Olen onnellinen köyhyydessä, ei tarvitse esittää parempaa kuin onkaan
Oulun tapauksen jälkipuintia luettuani osaan arvostaa köyhää elämäämme uudella tavalla.
Ei ole taloa eikä talovelkaa, ei edes kämästä pikkuosaketta.
Asun pystyssä päin vuokralla kaupungin vuokrakolmiossa jossa sauna. Asuinpaikkana kaupungin keskusta jossa lasten koulut ja harrastukset ovat lähellä.
Autoa ei omisteta, liikutaan kävellen ja pyöräillen. Käytetään tarvittaessa bussia ja junaa, sairaustapauksissa ajetaan tarvittaessa taksilla.
Lisäksi olen yksinhuoltaja.
Monessa perheessä on komeat kulissit ja kulissien takana isot velat, tarkemmin velkahelvetti. Kaksi uutta tai uudehkoa autoa pihassa. Totuus voi olla homekoti jolla ei mitään jälleenmyyntiarvoa.
Kommentit (33)
Olemme miettineet asunnon ostamista, mutta kyllä vuokralle jääminen tuntuu aina vain houkuttavammalta.
t. 4-henkinen perhe vuokrakaksiosta
Jos tätä elämääni niin voisi kuvata. Ei talovelkaa eikä muitakaan velkoja. Uusi, upea talo, autot jne. Rahalla saatiin esim. siivooja ja pihan huolto, eli jää aikaa enemmän lapsille. Emme stressaa raha-asioilla, emme laita aikaamme sijoittamiseen. Emme juurikaan säästä, joku 30-50 tonnia on korkekorkoisella tilillä, jos jotain sattuu.
Emme stressaa mahdollisesta lamasta, omaisuutemme voi myydä (vaikka pilkkahintaan, aivan sama sitten), ja elelisimme sitten sillä rahalla ja ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella (jos ei läydy uutta työtä) ihan kivasti. Melko köyhistä perheistä ollaan, joten osataan elää koyhemminkin tarvittaessa. En tunne minkäänlaista kateutta köyhiä kohtaan tai mitään negatiivista siitä, että rahaa on. Onko muka kaikki muut rikkaat ihan pöpejä tai stressaantuneita???
Mielestämme ei meidän tarvitse esittää jotain muuta kuin olemme. Tuskin meidän pitäisi osata yrittää esittää köyhiä duunareita, koska niitä emme ole koskaan olleet. Meidän "piirit" eivät tunnu mitenkään pintaliidolta tai esittämiseltä, tai ehkä "köyhempien" kanssa ei tule lähdettyä yhtäkkiä shoppailemaan Pariisiin, vaan ruotsinristeilylle tms.
Mun tutuista ne jotka asuu vuokaralla on niitä kaikken onnettomampia, ei nyt ehkä just siitä syystä, vaan ovat muuten jollain tavoin syrjäytyneitä. Ja vaikka vuokralla ovat, ei heillä silti tunnu olevan ikinä rahaa, vuokratkin on pystyssä alvariinsa tai menevät yhden kuukauden jäljessä. Rahaa ei osaa käyttää ollenkaan, ostavat kallista ja hassaavat turhaan.
Rahaa on suhteessa paljon jos sitä osaa käyttää oikein. Välillä tuntuu, että rikkaammat haluaisivat meidän olevan kateellisia mutta kun ei vaan olla. Ollaan koko perhe hyvin onnellisia mutta rikkaammat on välillä naama nurinpäin kun ollaan ihan perustyytyväisiä ihmisiä eikä ollakaan kateellisia kun toiset mainostaa uutta autoaan tai etelänmatkaansa;)
mielestä esitetä mitään. Jos joku niin luulee, niin sitten se on hänen ongelmansa. Rahaa ei täältä mukaansa saa, joten nautitaan siitä niin kauan kun pystytään ja täällä eletään.
Niukkoja aikoja on ollut joskus, mutta onneksi ne on takanapäin, en kaipaa niitä ollenkaan, mutta voin sanoa että on nekin koettu.
Olisi typerää alkaa kiistelemään tästä asiasta, vaikka yritystä tässä muutamilla jo onkin...
