemmän ruotsia kuin suomea.
Tästä on tietysti seurauksena pidemmät koulu- ja päiväkotimatkat, mutta jos se on sitten pienempi paha, niin mikäs siinä. Keskittämisestä tulee myös säästöjä kunnille.
koskee etenkin kaksikielisiä perheitä.
Vierailija:
Esim. Åbo akademissa vuosi vuodelta yhä suurempi osa opiskelijoista on sellaisia, joilla ei ole taustalla suomenruotsalaisuutta vaan ovat oppineet ruotsinkielen muulla tavoin (esim. juuri kielikylvyt yms. ovat lisänneet näiden määrää). Noihin ruotsinkielisiin opiskelupaikkoihinhan on huomattavasti helpompi päästä kuin vastaaviin suomenkielisiin, joten ei ihme, että sinne hakee myös paljon näitä, joilla äidinkielenä on suomi. Suomenruotsalaiset ovat siis pikku hiljaa menettämässä tämän etuoikeuden päästä kielensä ansiosta helpommin akateemisiin ammatteihin, koska yhä useammalla suomenkielisellä nuorella on akateemisiin opintoihin riittävä ruotsinkielentaito. Ehkä tätä kehitystä halutaankin nyt hidastaa...
niin vähän ruotsinkielisiä, että koulujen lakkauttamisuhan pelossa etsitään kielikokeilla kielellisesti lahjakkaimpia suomenkielisiä, jotka sitten HALUTAAN sille ruotsinkieliselle luokalle. Näin esimerkiksi kummityttöni, joka täysin ummikkona pistettiin ruotsinkieliselle luokalle.
Käy nimittäin muuten niin, että ruotsinkieliset joutuvat suomenkieliselle luokalle, elleivät halua koulumatkaa toiselle puolelle kaupunkia. (Maalaisserkuille tiedoksi - toisella puolella kaupunkia saattaa tarkoittaa tunnin koulumatkaa yhteen suuntaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja oppimista onkin tapahtunut ilahduttavasti. Kenties tulevaisuudessa he osaavat palvella ruotsinkielisiä näiden omalla äidinkielellä, mikä on ihan lakiin kirjattu oikeus. Vaan ei kauaa toteudu, koska suomenruotsalaisten määrä vähenee koko ajan. Että suomenkieliset vaan ruotsia opettelemaan, se on kaikkien etu!
Vierailija:
suomenkielisiä kouluihinsa, koska riittävällä oppilasmäärällä koulut pysyvät auki, eikä niitäsuljeta niin tiuhaan tahtiin.
Eikös tälläisen suomenkielisen pidä " rekisteröidä" kielensä ruotsiksi että voi mennä kys. kouluun? Tällä tavalla ruotsinkieliset saavat kiintiönsä pysymään korkealla ja Suomi pysyy näin kaksikielisenä maana.
palveluiden piiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei nyt ole kritisoinut näitä kielikylpyryhmiä, vaan ruotsia taitamattomien suomenkielisten lasten laittamisen ruotsinkielisiin päiväkotiryhmiin tai kouluihin.
Vierailija:
Että suomenkieliset vaan ruotsia opettelemaan, se on kaikkien etu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15.5.2007
Suomenruotsalaiset ¿ uhattu vai turvattu tulevaisuus? Miltä näyttää suomenruotsalaisten tulevaisuus? Onko heitä tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän? Miten kaksikielisyys kehittyy maassamme ja mistä johtuu oppilasvirta ruotsinkielisiin kouluihin? Vastaukset kysymyksiin löytyvät julkaisusta Finlandssvenskarna 2005 - en statistisk rapport, jonka on koonnut fil. tri Fjalar Finnäs. Folktinget julkaisee tilastotietoja suomenruotsalaisista kahdeksannen kerran.
Vierailija:
Höpö höpö. Ruotsinkieliset ja kaksikieliset ovat vain hyvillään, että kielentaitajia tulee lisää. Sen sijaan huolissaan ollaan ihan puhtaasti omien lasten kielenkehityksestä. Tämä
koskee etenkin kaksikielisiä perheitä.koskee etenkin kaksikielisiä perheitä.
