***HELMET uuteen viikkon***

Siinä se nyt ivaa mua koko viikon..



Ihanaa, tänään on vapaapäivä, hyvin ansaittu sellainen. Lähdetään tänään vähän isommille kylille katsastaan mammavaatteita, jee! Ei niitä kyllä ihan vielä tarvi, kun mun maha on yhtäkkiä hävinnyt.. Samaa ilmiötä on muutamalla muullakin havaittavissa. Housuista ei siltikään mene kun yhdet tavalliset farkut kiinni ja nekin kyllä täytyy jättää niin alas kuin vaan kehtaa. Paino ei kuitenkaan ole vielä lähtöpainossa (laski silloin sen pahoinvoinnin ja oksentelun aikana).

Eipä silti, painonhallinta tuntuu jotenkin aika helppoa, kun ei tee mitään oikeen mieli syödä. Eikä varsinkaan mitään herkkuja. Vatsa myös tuntuu täyttyvän melko pienistä annoksista ja täysi olo kestää aika pitkään. Ihme homma! Kylmiä hedelmiä tekis vaan mieli.



Toivottavasti tästä viikosta tulee kaikille hieno ja murheeton viikko!

Hyvää vointia kaikille ja juu, minunkin puolestani tervetuloa kakille uusille mammoille!



Nojanda ja Pulla 15+6

Moikka kaikki.



Ei oo kivoja nämä maanantait. Tekis mieli jo ottaa aamukampa käyttöön ja alkaa laskemaan päiviä lomalle jäämiseen...saan onneksi pitää kertyneet lomat alta pois ennen varsinaista äikkärin alkua eli kolme kuukautta töitä enää/vielä.



Mulla kanssa sama homma kuin edellisellä allekirjoittaneella, että maha tulee täyteen paljon pienemmistä määristä kuin aiemmin mikä sinänsä hyvä homma mutta ei ole kyllä painonnousuun vaikuttanut, joka on ollut aivan käsittämättömän hurjaa. Syynä mulla ummetuksen ja turvotuksen lisäksi se, että aloin odottamaan kesken painonvartioinnin, eli kun syöminen muuttui niukasta normaaliksi niin heti kauheet noususuhdanteet painossa.



Jotenkin tuntuu, että nyt kun odottaa toista niin olen vainoharhaisempi sen suhteen, että kaikki olisi masussa hyvin. Tai tulee paljon lehdistä ja näistä nettijutista luettua miten voi käydä huonostikin...olen tuntenut liikkeitä jo viikolta 15 ja nyt sitten oli muutama päivä, että mitään ei tuntunut niin melkein jo epäilys heräs, että onkohan kaikki ok. Onneksi nyt taas potkuttaa pikkunen mahassa, tais olla jossain onkalossa piilossa pari päivää.



Ihanaa kun alkaa syksy lähenemään ja ei enää ole niin tukalat nämä helteet.



Mukavaa viikkoa kaikille, koittakaa päästä puolukkamettälle!



T:Astralis 17+3

aamulla kävin neuvolassa.

Tuhrua mulla edelleen on mut sille ei nyt tehä muuta kun seuraillaan. Verenpaine oli hyvä ja hb oli vähän noussut :) painoa tullut onneks vain 100g, vielä on alle lähtöpainon. Hyvä niin, kun tuota painoa on jo alun alkaen liikaa. Vissiin tulossa meille toinen varsinainen viliskantti, liikkui sen verran vauhdikkaasti karkuun dopleria, ettei meinannut sykkeen laskemisesta tulla mitään. Syke kuului hyvin ja vahvahti ja tosiaan kovasti kuopus masussa liikkui :)

Liikkeitäkin tunnen jo melkein päivittäin, se kummasti rauhottaa mieltä tämän tuhruttelun keskellä.



Tervetuloa kaikki uudet helmet mukaan ja jaksamista uuteen viikkoon koko porukalle!



t:sininenkirsikka ja kuopus 17+3

uusi viikko pyörähti käyntiin ja kohta raskausviikotkin alkaa taas yhtä isommalla numerolla.



Maanantai tuntui tänä aamuna todella " maanantailta" , takana ihana, rentouttava ja luonnonläheinen viikonloppu, josta paluu tähän arkirytmiin taisi tehdä vaikeata kaikille (kissa mukaan lukien..). Vanhemmat hajamielisiä, esikoinen kärttyinen. Töihin ja hoitoon kaikki silti selvittiin ja nyt taas menty " tulta päin" eli viikon askareisiin kiinni.



Pienten liikkeiden tuntu on piristänyt mieltä - elämä kasvaa :)



Nojanda ja muut ovat raportoineet vatsan pienenemisestä turvotuksen laskettua ja samaa voi sanoa täältä. Nyt vatsa tuntuu viikkoihin nähden soveliaammalta - kyllä sen silti saattaa raskausmahaksi arvata, kun mahan kantaja on kaliibereiltaan pieni.