Eiköhän se ole selvää kaikille, että onnellisia ja onnettomia löytyy niin köyhistä ja rikkaista.
Jokainen fiksu, köyhä tai rikas, tajuaa että ne tärkeimmät elämänarvot eivät liity maalliseen mammonaan.
Iljettävintä on mielestäni joidenkin hyvintoimeentulevien ylimielisyys ja sellainen asenne, että he luulevat varallisuutensa tekevän heidät jotenkin paremmiksi ihmisiksi. Ehkä nousukkaiksikin heitä voisi kutsua. Onneksi kyseiset ihmiset ovat vähemmistössä.
Minä ainakin uskon kuuluvani hyvintoimeentulevien joukossa siihen suureen enemmistöön, joka tajuaa, ettei raha tuo onnea. Toki raha helpottaa elämää, mutta todellisen onnen kanssa sillä ei ole tekemistä.
Tietenkin tajuan, että meidänkin maassa on pieni joukko perheitä, jotka elävät niin kädestä suuhun, että pienillä rahavaroilla voi olla vaikutusta myös onnellisuuteen, eli rahattomuus häiritsee normaalia elämää liiaksi.
Tuhannet ja taas tuhannet elävät kuitenkin yli varojensa ja ylivelkaantuvat.
Vähän väliä tälläkin palstalla tuskaillaan lainojen ja etenkin lainan korkojen kanssa. Vastikään oli juttua että oli hieno talo muttei rahaa ruokaan.
Muistaakseni erityisen paljon onnellisuutta nosti itse ansaittu raha, ja kaikkein vähiten lottovoittotyyppinen äkkirikastuminen. Tosin sitä en muista kyllä varmuudella oliko itse ansaittu vai peritty enemmän onnellisuutta lisäävää.
Joo, ei se rikkaus ratkaise! Kun ihan vain omaa lähipiiriä tarkastelen, niin ei kenenkään onni taida olla rahasta kiinni. Ehkäpä yksi etäisä olisi onnellisempi, jos pysytyisi pitämään työpaikkansa, niin lapsien hakeminen omalla autolla viikonlopuiksi olisi helpompaa. Mutta eipä hän meiltä huoli autorahoja, tulee meille vaikka kahville, nin tuo aina kahvipaketin ja jonkun pullapitkon mukanansa.
Joo, ei se rikkaus ratkaise! Kun ihan vain omaa lähipiiriä tarkastelen, niin ei kenenkään onni taida olla rahasta kiinni. Ehkäpä yksi etäisä olisi onnellisempi, jos pysytyisi pitämään työpaikkansa, niin lapsien hakeminen omalla autolla viikonlopuiksi olisi helpompaa. Mutta eipä hän meiltä huoli autorahoja, tulee meille vaikka kahville, nin tuo aina kahvipaketin ja jonkun pullapitkon mukanansa.
Mutta ei se että on varaskas ja se näkyy, tarkoita automaattisesti sitä että elää yli varojen ja esittää parempaa kuin on.
heille kateellisia. Kyllä naurattaa, kun en jaksa olla kateellinen, niin ovat ihan että hei, tässä mättää nyt joku. En vaan ole kateellinen, koska tiedän, että jos pitää tavaralla ja mammonalla kehuskella, ei ole itsellä hyvä olla, ei osaa käyttäytyä, ei ymmärrä millaista on oikea sivistys jne.
heille kateellisia. Kyllä naurattaa, kun en jaksa olla kateellinen, niin ovat ihan että hei, tässä mättää nyt joku. En vaan ole kateellinen, koska tiedän, että jos pitää tavaralla ja mammonalla kehuskella, ei ole itsellä hyvä olla, ei osaa käyttäytyä, ei ymmärrä millaista on oikea sivistys jne.
Monta rikasta tunnet? Ja miten se heidän mammonalla kehuskelu tulee ilmi?
