Varokaa asunnonostajat! Lama tulee.

vaikka lainanottaja selviytyisi lainastaan?



Aika hurjaa, sittenhän jokainen velallinen on täysin pankin armoilla.

Vierailija:

Siis onko pankilla oikeus irtisanoa laina, jos asunnon hinta romahtaa vaikka lainanottaja selviytyisi lainastaan?

Aika hurjaa, sittenhän jokainen velallinen on täysin pankin armoilla.

ja minullekin tärkeintä on se, että on katto pään päällä. Viis siitä mitä muut sanoo. Ollaan varmaan niitä kakkosluokan kansalaisia, mutta silti ihan tyytyväisiä elämäämme. Koti on kaunis, vaikka onkin vuokra-asunto.

Keittiökoneetkin pitää olla vimpan päälle, vaikka vähän edullisemmatkin " tavallisetkin" koneet toimisivat ihan riittävän hyvin. Samoin kalusteet hankitaan samantien ja puutarha laitetaan välittömästi vimpan päälle. Tuntuu, että näille on ihan sama, onko lainaa 200.000 vai 250.000, kumpikin tuntuu niin järjettömän suurelta kuitenkin.



Itse en osaisi olla murehtimatta sitä, että esim. 25 vuoden laina-ajalla vasta 5 vuoden lainanmaksun jälkeen olisi lainaa lyhennetty vasta 10%. Jos siis ensimmäisen viiden vuoden sisään joutuisi syystä tai toisesta pakkotilanteessa myymään asuntonsa, niin käteen saattaisi hyvinkin jäädä velkaa tyhjästä! Lainaa suostun kyllä ottamaan, mutta vain niin, että realistisella lyhennyssummalla tasalyhennyksin laina-aika on max 15 vuotta.

olisi kyllä aika karmea tilanne, jos noin kävisi!

Eivätkö ihmiset mieti, miten pankki hallitsee riskejä? Eivätkö ihmiset kysele, jos eivät tiedä?



Onhan ihan selvä, että pankki ei voi ottaa riskiä, että lainan vakuutena on omaisuutta, jonka myynnillä ei saada katettua lainapääomaa. Jos asuntojen hinnat lähtevät pahasti laskuun, tulevat pankit varmasti käymään lainojen vakuudet läpi ja katsomaan tarkasti riskikohteet. Pahimmat riskit (ts. ei ennakkosäästöjä ja pienet lyhennykset) pitää tietysti realisoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensiksi tietysti kysytään lisävakuuksia, mutta jos niitä ei löydy, niin pakkomyynti on väistämättä edessä.

En ole ennen tiennytkään, että pankki voi olla noin armoton. Tottakai haluaa omansa pois, mutta kun kyseessä on toisten ihmisten koti. Usein se rakkaudella rakennettu.



Samoinhan tapahtui tosiaan 90-luvun alun lamassa. Pankki kaatoi toimivia yrityksiäkin saadakseen omansa pois ja kymmenettuhannet joutuivat ikuiseen velkavankeuteen.

ja laman aikana rikastuvat ne ennestään rikkaat, pankkien tutut, joille vähän vihjaistaan myyntiin tulevasta asunnosta.



Pieni keskituloinen on aika väliinputoaja. Siinä ei toisten kodit paina mitään, kun pankki kynii omansa pois. Ihan mihin tahansa hintaan.



Onneksi ei ole lainaa.

Tuskin kaikilla on ollut mitään lisävakuutta antaa! Miksi pankki edes tarvitsee lisävakuutta, jos ihminen maksaa lainaansa pois lamasta huolimatta?

Eihän pankin enää silloin tarvitse irtisanoa, jos lainaa on jo maksettu riittävästi takaisin.



Pankki haluaa huolehtia, että saa omansa pois. Ja lainasta pitää olla vakuutta vähintään 80%.

jota on lyhennetty vasta vähän.

Eli vaikka loma-asunto olisi vakuutena kokonaisuudessaan (100%), se on arvioitu nykyistä hintaansa 20 % halvemmaksi..

Eikai sitä voi määritellä summana, kai sekin vaikuttaa, millainen asunto on jota vastaan laina on otettu!

Eli suomeksi sanottuna asuntovelallinen joka jokaikinen kuukausi maksaa säntillisesti sen lyhennyksen korkoineen.

Miksi pankki haluaisi tappaa lypsylehmän laman aikana? Ja kuka niitä tavistaloja tavislähiöistä haluaisi ostaa?? Kyllä pankki jäisi nuolemaan näppejään.

Ihan eriasia jos lainoistaan ei selviydy tai yrittää selvitä uudella luotolla tai alkaa maksella kaverin lainan takuita.

Vaan en voi uskoa että yhdellekään tavikselle joka pystyy asioistaan huolehtimaan näin kävisi.

Ei muistaakseni käynyt 90-luvullakaan.

Ja kalliissa asunnoissa nuo pudotukset tuntuvat eniten.



Esim 300 000 euron asunnossa 20%n pudotus on jo 60 000. Kun ihmisillä on pitkät lainaajat ja he maksavat lainastaan älyttömästi korkoa, monikaan ei välttämättä ole pystynyt lyhentämään lainaansa riittävästi.

Pankki voi kyllä halutessaan tehdä tällaisen ikävän tempun, varsinkin jos joku pankinjohtajan tuttu on iskenyt silmänsä himoittuun taloon.



Lisäksi pankki itse voi johtua ahdinkoon, kuten kävi 90-luvulla ja sitten pankit alkavat haalia itselleen rahaa takaisin, eikä moraalilla ole enää mitään väliä siinä vaiheessa.

En usko että tuo pankin irtisanominen ihan yhtäkkiä kävisi. AIKA paha lama saisi tulla ja voisko joku kertoa kuka ne tuhannet talot silloin ostaisi???? Ei kukaan. Sillä ei ole merkitystä että muutamalle olis ostaja.



Pankille lienee luotettavinta pitää lehmänsä hengissä.

Euron arvo ei keikahda samalla tavalla kuin yksinäinen markka.

Korkojen on todella ennustettu olevan korkeimmillaan nyt vuodenvaihteessa ja ensi vuoden alussa ja silloin jossakin 5% tietämissä. Onhan sekin korkea korko, kaksinkertainen kun vertaa kahden vuoden takaisiin korkoihin, muttei mitään verrattuna markkaajan ja lamavuosien korkoihin (pahimmillaan toistakymmentä prosenttia!!)



Suomessa on jo työvoimapula joka vain pahenee. Ei työttömyysaste ihan heti nouse.



Mietitään faktoja eikä vauhkota. Tottakai voi tapahtua mitä vaan, mutta jos todennäköisyys on pieni niin elämä kannattaa varmasti elää murehtimatta tulevia. Ei kutenkaan koskaan pidä elää yli varojensa, oli lama tai ei!

ja lisäksi oli ihan tavallista turvautua tasalyhennyksiin, koska useimmat siirtyivät vähitellen isompaan asuntoon ja näin laina-ajan loppupuolella pystyi jo säästämään välirahaa seuraavaan asuntoon. Tämän vuoksi useimmat pystyivät kutakuinkin huoletta selviytymään lainasta myös työttömyyden tai sairauden kohdatessa.



Suurin ongelmien lähde oli avioero. Ositusta tehtäessä ja asuntoa realisoitaessa piti laina järjestää uudelleen, ja tällöin katsottiin tietysti vakuudet uusiksi. Suurennuslasin alle joutuivat myöskin ne, joille tuli vähäistä suurempia rikkeitä lainanmaksussa. Jos rike toistui, otettiin lainapaperit takuuvarmasti tarkistettavaksi.



Pahiten kuitenkin joutuivat pulaan ne, jotka erehtyivät kahden asunnon loukkuun ja eivät saaneetkaan vanhaa asuntoa kaupaksi. Vanhan asunnon arvo sen kun putosi, korot nousivat ja yhtäkkiä kaikki räjähti käsiin. Vähintään toinen, joskus jopa molemmat asunnot, menivät myyntiin, ja kun kummastakin tuli tappiota, oltiin todella pulassa! Lisäksi monet olivat erehtyneet takaamaan sukulaistensa lainoja ja joutuivat luopumaan asunnostaan kun joutuivatkin maksumiehiksi.

Korkoja maksava ihminen taas on unelma.