Hyvän viikon toivotuksia kaikille :)

Saran

15+6

Mulla alkaa oleen jännittävät päivät lähellä kun saan tietää sen lapsivesinäytteen tuloksen.Nyt loppu viikosta tai ensi maanantaina.Voi että kun kaikki olisi nyt ok.

Huomenna alkaa työt taas.Toivottavasti pystyn olemaan töissä et ei heti alkaisi niiin supisteleen et saikulle tarttis jäädä.

anna_liisa 16+5

Meidän viikko on alkanut vauvantuoksuisilla kuulumisilla. Viime viikolla kaksi ystävää saivat vauvan. Molemmat saivat kakkosen ja synnytykset sujuivat hurjan nopeasti ja helposti. Vielä olisi tälle vuodelle kolmen hyvän ystävän synnytykset jäljellä eli vauvalahjaostoksia on tiedossa enemmänkin. Lisäksi kuulin äsken, että yksi ystäväni saa kevättalvella vauvan. Kyllä sitä odotettiinkin jo jatkoa ensi vuoden vauvoille (siskoni, minä itse ja paras ystäväni saadaan tammi-helmikuussa kaikki) ;-D. Aivan upea juttuhan on, että ystävien kanssa ollaan samassa elämäntilanteessa ja mikä parasta - asutaan kaikki samalla paikkakunnalla ja näinollen päiväseuroista on jopa ylitarjontaa.



Oma olo on ihan jees. Viikonloppuna kestittiin vieraita ja valmistelut menivät ruokineen suht. helpolla. Toki iltaisin olin selvästi normaalia väsyneempi, minkä takia tulikin vedettyä pitkästä aikaa taas normaaleja yöunia. Myönnän kuuluvani siihen sakkiin, joka kaikin keinoin venyttää omaa aikaa iltaisin. Yöunet ovat harvoin yli seitsemää tuntia, vaikka aamuisin ei töihin tarvitse lähteäkään.



[b]Nojanda[/b] kirjoitti mahan häviämisestä. Niin on käynyt täälläkin. Mä oon itse asiassa asiasta ihan tohkeissani, kun vauvamaha rupeaa nyt selvästi näkymään turvotuksen tieltä. On ihana pistää jotain kireitä äitiysvaatteita päälle, kun masu erottuu söpösti eikä turhia jenkkakahvaturvotuksia enää näy. Rinnat tosin mulla on hiukan turvonneet (ei aiemmissa raskauksissa ollut mitenkään huomattavaa) ja kainaloon eksynyt maitorauhanen on tosi rasittava! Se on jo nyt hiukan turvoksissa eli tekee typerän kohouman kainaloon. No, se on pientä kun vertaa siihen, miten se kasvaa imetysaikana. Aika friikkiä, että siinä on jopa pieni reikä, mistä olen saanut imetysaikana puristettua maitoakin irti :-o.



[b]Astralis[/b] kirjoitti raskauspainonnoususta laihdutuksen jälkeen. Tuttu tunne! Mäkin laskeskelin Painonvartijoiden pisteitä vielä alkuvuodesta ja kyllä aika nopeasti raskautumisen myötä ne muutamat kilot palautuivat. Siskoni laihdutti enemmän ja hänellä paino hyppäsi kanssa tosi nopeasti raskauden alussa.



[b]Anna_Liisalla[/b] on jännät paikat. Valtavasti tsemppiä tulosten kuulemiseen - ilmoitathan heti, mitä sanovat!



Mitäs muuta? Syksy tulee ja sitä myöten uudet harrastukset. Itse aloitan sen mammajumpan, esikoisella alkaa pikkukerho, molemmat lapset menevät liikuntakerhoon ja esikoinen aloitti tenniksen. Toi jälkimmäisin oli itselleni ehdottomasti jännä paikka, kun poikaa sinne viikonloppuna kuskasin. Olen itse junnuna pelannut tennistä ko. seurassa ja oli jotenkin nostalgista viedä oma poika samoille kentille harjoittelemaan. Kyllä mammaa jännitti ja olin ihan innoissani, kun poika tuntui tykkäävän. Nyt ollaankin sitten sen jälkeen useaan otteeseen pojan pyynnöstä harjoiteltu kämmenlyöntiä. Sen verran nyt mitä on kuopuksen kiipeilyltä ehditty. Tämä pikkuneitä (1v9kk) kiipeää " sekunnissa" puiston köysiristikkoisen kiipeilytelineen päälle ja konttaa menemään yli 2 metrin korkeudella köysien päällä. Eteneminen tapahtuu nopeasti, mutta harkiten, mutta eihän tuonikäiseen voi mitenkään luottaa. Voitte kuvitella, että tytön alla kurkottelu ja kiinniottamisen varmistaminen tippumisen sattuessa ottaa mahakkaan mamman voimille... Onneksi olen sen verran pitkä, että juuri ja juuri yletän tyttöön, jos tulee paniikkitilanne. Huvittavinta on, että meidän 2 vuotta vanhempi esikoispoika ei uskalla mennä telineen päälle vielä ollenkaan ja sekös ottaa miehisen itsetunnon päälle ;-).



t. Jogu (15+5)

jogu:käyn toki heti kertoon minkälaisia uutisia saan kuulla.Toivotaan et hyviä.

