Tiedätkö, mitä ammattilaiset sanovat virikelapsista?

siellä kotona ei olekaan sitä pullantuoksuista söpöstelyarkea vaan jotain ihan muuta joka pysyy edes kurissa sillä lailla.

miten lapselle on parempi sitä tai tätä. Kukaan ei oikeasti tiedä, kun samaa lasta ja samaa perhettä ei voi verrata mihinkään tai kaksoissokkotestata mitenkään eri vaihtoehtojen välillä. Se mikä toiselle on ideaaliratkaisu, on toiselle jotain aivan vastakkaista. Sen, mitä perheet nykyisen lainsäädännön puitteissa tekevät omien lastensa hoidon kanssa ei pitäisi kuulua kenellekään muulle. Ei etenkään hoitohenkilökunnan arvosteltavaksi. Tehkää työnne niin kunnolla kuin pystytte ja pitäkää mölyt mahassanne. Työnteosta teille maksetaan, ei ihmisten ja heidän elämänsä arvostelusta. Jos lapset eivät viihdy hoidossa, etenkin, jos resurssit edes jotenkin vastaavat lapsimäärää ja lasten ikää, katsokaapa peiliin. On yllättävää, miten samalla henkilömäärällä ja samoilla kustannuksilla toisissa paikoissa lapset ja perheet saavat erinomaista, ammattitaitoista ja ystävällistä kohtelua ja toisissa paikoissa hoitajat joutavat juoruamaan, seisoskelemaan ja valittamaan aamusta iltaan kuinka lapset kärsivät hoidossa - mikähän on syynä?!

Meidän hoitopaikassa pidettiin itsestäänselvyytenä, että esikoinen käy parina päivänä viikossa, kun vauva syntyy, vaikka aluksi epäröinkin. Sanoivat, että ottavat vaikka kymmenen meidän lapsen kaltaista lasta hoitoon. Mutta me ei asuta suomessa, täällä lienee ammattimaisempia hoitajia? Periaatteessa minulle on aivan sama, mitä selän takana puhuvat. Jos olisivat tarpeeksi v:mäisiä, ottaisin lapseni pois tarhasta. Mutta mistäs heille sitten palkkaa maksettaisiin? Kannattaisi pitää mölyt mahassa tai vaihtaa alaa. Teille tosiaan maksetaan palkkaa siitä, että lapset viihtyy.

Se että joku sanoo olevansa esim. opiskelemassa opettajaksi ei tee häntä minkäänlaiseksi auktoriteetiksi, ei myöskään se että hän sanoo olevansa opettaja. Kyllä siihen tarvitaan myös järkeviä perusteluita.



Jokaisella alalla on sekä hyviä että huonoja ammatinharjoittajia.

joukkona, sillä onhan sielläkin monenlaisia ihmisiä töissä. Ei tässä kannata alkaa kerätä vastakkaisia joukkoja barrikaadeille.

että kaikilla virikelapsilla on kotona jotain ongelmaa? Ainakin tän ketjun perusteella saan sen kuvan ;-) Niistä ei vaan julkisesti puhuta, mutta että se on syy virikehoitoon.



Ja siis mulla itsellä ei ole virikelasta ja ottaisin lapseni kotiin jos saisin vauvan nyt.

Jotkut vain luulevat, että jo 1 vuotias kaipaa kodin ulkopuolisia virikkeitä ja tarvitsevat sosiaalisten taitojen harjoitusta. Yllättävän usein vanhemmat eivät taida tietää paljoakaan lapsen kehityksestä - ainakaan tunne-elämän kehityksestä.



Sen lisäksi perheitä ja tilanteita on monenlaisia - ajatella, että joidenkin elämä voi olla tyystin erilaista kuin omani!

Vanhemmilla voi olla omat hyvinkin perustellut syynsä pitää lastaan päiväkodissa ilman, että lapsi siitä kärsii. Lapsiakin kun on erilaisia, eri ikäisiä ja erilaisella temperamentilla varustettuja. Ihan pienille tosin koti on se paras paikka, kunhan vanhemmat ovat vastuullisia ja turvallisia. Mutta ei kaikilla ole mahdollisuutta tähän, syystä tai toisesta.

päätöksilleen - tietoisia ja tiedostamattomia. Joku kokee, että haluaa ehdottomasti hoitaa lapsensa kotona ja olla heille paras mahdollinen äiti, joku heistä oman lapsensa tuntien ja tämän etua ajatellen, osa taas omaa marttyyriäiteyttään runnoen lapsen kehityksestä ja mielipiteestä riippumatta. Joku taas tietää, ettei kykene mihinkään erityisen laadukkaaseen kotiäitiyteen mutta ei myöskään halua palata työhön äitiys- ja vanhempainvapaan jälkeen tai tämä ei edes rahallisesti juuri kannata, sekin on julkipuheissa ja täällä palstaillessa puhtaasti " lapsen etua ajatellen" tehty päätös (tai ehkä tiedostamatonkin tosiseikka, joka käännetään omassa päässä " lapsen parhaaksi" ).



Sama pätee toisinpäin: osa " virikelasten" vanhemmista todella ajattelee lapsen ja koko perheen etua ja jaksamista jatkaessaan lapsen hoitoa tutussa paikassa esim. osaviikkoisena, ei haluta viedä lapselta tuttua hoitopaikkaa ja tuttuja hoitajia, kun tiedetään, että molemmat vanhemmat palaavat töihin ja kuopuskin menee hoitoon. Osa tiedostaa omat voimavaransa ja ajattelee, että esikoiselle ja muulle perheelle, myös parisuhteelle, on parempi, että äiti saa parina päivänä ottaa mahdolliset univelat pois vauvan nukkuessa tai hankkia ja tehdä rauhassa viikon ruuat ilman, että huomionkipeä esikoinen vaatii koko ajan leikkiseuraa, elokuvien pyörittäminen kun ei vastaa ikäisiään leikkitovereita ja porukassa toimimista. Osalla taas toisenlaiset motiivit, ehkä nimenomaan halu saada rasittava esikoinen pois jaloista ja pelkästään nauttia kuopuksen vauva-ajasta shoppaillen tai muiden äitien kanssa kahvitellen. Tai halu saada lapset nopeasti pois tieltä urasyistä. Nämäkin kaikki perustellaan " lapsen edulla" .



Arvostelijoiden mielestä omaa mielipidettä vastoin toimivilla on aina joku negatiivinen, itsekäs motiivi - ja toki osalla onkin. Kuitenkin luulisin ja toivoisin, että valtaosa haluaa lapsensa parasta. Jos lapsi kehittyy normaalisti ja perhe vaikuttaa päätökseensä tyytyväiseltä, mikä oikeus kenelläkään on arvostella toisten elämää ja päätöksiä? Ehkä arvostelijat itse eivät sisimmässään arvosta omia päätöksiään ja niiden taustalla olevia motiiveja, kun täytyy niin voimakkaasti hyökätä vastapuolen kimppuun?