Mieheni sanoo vanhempiensa kotia kodikseen!

yritä parempaa

Mulle mun lakuperäinen koti vanhempien luona on kyllä koti, tai kotikotona. Mutta meillä ei olekaan vielä ytheistä asuntoa saatika perhettä. Se on kyllä muuttumaisillaan paraikaa. Silloin kyllä varmasti oma koti on koti.

Ärsyttää kun mies joskus sanoo jos joku soittaa että " oon kämpillä" kun on täällä kotona, eikä tämä ole mikään " kämppä" ;D

Ei kyllä koskaan puhu paikasta kotinaan, tosiaankaan.

Mulla ollut

-lapsuuden koti

- kämpät (minä yksin / minä ja avovaimo)

- koti (, jossa asun minä, vaimo ja lapset)

Ja kauanko mies on ollu kotoa pois?



Meillä oli suhteen alussa tota samaa. Ei se pahaa tarkottanu, puheeseen vaan tarttuu noi paikat niin vahvasti.



Nykysin meillä mies puhuu kodista kun ollaan omassa kodissa ja mummola kun puhuu lapsuudenkodistaan. Saas nähdä mitä tapahtuu kun mummo ja pappa muuttaa vanhustenkotiin ja talo siirtyy (toivottavasti) jollekin sisaruksista. Hetki menee taas opetteluun!

eli lapsuuden kodissani. Mieheni tosin ei, koska hänen lapsuuden kodissaan asuu nykyään vieraat ihmiset ja vanhempiensa nykyisissä kodeissa hän ei ole koskaan asunut.



Koti jossa on asunut 20 vuotta ja jossa asuvat yhä omat vanhemmat, pysyy kotina. Vähän niin kuin äitikin on äiti, vaikka itsekin on jo aikuinen.

Mitä väliä sillä on???? Mihinkäs se mun lapsuuden koti siitä häviäisi, vaikka en siellä asukaan, koti se mulle silti aina on. Höh, miten typerää ja lapsellista kieltää mieheltä puhumasta omasta lapsuuden kodista kotina!

Mies on joskus ollut totaalisen sekaisin opiskeluaikoina, kun meillä oli yhteinen koti, mun opiskeluviikkojen koti ja vanhempien koti. Ja kaikkiin mennessäni sanoin meneväni kotiin. Välillä se oli ihan pihalla missä olin ja minne olen menossa.

kodissa asutaan

Vierailija:

Nyt alkaa sietokyky olla äärirajoilla. Mieheni on aina kutsunut vanhempiensa kotia omaksi kodikseen (tietysti joskus se on sitä ollutkin), mutta nyt hänen kotinsa on se asunto, jossa me perheenä asumme! Hän saattaa esimerkiksi kysyä, että mennäänkö käymään kotona (tarkoittaen anoppilaa) tai ilmoittaa, että kävi kotona kahvilla päivän aikana. Loukkaantuu jos huomautan tästä. Millä nimellä miehenne kutsuvat entistä lapsuudenkotiaan? Ei varmasti kenenkään muun mies kutsu sitä kodikseen!!

Niillä se vaan on tapa, muttei tarkoita sitä, että mies pitäisi sitä enää kotonaan. Se on vähän niin kuin lempinimi sen vanhempien kodille. Ja kun se on kutenkin siellä asunut elämänsä ensimmäiset 19 vuotta, tuntuisi jotenkin hassulta, jos se kutsuisi sitä joksikin muuksi.



Mun vanhemmat ovat eronneet eikä kumpikaan enää asu lapsuudenkodissani, joten sen takia itse menen/soitan äidilleni tai isälleni. Muuten ehkä mäkin puhuisin kodista.

ei ihme jos erotaan ja tapellaan................................

Sanooko se kavereilleenkin että menee viikonlopuksi KOTIIN? Mä kyllä repeisin jos joku mun kaveri pokkana selittäis menevänsä kotiin kun on menossa vanhemmillaan käymään.

" Mä tuun käymään tänään kotona."

Mieheni ei puhu " kotiin menemisestä" kun menee vanhempiensa luo, niiden nykyinen kämppä on ostettu joskus 7 vuotta sitten. Minä taas menen " kotiin" käymään kun menen vanhempieni luo, on sama talo kuin lapsuudessani. Mummoni kuoli 88 vuoden iässä, ja sen jälkeen äitini sanoi " enää ei ole kotia mihin mennä" .

Olen miehelle sanonut, että meidän yhteinen kotimme on nyt se koti, jossa asutaan. Se vanhempien koti on lapsuudenkoti, mutta ei sitä kodiksi voi sanoa enää. Mies ymmärsi pointin ja sanoo nykyään pääasiassa meidän kotia kodiksi. Joskus tietysti lipsahtaa, mutta nekin lipsahdukset ovat ajan myötä vähentyneet.

Kyllä mäkin miehelleni puhun kotiin menemisestä, samoin hän minulle, jos olemme omien vanhempiemme luona. Silti meidän yhteinenkin koti on koti. Ja ajatteles, omien vanhempieni koti on koti minulle silti, vaikken itse ole siellä koskaan asunut!

Mäkin sanon paikkakunnalla liikkuessani, että menen kotiin tai olen kotona kun olen lasteni mummulassa, eli lapsuudenkodissani.