Kyllä mullakin on lähtenyt pois se turvotus vatsalta,eli mikä näkyy jo on selvästi vauva mahaa.

Eikä mulla mahdu etes omat housut enään jalkaan.

Mutta nyt täytyy lähtee syntäreille.

anna_liisa 16+5

Iltaa Helmet!



Viikko alkoi täällä just niin harmaana ko voi ajatella... Väsyttää ja makoilututtaa vaan... Esikko on pari viikkoa (siis mun töiden aloituksesta lähtien) viettänyt " laatuaikaa" isänsä kanssa ja nyt on käynyt niin, et poika on ihan hirveästi isänsä perään! On toisaalta aivan ihana huomata, miten rakkaita toisilleen ovat, kun kisuavat lattialla ja mulla on syli vapaana koiralle, tai vaikka käsitöille... !!!



Mutta mutta. Voi teitä, jotka jo tunnette liikkeet! Mä oon niiiiin kade! Mikään maailmassa ei tunnu yhtä mukavalta! Esikon liikkeet tunsin vasta viikoilla 19-20 enkä koskaan yhtään kipeää potkua ole saanut, joten odotellaan ja ihmetellään...



Mammavaatteisiin on ollu munki pakko siirtyä... Ei pysty olemaan normihousuilla. Verkkareilla kyllä, mut töissä on kuitenki koitettava olla ihmisten lailla puettu ja tukkaki aina välillä kammattu... :D



No mutta. Toivottavasti pian alkaa yöpakkaset ja nämä sateet kääntyy poispäin... Tänäänki ukosti...



Mukavaa viikkoa siskot!



Luuk@ 15+2

[u] synnytyksestä [/u] on keskusteltu itse en osaa vielä ainakaa mitenkään erityisesti pelätä synnytystä. Ehkä siksi kun vauvakaan ei ole vielä kovin konkreettinen kun en vielä tunne potkuja/liikkeitäkään.

Katsotaan sitten ens tammikuussa pelottaako synnytys vai ei?!?



[b] täysikuu[/b] toi telesiirto kuulostaa hyvältä.... ;)



[u] päänsärystä [/u] ainakin tuo vau-kirjanen kertoo, että syyllinen päänsärkyyn voi olla progesteronihormoni.



SINISELLEKIRSIKALLE kovasti tsemppiä! Sinulla on ollut kovasti huolta vuodoista! :( Pidetään kovasti peukkuja että pikkuinen sinnittelee masussa vuodoista huolimatta ja kasvaa isoksi!



VImpulalle onnittelut vuosipäivästä!



sj85: Mä olen yhden vaatteen ostanut vauvalle. En kertakaikkiaan malttanut olla ostamatta. :)



[u] hankinnoista [/u] Meidän hankinnat on toistaiseksi tehty siirtämällä siskolta vauvatavaroita meille. Sisko muuttaa ja heillä on lapset tehty joten saatiin sitten sieltä pinnis, syöttötuoli ja vaunut ja muuta sälää lisäksi meille. Täyis tässä miettiä sopivaa korvausta siskolle.



Mulla ei oo vielä mitään hajua noista supistuksista.



SUKUPUOLESTA; mulla kauheen kaksijakoinen olo, tuon sukupuolenselvittämisen osalta. Huomenna ois rakenneultra jolloin ois tilaisuus ees kysyä tuota sukupuolta. Tosin saattaa olla, että kunnassa taitaa olla linja olla kertomatta tuota sukupuolta. Ja riippuuhan se sitten siitä vauvastakin, että suvaitseeko olla sopivassa asennossa ultrauksen aikana.... Saapa nähdä vielä on aikaa miettiä, kysyäkö vai ei....



TYÖSTÄ: mä oon terveydenhuoltoalalla. Yhden sortin hoitaja.



Voimia kaikille vuodoista ja päänsäryistä kärsiville!



ANNA_LIISALLA on tulosten odottamista vielä jäljellä. Toivoittavasti kaikki on hyvin!



ON: Palaan huomenna paremmalla ajalla toivottavasti hyvien ultrakuulumisten kera. Ja huomenna päivittelen tuon meidän esittelylistan.



mantelipulla ja taapero

Miten tää voikin olla näin kamalaa tää odottaminen? Pahoinvointi antoi selkeitä viestejä siitä, et kaikki on hyvin, mut nyt kun se loppui ja rauta-arvotkin saatiin kohdilleen ja päänsäryt ehtyi, mitä jäi? No pelko persauksiin tietty. Vanha KM-pelko sieltä nostelee jälleen päätään.



Mulla sama kuin monella muullakin täällä, eli maha on mennyt jotenkin takapakkia. Ja kun liikkeitä en esikoisen odottajana tunne vielä (tai en osaa tunnistaa ja erottaa noista muista murinoista ja pörinöistä), ei oikein ole mitään konkreettista mihin pohjata ajatusta, että on raskaana. Rintojakaan ei enää arista kuin satunnaisesti. Kaikki alkuviikkojen kohdun kiinnikkeiden venymiskivutkin on hellittäneet. Kai nyt aina silloin tällöin jossain nippaa..