Vierailija:
Esim. Åbo akademissa vuosi vuodelta yhä suurempi osa opiskelijoista on sellaisia, joilla ei ole taustalla suomenruotsalaisuutta vaan ovat oppineet ruotsinkielen muulla tavoin (esim. juuri kielikylvyt yms. ovat lisänneet näiden määrää). Noihin ruotsinkielisiin opiskelupaikkoihinhan on huomattavasti helpompi päästä kuin vastaaviin suomenkielisiin, joten ei ihme, että sinne hakee myös paljon näitä, joilla äidinkielenä on suomi. Suomenruotsalaiset ovat siis pikku hiljaa menettämässä tämän etuoikeuden päästä kielensä ansiosta helpommin akateemisiin ammatteihin, koska yhä useammalla suomenkielisellä nuorella on akateemisiin opintoihin riittävä ruotsinkielentaito. Ehkä tätä kehitystä halutaankin nyt hidastaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuleeko stadilaiset tosissaan, että tällaisissa ruotsinkielisissä tuppukylissä ON aina kielikylpypäiväkoti????????? Vastaus: ei ole. Toivottavat hjärtligt välkomna kaikki suomenkieliset lapset ruotsinkielisiin päiväkoteihin vain. Ei ole ollut mitään ongelmaa. On ihan normaalia täälläpäin.
Vierailija:
Luuleeko stadilaiset tosissaan, että tällaisissa ruotsinkielisissä tuppukylissä ON aina kielikylpypäiväkoti????????? Vastaus: ei ole. Toivottavat hjärtligt välkomna kaikki suomenkieliset lapset ruotsinkielisiin päiväkoteihin vain. Ei ole ollut mitään ongelmaa. On ihan normaalia täälläpäin.
Porvoossa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ainoa keino kielenoppimiseen on lapsen laittaminen ruotsinkieliseen ryhmään. Ja totta tuokin että pienillä paikkakunnilla ne suomenkieliset lapset nimenomaan turvaavat ruotsinkielisen päivähoidon tai kouluopetuksen säilymisen. Ei niille ruotsinkielisille kuitenkaan ole varaa ylläpitää jotain 5 - 10 oppilaan luokkia.
on huomattavasti laajempi tarjonta opiskelupaikoissa sitten joskus tulevaisuudessa...
RUOTSINkielisessä tarhassa/koulussa.
Kyse on siis ruotsin kielen suurimmasta ongelmasta tällä hetkellä eli sen rapautumisesta nimenomaan suomen kielen vaikutuksen takia.
Asuimme Tanskassa ja lapsemme puhui sujuvasti tanskaa, kotikieli suomi. Muutimme Suomeen ja lapsi meidän ruotsinkielilylpyyn ala-asteelle. Ruotsi menee joten kuten ja suomi on vahva. Kiekilikylpykouluja on aika harvassa. Nyt saattaa olla pakon edessä muutto. En haluaisi menettää lapsen ruotsinkielen taitoa, juuri helpomman opiskelupaikan toivossa.
Ja kysymys kuuluu: oisko OK siirtää kielikylvystä 4-luokalle kokonaan ruotsinkieliseen kouluun? Rankkaa varmasti olisi, mutta olisko teistä ihan mahdoton ajatus? Nyt 3-luokkalainen lapsi ei itse juuri puhu ruotsia, mutta esim. ruotsinkieliset matikan suulliset tehtävät osaa, joten kyllä se jotain ymmärtää.
Väärin lasta kohtaan ja väärin luokkatovereita kohtaan.
Vierailija:
Asuimme Tanskassa ja lapsemme puhui sujuvasti tanskaa, kotikieli suomi. Muutimme Suomeen ja lapsi meidän ruotsinkielilylpyyn ala-asteelle. Ruotsi menee joten kuten ja suomi on vahva. Kiekilikylpykouluja on aika harvassa. Nyt saattaa olla pakon edessä muutto. En haluaisi menettää lapsen ruotsinkielen taitoa, juuri helpomman opiskelupaikan toivossa.Ja kysymys kuuluu: oisko OK siirtää kielikylvystä 4-luokalle kokonaan ruotsinkieliseen kouluun? Rankkaa varmasti olisi, mutta olisko teistä ihan mahdoton ajatus? Nyt 3-luokkalainen lapsi ei itse juuri puhu ruotsia, mutta esim. ruotsinkieliset matikan suulliset tehtävät osaa, joten kyllä se jotain ymmärtää.
Ruotsinkielisen taustan omavaat ei yksikertaisesti riitä tuottamaan kaikille halukkaille palveluja ruotsiksi. Eli.. oisko kuitenkin parempi, että osa myös suomen kielisistä oppisi ruotsia kunnolla?
Vierailija: