Miksi nykyään kotitöistä tehdään niin suuri haloo??

Ja koska on mahdollista hoidattaa ostopalveluina suurin osa hommista, niin miksi sellaisesta pitäisi edes tykätä?

Ja se yksi siivoa jatkuvasti jatkuvasti jatkuvasti, eikä puhdasta ja mukavaa tule ikinä, kun ne kolme sotkee sitä mukaa kun jonkun nurkan saa siivottua. Lisäksi se yksi siivoa kahden sotkijan kanssa, kun neljäs on töissä tai rentoutuu sohvalla rankan työpäivän jälkeen. Illalla neljäs haluaa seksiä ja suuttuu, kun yhtä ei huvita, koska ei koe olevansa minkäänlaisessa parisuhteessa vaan työleirillä eristettynä kaikesta ulkomaailmasta.

Kotityöt ovat toki osa arkea eikä niiden pitäisi ahdistaa. Toisaalta nykyään monet tekevät todella pitkiä työpäiviä ja käyttävät työmatkoihin paljon aikaa, joten aikaa tai voimia kotitöille ei enää jää niin paljoa. Toki pitkien työpäivien ja -matkojen järkevyyttä voi myös kyseenalaistaa. Uskon, että ihmiset ovat myös lisänneet liikunnan harrastamista ja usein se harrastusaika on pois kotitöiltä.



Olen kuitenkin sitä mieltä, että myös joidenkin kotitöiden tarkoituksenmukaisuutta voi miettiä. Onko kaikkien pakko tehdä viikkosiivous lauantaina? Onko pakko käyttää viikonlopusta pari tuntia automarketissa kauheassa ruuhkassa ruokaostoksilla? Asioita voi tehdä niin monella eri tavalla.



Ainakin omalla äidilläni oli aikaa tehdä enemmän kotitöitä kuin minulle. Hänellä tosin taisi olla myös enemmän innostusta siihen. Meillä kotityöt tai lähinnä niiden tekemättömyys muodostuvat välillä ongelmaksi. Työ, harrastukset ja etenkin minun kohdallani lukeminen vievät liikaa aikaa. Myönnän, etten edes tykkää kaikkien kotitöiden tekemisestä. Joitakin hommia jopa vihaan. Voikin olla, että olen liian mukavuudenhaluinen ja ajattelen liian usein, että kaiken pitäisi olla kivaa. Tiedän, että tässä elämässä on paljonkin asioita, jotka eivät ole kivoja, mutta niitä tulee oppia sietämään.



Mitään kovin aktiivista kotitöiden tekijää minusta ei koskaan tule, mutta välillä voisin tsempata ja esim. siivota lasten kanssa useammin. En onneksi joudu tekemään hommia yksin, vaan koko perhe on samassa liemessä ja siten siivoamme yhdessä.

niiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa ongelmia. Esim. pyykkäämisestä on taidettu tehdä ihan tutkimusta. Hesarissa oli kerran juttu tutkijasta, joka tutki arjen ilmiöitä. Hän oli keskittynyt tutkimuksessaan juuri pyykkäämiseen ja mm. siihen, miten pyykkihuolto jaetaan perheissä. Muutenkin arjen ilmiöt (ja eritoten ne pakolliset kotityöt) ovat mielenkiintoisia ja niitä saisi tutkia enemmän!



Minusta on hienoa, että siivousta ym. kotipalveluja voi nykyään ostaa. Se vapauttaa varsinkin silloin jos joku on joutunut olemaan täysin yksin vastuussa kodin siivoamisesta.

siitä että nykyään työ on niin stressaavaa, kiivastahtisempaa, monimutkaisempaa ja vaativampaa kuin esim. 20-vuotta sitten, että työikäiset ovat väsyneempiä kuin aikaisemmin... Siihen vielä päälle pienet lapset, ja kasvavat vaatimukset siitä mitä on hyvä vanhemmuus, ja koti jne...



Hyvä että on julkista keskustelua hyvästä vanhemmuudesta, ja kotielämästä, mutta trendi on että kaikki haluaisivat sen ideaalisen elämän: hyvä koulutuksen, hyvän työpaikan jossa hyvät tulot, siistin ja puhtaan kodin, jossa kaunis toimiva sisustus, aikaa lapsille ja päälle vielä kehittävät harrastukset jne... Kaikkea ei ihminen voi saada, joten sitten ollaan huonossa omassa tunnossa, kun kotona pyörii villakoiria ja pyykkivuori odottaa pesua, ja oman kunnon ylläpitokin on mitä on.. Jne.



Ihmiset kokevat että heiltä sanomattomasti vaaditaan, että koti pitää olla tiptop, ja samalla töissä on kiireistä ja kuluttavaa.