Saattaa kuulostaa hullulta, kun eihän tästä ole kun 2 viikkoa kun käytiin niskapoimu-ultrassa ja kätilö väitti, et kaikki on superhyvin. Viime torstaina sitten otin ja kaaduin pyörällä. Lensin tietty tangon yli suoraan mahalleni, kuinkas muutenkaan ja nyt sekin aiheuttaa pelkoja. Tuppaa tulemaan noi liikkeiden odottelut ja kaikenlaiset epämiellyttävät ajatukset uniinkin ja nukun tosi rauhattomasti.



Galluppeihin; vessassa olen aina käynyt kerran yössä. Nyt käyn keskimäärin kaksi kertaa. Tosin toisen kerran vessaan nousu tapahtuu noin 30 min ennen herätyskellon sointia, joten en yleensäkään viitsi enää palata sänkyyn sen jälkeen vaan jään hoitamaan esim. kotihommia. Tavaroista sitten sen verran, että rakas äitini livautti suustaan viime viikonloppuna mökillä ollessamme, että vintissä saattaa olla jonkun verran mun ja veljen vanhoja vauvavaatteita...no niitä oli sitten 3 äitiyspakkauslaatikollista. Makuupussit ja muut aivan priimakunnossa. Mun ei siis tartte äitiyspakkauksen lisäksi varmastikaan ostaa mitään muuta. Harsovaipatkin löytyy kuulemma äidin komerosta edelleen, samoin pinnasängyn lakanat. Reunasuojukset ja patjat ja peitot kun ostan, niin siinä kaikki. Mökillä olleen vanhan (jo äitini käyttämän) pinnasängyn isä ja mies lupas kunnostaa mökkikäyttöön. Se on kivasti sellainen venytettävä malli, eli menee muutaman vuoden siellä, kunhan ostaa sellaisen patjan missä on kasvunvaraa. Vaunuistahan olikin jo puhetta...ne tilataan sitten jouluntienoilla...JOS...



Synnytyspeloista viis, mä pelkään odottamista. Täytyy varmaan tänään soittaa neuvolaan (en ole käynyt kuukauteen ja uutta aikaa ei ole edes sovittu). Ehkä sydänäänten kuuntelu auttais asiaa. Nyt kun ei tartte mennä sen venäläislääkärin luo niitä kuuntelemaan, saattaa olla, että ne kuuluiskin. On sekin ihme, et terkkari saa ne kuulumaan 10+5, mut lääkäri ei 12+6 millään.



Valivalivalivali...



Nonna ja Nallekarkki (14+6, huomenna poksuu taas, HUI!)

Nonna-80...osaan sympatiseerata tota sun pähkäilyä, että onkohan kaikki mallillaan varsinkin kun olet kompuroinut pyöräsi kanssa, no onneksi vauva on vielä sen verran " syvällä" ja suojakerrosten alla, joten eiköhän pikkuinen ole siellä ihan turvassa. Oman mielenrauhasi vuoksi tosin varmaan voisit vaikka pyytää neuvolasta ylimääräistä käyntiä, jotta saat kuulla sydänäänet. Varmaan pääsisit....



Rakenneultrasta: Tuntuu olevan aika iso toi haarukka millä noita rakenneultria tehdään. Vaasassa kun asustin niin tehtiin viikolla 18 ja nyt seinäjoella mä pääsen ultraan vasta viikolla 21. Ei malttais millään odotella sinne saakka.



Raskausoireista: Näköjään mennään kaikki samalla kaavalla täällä. Todellakin voi sanoa, että on olo normalisoitunut. Ennen sai huutaa hoosiannaa jo siitäkin kun otti tissiliivit pois päältään mutta nyt kestää jo koskea. Mulla toi vessassa ramppaaminen öisin oli pahimmillaan yli kymmenen kertaa mutta nyt on rauhaantunut ehkä 2-3 kertaan. Nukkumista tosin alkaa nyt haittaamaan kylkikivut ja se, että ei pysty ihan mahallaan enää makaamaan.



Hankinnoista ja sukupuolesta: Mä en oo hankkinut vielä mitään uutta. Esikoiselta (pojalta) on ihan sairaasti kaikkee vaatetta mutta tietenkin tuttipulloja ja muuta pitää vissiin alkaa kasaamaan. Mä kanssa askartelen tässä sen välillä, että kysyä vaiko ei kysyä ultrassa sukupuolta, olishan se kiva tietää, että saako hankkia jotain vaaleanpunaistakin. Mä oikeestaan toivon kamalasti tyttöä ja rumaa sanoa, mutta tiedän ensireaktioni olevan hetkellinen pettymys jos tuleekin toinen poika. Pääasia että on terve on tietenkin perimmäinen toivo, mutta tahtoisin silti oman rinsessan :-)



Noniin, työpäivän jatkoja. Jaa en tiedä oliko täällä joku tapa kertoa työstään, no oli tai ei niin minä teen avohuollon lastensuojelutyötä.



