Hävettää tämä köyhyys.

Ajattele positiivisesti: käytetyissä vaatteissa ei ole näitä kiinalaismyrkkyjä!

Itse olen köyhästä perheestä, ja voi ahistus, kun tuo häpeä aina leimasi olemistamme. Pää pystyyn vaan, näytä esimerkkiä lapsillesikin!

Tsemppiä teolle!

eiköhän ne muksuille haalarit kustanna.. ei tosin mitään reimateccejä

Minun yh-ystävällä on vähän sama tilanne.



Tuntuuhan se pahalta, kun itsellä on elämäntilanne (toistaiseksi) jotain ihan muuta.



Yritän auttaa häntä omin pienin keinoin. Siis en mitenkään rahallisesti, mutta muuten.

Olen joskus yrittänyt valottaa Vauva-palstalla, että oikeaa köyhyyttä on Suomessa, mutta vaikeaa heidän on ollut uskoa. Meillä lapset vaihtoivat tarhaa ja sieltä heti vaadittiin tarhatossuja. Sanoin, että ostan kun on rahaa. Seuraavan kerran saan rahaa ensi perjantaina, mutta laskujakin on aikamoinen määrä tiedossa. Kumman laittaa etusijalle: laskut vai ne tarhatossut. Kun lapsia on kaksi, niin hyvät kurikset on toisella lapsella, mutta nyt ei ole enää toiselle lapselle. Viime vuonna vanhempi piti näitä kuriksi, mitkä nyt ovat nuoremman lapsen. Nuorempi lapsi käytti joitain, jotka olivat aivan liian pienet ja ne näyttivät suunnattoman noloilta hänen päällään. Jos lapset eivät olisi hoidossa, niin eläisimme kohtuullisesti, koska kotona vaatevaatimukset eivät ole niin täydelliset. Voimme mennä sateella ulos ja vaihtaa heti kun tulemme kotiin, toisiin vaatteisiin. Mutta kun sain töitä, niin pakko ne lapset on tarhaan viedä.

Vierailija:

eiköhän ne muksuille haalarit kustanna.. ei tosin mitään reimateccejä

On tullut pyydettyä useamman kerran. Se kuulemma kuuluu perusosaan. Kun saamme perheenä noin 20 euroa toimeentulotukea ja siihen on jo laskettu perusosa, niin silloin ei saa mitään ylimääräistä.

ole mitään merkkivaatteita lapsilla hoidossa. Useampi ostettu käytettynä. Kirppareita koluan aina kuin vain siihen on mahdollisuus. Olen itsekin ollut päiväkodissa aiemmin töissä ja en minä ainakaan huomannut mitään lasten arvottamista vaatemerkkien perusteella. Se oli tärkeintä, että lapselta löytyivät asianmukaiset varusteet. Se sitten on yhdentekevää, onko toppapuku maksanut 15 euroa vai 150 euroa, kunhan pitää lapsen lämpimänä.

Meillä menee rahallisesti hyvin ja vähän käytettyjä lastenkamppeita olisin valmis antamaan ilmaiseksi niitä tarvitseville. Siihenkin pitäisi löytyä joku väylä ihan jo ekoloogisuudenkin takia. Tietääkö joku sellaisen, minä en.

Kun saahan sossusta toimeentulotukea jos muut rahat eivät riitä elämiseen niin sossu maksaa sen verran, että on se tietty perusosa. Olen joskus elänyt sossun rahoilla ja kyllä niillä hyvin pärjäsi, ei tietenkään mitään luksuselämää, mutta en kokenut, että kaupassakaan pitäisi sentin tarkkuudella hinnat katsoa.



Olen myös köyhästä yh-perheestä ja rahaa oli peruselämään ja joka kesä matkoihinkin, vaikka tulot oli nykyrahassa noin 1000 ¿ + lapsista saatavat lapsilisät (2 lasta) yh-korotuksineen ja kunnan maksama alin elatustuki.

Jos asutte normaalisti niin miten sosiaalivirasto ei anna enempää toimeentulotukea?

Elettiin 10 eurolla 4 päivää kaikki 5 henkeä. Siitä oli vaikea irrottaa rahaa mihinkään tossuihin. Saatiin rahaa vasta lapsilisä päivänä ensimmäistä kertaa tässä kuussa. Keskimmäinen olikin jo eskarissa valistanut kaikkia köyhyydestämme. Sitten mua kateltiin yltiö empaattisesti ja kysyttiin kuinka menee ja vointia. Hävettäähän sellainen.

Tämä tilanne on tosin onneksi väliaikainen, helpotusta on luvassa kun myyn asunnon ja muutamme vuokralle. Työpaikkaa vaihdan myös ja sitä myötä tulotkin nousevat aika paljon, eli puoli vuotta vielä täytyis sinnitellä näin. Nyt hävettää joi tämä valittaminenkin, tiedän kyllä että on paljon huonommassa jamassa olevia ihmisiä kuin minä. Yllättävän paljon vaan rassaa kun on 16 vuotiaasta saakka elättänyt itsensä ja nyt 20v myöhemmin on taas yhtä rahaton kuin teini. Sossuun mulla ei ole mitään asiaa, asunto on se syyllinen mun tilanteeseeni. Erossa lunastin sen itselleni, mutta jouduinkin sitten jäämään osittaiselle hoitovapaalle sattuneista syistä, eli tulot jäävät pienemmiksi kuin olin kuvitellut. Kiitokset viesteistä, nyt olen saanut avautua riittävästi =)

Me ihan oikeasti eletään usein pelkällä näkkileivällä ja vedellä!! Lapsille tietysti ruoat hankittava tavalla tai toisella..



On oma vika että on joskus jotain lainoja ja osamaksuja tullut otettua, mutta silti kuristaa...



Minä olen opiskelija ja mies tienaa nettona n. 1600euroa/kk. Pelkkä vuokra on 900euroa (3h+k)!! Ja pakolliset lainat, osamaksut ja auton ja puhelinten kulut on n. 850euroa siihen päälle! Eli meille jää hyvällä tuurilla minun kotihoidontuesta sen verran jäljelle että saadaan vaippoja ja ruokaa lapsille. Muuten ei jää mitään!!



Ei saada edes asumistukea, ei toimeentulotukea, ei mitään. Mutta oma moka, ei voi mitään. Jotenkin ihmeessä hengissä pysytään kuukaudesta toiseen.. sukulaiset ostaa pyytämättä lapsille vaatteita lahjaksi. Se on hyvä! Ja käytettyinä tekee löytöjä halvalla!

Jotkut ihmiset kun putoavat näiden turvaverkkojen lävitse, sillä eihän tämä sosiaalietuuksien järjestelmämme ole suinkaan täydellinen ja aukoton. Kuka on niin naivi, että kuvittelee valtiollisten ja kunnallisten organisaatioiden toimivan täydellisesti ja aukottomasti? Ihmiselo kun ei ole vakioitua vaan hyvinkin moninaista, siten myöskään palvelut eivät pysty vastaamaan kaikkien ihmisten tarpeisiin. Edes perustoimeentulon osalta.

Ja nyt olen onnellinen siitä, että kun minulla joskus oli rahaa, jakelin pieneksi jääneitä vaatteita ym. pois sellaisille ihmisille joiden ajattelin/tiesin olevan heikommin toimeentulevia. Minusta kun ei ole mitään kirppiksillä myymään, on sma kun annan tavarat pois pyörimästä.