Ja kaikki ns. vähemmän rikkaat kuvittelevat että rikkaat on kaikki öykkäröijiä ja elävät vain velaksi tai kulisseissa.
rikkaita perheitä. Jotkut ovat täysin nöyriä rikkautensa kanssa. Eivät kehu sillä, vaikka se näkyykin. Jotkut ovat täydellisyyden tavoittelijoita, nousukkaita, kaikki pitää olla virheetöntä ja uutta. pidetään juhlia siksi, että muut näkevät kuinka hienoa on. Kehuskellaan matkoilla, uusilla tavaroilla etc. Kyllä se nousukasmaisuus nyt vaan paistaa läpi. Asenteeni ei ole ollenkaan hyökkäävä. Rasittaa vaan kun suomalaisessa yhteiskunnassa nykyään arvostetaan vain aineellisia asioita ja menestystä. Olen itsekin hyvin toimeentuleva, mutta ei tulisi mieleenikään kehuskella jollekin itseäni köyhemmälle tavaroilla yms. Jotkut viihtyvät köyhinä, joillekin ei vain ole suotu mahdollisuutta suurempaa toimeentuloon jne. Miksi se tekee ihmisesta alemman?
Itse en ole rikas, mutta en köyhäkään. Mutta jos mulla olisi varaa parempaan asuntoon, autoon ja voisin useimmin käydä ulkomailla tai shoppailemassa, niin kyllä mä sen tekisin. Miksi ihmeessä pitäisi piilotella omaisuuttaan tai varojaan? Ei ainakaan sen takia että mitä muut ajattelevat!
siis meillä on varallisuutta, mutta sitä ei varmaan kukaan uskoisi.
Uskon että voi olla onnellinen sekä köyhänä että rikkaana. Enemmän pelottaa nämä rikkaiden lapset, jotka oppivat pitämään varakasta elämää kaikkine siihen kuuluvine muotoineen sinä elämän perustasona. Heillä saattaa olla tulevaisuudessa vaikeuksia, jos elämä ei menekään ihan niin kuin olivat ajatelleet. Olisi hyvä olla kokemuksia monentyyppisestä elämästä ja että ilman sitä tai tätä voi elää. Luulen että kaikkien onnellisimpia ovat ne köyhistä oloista ponnistaneet, jotka omien kättensä työllä ovat saavuttaneet paremman elintason. He myös osaavat arvostaa sitä, toisin kuin rikkaasta perheestä peräisin oleva.
rikkaita perheitä. Jotkut ovat täysin nöyriä rikkautensa kanssa. Eivät kehu sillä, vaikka se näkyykin. Jotkut ovat täydellisyyden tavoittelijoita, nousukkaita, kaikki pitää olla virheetöntä ja uutta. pidetään juhlia siksi, että muut näkevät kuinka hienoa on. Kehuskellaan matkoilla, uusilla tavaroilla etc. Kyllä se nousukasmaisuus nyt vaan paistaa läpi. Asenteeni ei ole ollenkaan hyökkäävä. Rasittaa vaan kun suomalaisessa yhteiskunnassa nykyään arvostetaan vain aineellisia asioita ja menestystä. Olen itsekin hyvin toimeentuleva, mutta ei tulisi mieleenikään kehuskella jollekin itseäni köyhemmälle tavaroilla yms. Jotkut viihtyvät köyhinä, joillekin ei vain ole suotu mahdollisuutta suurempaa toimeentuloon jne. Miksi se tekee ihmisesta alemman?
Heti se on jotain öykkäröintiä. Köyhälle se kuitenkin sallitaan.
joku muu on. Minulle ei vain tuottaisi mitään onnea esim. uusi auto, käytän mieluummin pyörää ja uskon säännöllisen liikunnan myös osaltaan lisäävän onnellisuuttani. Ajattelemme myös ympäristöä. Ostamme harvoin, mutta silloin kallista ja (toivottavasti) kestävää.
Itse en ole rikas, mutta en köyhäkään. Mutta jos mulla olisi varaa parempaan asuntoon, autoon ja voisin useimmin käydä ulkomailla tai shoppailemassa, niin kyllä mä sen tekisin. Miksi ihmeessä pitäisi piilotella omaisuuttaan tai varojaan? Ei ainakaan sen takia että mitä muut ajattelevat!
Sitä kun ei ole.
Asenne ratkaisee, ei raha