T:Astralis (17+4)

Täällä on ollut kovin sateista ja aika kylmää. Huomenna on esikoisen seitsemänvuotis synttärit ja yhteensä 20 lasta on tulossa+omat 2. Me järjestetetään ne kotona. Oisko jollain kivoja leikki-ideoita, rauhallisia?



Nonna-80 onneksi pyörällä kompurointisi on tapahtunut näin alussa. Vauva on niin syvällä turvassa. Mutta ymmärrän kyllä huolesi, sillä eihän kaatumiset koskaan oo hyväksi. Esikoisesta kaaduin juostessani tien yli Riemukaarelle kiirehtiessäni ja viikkoja oli 31, kyllä se kans mietitytti, mut kun vauva liikkui eikä vuotoja tullut, niin hyvä niin. Ja kun oli vieraassa maassa, niin ei ois ollut kiva lähtee ranskalaisten lääkärien kans selvittämään tilannetta, kun niiden englanti ei ole parasta mahdollista, niinkuin ei ole omakaan.



Anna-liisalla on kyllä jännää odottaa tuloksia ja luulempa et saat ne viel tän viikon puolella.



Kaikille muillekin mukavaa loppuviikkoa.



Itselläni enää yksi vauva masussa ja huomenna tarkistetaan sen tilanne uudelleen. Toisen vauvan tilanne muuttui niin radikaalisti, että lopulta kaikkien lääkärien mielestä, ei enää ole toivoa. Osakeskeytys tehtiin viime torstaina. (Toisen toivotaan häviävän pikku hiljaa pois. Jos se tulee vielä alakautta ulos, niin sit on toinen pahassa vaarassa.onneksi pian viikko kulunut operoinnista.)Nyt sit toivotaan, et tää raskaus tän yhden kanssa saatas sujumaan. Tää on ollu rankkaa, eikä vielä osaa yhtään henkäistä helpotuksesta, vaan kaipa mua joudutaan seuraan koko raskaus. Äitipoli on jo vähän liiankin tuttu paikka. Se vähän on ärsyttänyt, kun mun vauvojen kuvia, on sit kaikki kandit mukaanlukien ollu pällistelemässä. Toisaalta ymmärrän, et erittäin harvinainen tilanne, ja ainahan uudet lääkärit tarvitsee kokemusta. Mut tää on ollut itselle itkuista aikaa. Mut mun oma lääkäri on nyt vaihtunut tosi mukavaan mieheen, joten se on kyl tätä surua helpottanut.



Aurinkoisia päiviä teille kaikille!

Ja toivottamassa anna_liisalle ja Iituliille voimia,toivoa ja hyvää mieltä. Toivottavasti Iitulii nyt kaikki alkaa mennä parempaan suuntaan - lämpimiä ajatuksia ja enkeleitä matkaan!



S.

16+0

Nyt löytyi hetki kirjoitteluun kun pienimmäinen nukkuu vielä päikkäreitä. Viime yö meni ihan hänekseen kun esikko on tulossa kipeäksi ja näki painajaisia ja näin ollen höpötti unissaan ja tähän reagoi sitten pienin ja nukkui äärettömän levottomasti! Tuntui kyllä aamulla, että en nouse ollenkaan sängystä koko päivänä.. No, tänään ainakin tulee mentyä tosissaankin ajoissa nukkumaan. Vessassa käynnit öisin on lisääntynyt ja melkeinpä joka kerta kun herään niin vessaan on hipsittävä. No, viime yönä varmasti tuli ennätykset!! Niin ja liikkeitä olen ollut tuntevinani mutta tiedä sitten mitä mahan murinoita ne todellisuudessa on :)



Iituli72: Ensiksi voimia sinulle ja tietysti koko perheelle!! Niinkuin Saran jo sanoikin niin enkeleitä matkaan!

Ja sitten niistä synttäreistä. Meillä keväällä neiti täytti 7 wee niin silloin teemana oli naamiaiset. Vieraita tuli 10 kappaletta ja huh sitä vilinää ja vilskettä. Nyt kerrasta viisaampana sanon, että olisi kannattanut joku aikuiskaveri ottaa auttamaan synttäreissä! Meillä oli muuten ohjelmassa aarteen metsästystä :), pullon pyöritystä eli sankari pyöräytti pulloa ja kehen pullo osoitti niin se sai antaa oman lahjan ja sitten oli lasten elokuva, tatuoinnin teko :)) ja herkuttelua! Vesimeloni teki kyllä kauppansa. Niin ja sitten minulla oli varattu ilmapalloja vaikka minkämuotoisia ja kokoisia ja niitä vieraat sitten puhalteli, pomputteli ja poksutteli. Ihmeesti aika meni tuossakin ja iloa tuotti kyllä kaikille. Tässäpä jotain meidän synttäreistä..



Hankinnoista on ollut myös puhetta: Eli mitään ei ole vielä tulokkaalle hankittu sillä valmiiksi löytyy lähes kaikki. Ne vaunut varmaankin joutuu hommaamaan missä voi sitten kuskata molempia kerralla.. ja sitä äitiyspakkausta oon edelleen miettinyt ja tällä hetkellä oon sitten sitä mieltä, että sittenkin otetaan se pakkaus. Saa nähdä sitten taas myöhemmin.

Ja sukupuolesta: En ehkä haluaisi tietää etukäteen mutta en viimeksikään halunnut ja silti kysyin viimeisessä ultrassa kumpi siellä on:) eli saa nähdä tuokin!

Mmm..mitäs muuta. Niin ammatiltani olen suunnitteluassistentti mutta haaveissa olisi toinen ammatti. Tuo ei tosiaan ole sitä mitä tykkään tehdä missään määrin. Töissä olen ollut jonkun vuoden ja voi olla etten palaa enää takaisin siihen työpaikkaan mutta saattaahan tässä sen suhteen ajatukset hyvinkin muuttua kun kotona olen ja saan miettiä ihan rauhassa asiaa.



mutta nyt heräs pienin joten vaipanvaihtoon!



Vimpula ja 15+0

esittelylistan päivitettyä. :)



Parin päivän masennus/ahdistus fiilikset ovat väistyneet.Olin tosi alamaissa. :(



Tänään käytiin rakenneultrassa kaikki on ok. :) Vauva oli mallia ujo piimä ja ei suostunut näyttämään kasvojaan- nyrkit kasvojen edessä. Ja sukupuolikin jäi arvoitukseksi, sen jalat olivat sen verran tehokkaasti edessä. Tuntuu hullulta nähdä, että vauva vipeltää siellä mahassa ihan mahdottomasti ja silti itse ei tunne mitään :O (ehkö en sitten ensikertalaisena vaan tunnista niitä liikkeitä)



IITULIILLE: Osanotto kaksosen menetyksen johdosta! :(

Toivotaan että toinen vauva jaksaa sinnitellä masussa ja että kohtu kestää raskauden.



JOGULLA lähipiiri lisääntyy hurjaa vauhtia! :)

Siellä onkin sitten kiva käydä katsomassa toisten vauvoja sillä aikaa kun odottelee oman mussukan kasvamista! :)



Nonna; käy ihmeessä neuvolassa kuunteluttamassa sydänäänet, niin saat rauhan.

Onneksi pienet ovat hyvässä turvassa siellä masussa. Mutta tokihan tuollainen kaatuminen pelottaa!



[b]HANKINNOISTA: Suosituksia hyvästä rintapumpusta?

Hankinnoista [/b] muuten, mä olen nyt raskausaikana ostanut yhden vauvanvaatteen ja pari satunnaista vaatetta on ollut hankittuna jo etukäteen.

Turvakaukaloa pitäisi rueta etsiskelemään. Siskolta saatiin vaunut, pinnis, itkuhälyttimet, pino lakanoita sadesuoja vaunuihin ja hoitolaukku ja talja ja pinniksen pehmuste.

Vaatteita tekis mieli ostella, mutta miehen mielestä pitäisi tietää, että kummalle ne tulee, ennen kun niitä ostelee kauheesti.



mantelipulla ja " ujo piimä" 17+4

Ulkona tihrustaa vettä ja mies on työreissussa, joten lasten kanssa lähtiin ex tempore tarkastamaan urheilukaupan jämäalet. Kyllä sieltä ihan kivasti löytyikin. Varsinkin tuolle esikoiselle on nyt tosi mukava hankkia urheiluvaatetta, kun rupeaa löytymään samanlaisia vaatteita kuin aikuisillekin. Ostin sille makean turkoosin 8848:n fleecetakin, joka oli 70 prosentin alennuksessa. Varsinainen löytö. Reissun kruunasi koukkaus Mäkin kautta, niin ei tarvinnut mamman paljon nähdä vaivaa ruoan suhteen.



Tosi kurja kuulla [b]Iitulin[/b] tilanteesta - olen tosi pahoillani :' -(. Toivottavasti kaikki menee jatkossa hyvin ja toinen kaveri sinnittelee kalkkiviivoille asti. Myös [b]Sinisenkirsikan[/b] vuodot varmasti pelottavat, mutta kuten moni on todennut, ovat hyvin yleisiä. Mutta ymmärrän kyllä sun fiilikset, itse olisin varmasti ihan hermorauniona. [b]Nonna[/b] kirjoitti myös kaatumisestaan. Muistan, kun esikoisesta muksahdin viimeisillä viikoilla suoraan takapuolelleni, kun yritin solmia keilakenkiä jalkaani. Pelästyin tosissani, sillä kaatuminen tuntui mahassa ihan tosissaan, vaikka en missään nimessä korkealta kaatunutkaan. Mutta tilanne oli tosiaan eri, kun mentiin jo niin pitkällä - näin alkuraskaudessa vauva on kuitenkin hyvin suojattu. Mutta kannattaa munkin mielestä käydä kuunteluttamassa sydänäänet, jos asia vähänkin painaa mieltä.



[b]Mantelipulla[/b] kyseli hyvän rintapumpun perään. Itse kysyin esikoisen synnytyksen jälkeen sairaalassa vinkkiä asiaan. Suosittelivat ehdottomasti [b]Aventin rintapumppua[/b], jonka sitten hankin. Ei ole tarvinnut kyllä kertaakaan katua. Käyttöä on ollut esikoisen kohdalla, kun mies jäi hänen kanssaan välillä yksin - pumppasin päivän aikana pari pulloa jääkaappiin. Kuopukselle annettiin laiskuuksissamme hoitokerroilla Nannia, mutta esim. ystäväni häissä muistan pumpanneeni tissit tyhjiksi takahuoneessa iltapuku päällä ;-). Kaikista huvittavinta tuossakin oli se, että siskon kanssa oltiin samassa tilanteessa eli molemmilla Aventit vaan lauloivat ;-D. Lisäbonuksena tuossa Aventissa on mielestäni se, että sarjan tuttipullot lisäosineen ovat laadukkaita ja kelpaavat hyvin rintaruokitulle lapselle. Moni kaverini on saanut vauvansa kelpuuttamaan vaan Aventin pullot. Tämä ei siis ollut mainos, vaan kokemuksen syvää rintaääntä ;-).



Nyt on pakko ruveta siivoamaan kämppää. Huomenna tulee vieraita ja kun lapset saan tänään nukkumaan, ajattelin linnoittautua tuohon olkkariin Pakoa katsomaan ja viilailla turhamaisena vähän kynsiäni ;-D. Miten muuten teidän [b]kynnet[/b] ovat muuttuneet raskausaikana? Mulla on erityisesti esikoisen ja tämän kohdalla kasvutahti ja vahvuus aivan älyttömät! Ei paljon tarvitse haikailla rakennekynsien perään, sillä omatkin näyttävät erehdyttävästi ihan geelikynsiltä.



t. Jogu (15+6)

Ihan eka pyydän anteeksi omanapaista viestiä...



Kävin tänään tokassa neuvolassa. Sain vastauksen eilisestä sokerirastuskokeesta. Ja... sama diagnoosi kuin eka raskaudessa: raskausdiabetes. Kaikki arvot olivat yli viiterajojen. Sain kotiin verensokerimittarin ja seurantaa varten vihon. Ylipainoa mulla ei oo, että liekö tuo PCO osasyynä siihen että näin kroppa oireilee raskausaikana. No, sen kanssa voi elää, nyt vaan ollaan sitten sokerittomalla dietillä.



Muuten oli kaikki ok. Painoa oli nyt tullut eka kerran lisää, eli lähtöpainoon noin +1kg. Verenpaine oli ok, hb 140, kun se eka kerralla oli vaan 117 (liekö silloin niukka näyte). Toki oon eka neuvolasta saakka syönyt Multi-tabs Raskaus -monivitamiinia. Vauvan sydänäänet kuului myös, syke 140-150 luokkaa.



Oli mukava käynti, esikoinen 5v oli mulla mukana, tykkäs käydä. Ajattelin ottaa tytön mukaan sitten rakenneultraankin, jahka syksy ja tämä raskaus sinne asti etenee.



Mutta, eipä kait taas muuta. Kuulumisiin!



Auris 14+0

Täällä taas töissä aamusta hetki aikaa kirjoittaa! Syön tuossa jo toista aamupalaa, niinkuin aina;) Ei siis johdu raskaudesta, olen vain kova syömään! Aineenvaihdunta on ilmeisesti aikas nopea, kun ylimääräisiä kiloja ei kuitenkaan kerry.



Auris: miten sinä jo nyt jouduit sokerirasitukseen, siis oliko sinulla virtsassa sokeria aikaisilla viikoilla? Olen kuullut rasituksista vasta vähän myöhäisemmillä viikoilla... vaikka eihän ne varmaan viikkoja katso. Annettiinko sinulle tarkka ruokavalio? Ainakin voi tuntea syövänsä terveellisesti ja hyvin, jos haluaa asiaa katsoa positiivisesti. Molempien hyväksi! Minkä kokoisena esikoisesi syntyi? Minua vain kiinnostaa, kun itselläni oli sokeria virtsassa ekassa raskaudessa, mutta eivät laittaneet rasitukseen ja esikoinen olikin vain 3300g syntyessään, että tuskin oli sokereiden kanssa silloin ongelmaa... Saa nähdä, miten käy nyt, kun herkutkin on maistuneet vähän eri tahtiin!



Rakenneultra on varattuna, mutta aikaa on vielä kuukausi, no ei se haittaa, mielummin on lapsukainen jo vähän isompi, niin näkee paremmin kriittiset kohdat! Lääkärissä ultrasivat myös ja sikiö vastasi viikkoja ja muut asiat olivat kunnossa. Verenpainetta mittailen myös minä kotona, koska vastaanotolla tuppaa nousemaan huimiin lukemiin! Mites muuten teillä, joilla jännitysverenpaine, niin on sykkeen kanssa? Minulla myös syke on todella korkea ja se vähän huolettaa. Kyllähän se normaalistikin nousee, kun jännittää, mutta mulla se menee helposti yli sadan! Vastaanotolla verenpaine on helposti 140/85 luokkaa, kun kotona on koko ajan 120/70, kyllä on vaiva tuokin!



No eipä tässä kummempia, palataan taas! Ihanaa, kun ilmat on kirpeät, helppo hengittää ja jaksaa liikkua!



lehvä 15+

Mä jouduin aikanaan esikoiselta sokerirasitukseen, koska BMI oli 25. Ja " kiinni jäin" , eli se raskausdiabetes todetiin.



Nyt kakkosta odottaessa, joutui näin aikaisilla viikoilla rasitukseen, koska eka raskaudessa oli ollut raskausdiabetes. Riski on suurempi toisessa raskaudessa, kun on jo ennenkin ollut.



Esikoinen painoi 3940g syntyessään, ettei mikään hurjan suuri vauva kuitenkaan ollut.



Niin, mä sain ruokavalio-ohjeita eilen sieltä neuvolasta mukaan. Sokeria, varsinkin näkyvää, pitää välttää. Ja tietty kaikkea makeaa muutenkin. Hyvät ohjeet sain. Sikäli tää ei niin suuri juttu oo, kun ekasta raskaudesta on asia tuttua, vaikka aikaa siitä odotuksesta on jo 6 vuotta.



Jännitystä tähän aamuun toi WC-pönttö, joka sanoi työsopimuksensa irti - eikä enää vedä. Nopsaan sain kuitenkin korjaajan, alle tunnissa tuli korjausmies, joka on juuri hakemassa uusia osia pönttöön...



Että sellaista.



T; Auris 14+1

Muutkin olivat todenneet saman, ainakin Nojanda ja Astralis, että masu tulee täyteen pienemmistä annoksista ja pysyy täytenä normaalia pidempään, sama täällä. Ja hyvähän se vaan on niin pysyy paino kurissa, tosin saisi sitä vähitellen jo tullakkin.



Anna_Liisalle tsemppiä tulosten odotteluun, onneksi enää ei mene montaa päivää ja toivotaan edelleen että uutiset ovat hyviä=)



Mahan häviämisestä, mulla ei ole hävinnyt minnekkään mutta turvotuksen laskemisen myötä malli muuttunut selvemmäksi vauvamasuksi=)



Mammajumpan oli Jogukin aloittanut ja saman aion tehdö minäkin. Lisäksi aion osallistua vesijumppa/jumppa ryhmään mikä on myös suunnattu raskaana oleville. Lantionpohjalihasten harjoitteluakin kuuluu mukaan mikä on tosi hyvä.



Toivottavasti Sinisen Kirsikan vuodot jo loppuisivat eivätkä enään kiusaisi!



Hui mitä Nonnalle oli sattunut pyörän kanssa, eiköhän kaikki ole kuitenkin pikkuisella kunnossa! Tosiaan saman neuvon mäkin antaisin ettö jos olet huolissasi niin käy neuvolassa=)



Astralis, mäkin sain Seinäjoelle rakenneultraan ajan vasta 21+ risat viikoille mutta aikaistin sitä viikolla kun haluan mahdollisimman nopeasti selvyyden että onko jokin syy mikä meillä pikkuisen sykkeitä pitää ehkä korkealla. Täti sanoi aikaa siirtäessäni että siksi niin myöhään annettu aika että kaikki rakenteet sitten näkyisivät kunnolla mutta luulen kyllä että ihan hyvin näkyvät jo aikaisemminkin...



Iituliille pahoittelut että toinen pieni oli jäänyt kyydistä pois mutta enkeleitä toiselle pikkuiselle että hän pysyy kyydissä helmikuulle saakka!!



Mantelipulla, mä ostin viimeksi Emman rintapumpun, käsikäyttöisen, ja kyllä silläkin pärjää vaikka olisihan sähkäkäyttöinen mukavempi.



Kynsistä, täälläkin vahvistuneet raskauden myötä ja hyvä niin=)



Aurikselle tsemppiä raskausdiabeteksen kanssa, hyvin ainakin suhtaudut asiaan ja niinhän se on että sen kanssa kyllä pärjää!



Meilläkin sokerirasitukseen joutuu varhaisilla viikoilla jos aikasemmin ollut sokerit koholla. Mäkin periaatteessa olisin joutunut yhden paastoarvon vuoksi mutta muuten arvot olivat hyvät joten päädyttiin että menen sitten vasta 27 viikolla. Mä jouduin rasitukseen viimeksi siitä syystä kun mun isällä on diabetes.



Vessassa ravataan täälläkin pari kertaa yössä ja masu kasvaa mukavasti=) Suonikohjut alkavat vaivata, samoin selkä mutta näidenkin kanssa pärjää kera tukiliivin ja tukisukkien ja tietenkin oikean asenteen=)



Nyt nälkä kurnii joten aamupalalle=)



p02p06 ja pikkuinen 15+4