Vauvalta verikoe? Onko kellään kokemusta, laitettiinko emlat, huusiko lapsi? :(

ja huusi...

ihan yhtä lailla emlan kanssa, enempi se koko tilanne ja se kun pidettiin kiinni jännitti. Vauva oli silloin 7kk.

Ekan kerran kantapäästä viikon ikäisenä ja toisen kerran ihan kyynärtaipeesta :( huusi kuin syötävä, reppana.

Kantapäästä saa hyvin näytteen.

Lapsi huusi yhtäkuinkin... Äkkiä se on ohi. Ja sanoisin, että emlat ei ole välttämättä hyvä juttu, koska puudutus on aika pinnallista ja kun pikkulasten kädet ovat pulleroiset ja suonet pienet, ne menevät helposti piiloon syvälle. :o( Aikamoista ronkkimista joskus, neulalla kaivelua ihon sisällä monen hoitajan sormin. :o( Minusta oli ohitse nopeammin kun ei puudutettu, mutta tietty on pistäjissäkin eroa (HUOMATTAVASTI!) ja myös siinä onko lapset pulleroisia vai ei... Kannattaa ihan suosista pyytää kokenutta hoitajaa, meillä ainakin moni kieltäytyi pistämästä ja haki kokeneemman paikalle (lasta pistetty useasti, koska sairastui epilepsiaan puolen vuoden iässä).

Ei huutanut eikä tarvinnut emloja! Reipas lapsi ja luottaa äitiinsä ei tarvitse huutaa. Kaikki kehuneet kuinka luottavainen lapsi.

Ihan pienenä näytteet otettiin päästä, sitten kantapäästä ja kolmikuisena käsivarresta. Eniten itketti käsivarresta otetut näytteet. Osasyynä varmasti käsivarren liikkumattomana pitäminen, jolloin tarvitaan joskus kaksikin hoitajaa.

Kaikki kantapäästä ilman puudutteita. Pistämisestä ei huutanut, mutta ei tykännyt siitä kun veripisaroita joutui jonkin verran aina lypsämään putkeen. Harmit kuitenkin unohtui heti kun homma oli ohi.

Olen laittanut emlat etukäteen ja vauva ei ole edes huomannut koko juttua.

samalla niin äkkiä kaikki onkin niin ymmärtäväisiä että. mutta oikeasti, moni labrassa tunnustaa niiden tuon tosiaan tekevän ja sanookin, että hyvä etten tuon takia anna tuota käyttää.

tosin oma kokemus emlasta on, että sattuu samalla lailla ja itsellä sattuu juuri se verisuonen pinnan rikkuminen, ei niinkään ihon.

Vierailija:

Lapsi huusi yhtäkuinkin... Äkkiä se on ohi. Ja sanoisin, että emlat ei ole välttämättä hyvä juttu, koska puudutus on aika pinnallista ja kun pikkulasten kädet ovat pulleroiset ja suonet pienet, ne menevät helposti piiloon syvälle. :o( Aikamoista ronkkimista joskus, neulalla kaivelua ihon sisällä monen hoitajan sormin. :o( Minusta oli ohitse nopeammin kun ei puudutettu, mutta tietty on pistäjissäkin eroa (HUOMATTAVASTI!) ja myös siinä onko lapset pulleroisia vai ei... Kannattaa ihan suosista pyytää kokenutta hoitajaa, meillä ainakin moni kieltäytyi pistämästä ja haki kokeneemman paikalle (lasta pistetty useasti, koska sairastui epilepsiaan puolen vuoden iässä).

Toki puuduttaa ihon, ja monia lapsia lohduttaa ajatus " taikalaastarista" . Itse toimenpide on kuitenkin usein helpompi ilman emlaa.



Kun itse saan lapsen en tule pistämään hänelle emlaa näytteenottotilanteessa.



Myös läsnä olevan vanhemman tulee muistaa olla rauhallinen eikä hössöttää, esim " voivoi, nyt ilkeä täti vähän satuttaa" ym paskaa. Ei rauhoita lasta ollenkaan. Myöskään vanhemman ei tarvitse päivitellä että pysty katsomaan, tekee pahaa jne. Silloin kannattaa suosiolla olla ulkopuolella ja antaa ammatti-ihmisten hoitoo koko helahoito.

mutta se pitää muistaa pyyhkiä pois tunnin kuluttua laitosta. Puuduttava vaikutus kyllä kestää useamman tunnin. Ja todella pulleroisille ei kannata laittaa ollenkaan.



Äidin kannattaa olla rauhallinen ja antaa hoitajien tehdä työ. Jos äiti tai vanhempi hössöttää, lapsi joutuu jo paniikkiin, ennenkuin neula on hipaissutkaan. Ja kiinnipitäminen on monesti lapsille se inhottavampi kokemus kuin pistäminen.

Itse en anna enää omille lapsille emloja laittaa kun aikoinaan jouduttiin suonia kaivamalla kaivamaan kun emla aiheutti suonien " katoamisen"

Nykyisin ainut poikkeus joissa emlat annan omalle lapselle laittaa on leikkaushoitoon menevä lapsi.

Itse olen 100% emloja vastaan! Niistä ei ole mitään muuta hyötyä kuin se psykologinen vaikutus ÄIDILLE. Emlat kadottavat suonet totaalisesti ja pienillä vauvoilla/lapsilla suonet ovat muutenkin ompelulangan-luokkaa joten helpommalla päästään (puolin ja toisin) jos emlat jätetään pois. Jos ne on ihan must laittaa niin pitäkää niitä VAIN 30min, silloin on vielä jotain toivoa... Ja vauvat huutavat sitä tilannetta ja kiinni pitämistä, harvemmin huuto voimistuu kun pistetään.



Vauvoilta otetaan kantapäästä näytteitä max 3kk ikään asti, aivan sama vaikka vauva olisikin keskonen ja hänen kehitysikänsä ei olisi 3kk (monet keskosten äidit kuvittelevat että tähänkin asiaan vaikuttaa kehitysikä eikä vauvan " todellinen" ikä). Kantapäät ovat kuitenkin olleet 3kk kohdun ulkopuolella ja iho on jo muuttunut kovaksi ja verenkierto ei ole enää niin pinnallista, eli kantapäivstä ei saa näytettä otettua.



Kaikkia näytteitä ei edes saa ottaa kantapäästä, esimerkiki kalium ja natrium ovat sellaisia mitä ei saa ottaa. Kantapäänäytteenotossa tapahtuu AINA hemolyysiä (=punasolut hajoavat) ja tämä vääristää tuloksia. Myös näytemäärä vaikuttaa kantapäänäytteenoton mahdollisuuteen. Jos kyseessä on vain bilirubiinikontrolli niin silloin otetaan kantapäästä mutta jos pitää ottaa useampia tutkimuksia niin silloin otetaan kyynärtaipeesta koska silloin on suurempi todennäköisyys että selvitään yhdellä pistolla (kantapäänäytteet hyytyvät pillalle todella usein ja aina ei kantapäästä saa edes kahdella pistolla tarvittavaa määrää näytettä) janäytteet ovat laadukkaita ja edustavia.



Ja se on ihan totta että myös näytteenottaja vaikuttaa tilanteen onnistumiseen. Mutta muistakaan äidit että hoitajan nuori naama ei tarkoita sitä että he eivät lapsista osaa ottaa. Olen itse alle 30v. ja TODELLA nuoren näköinen (monet mummot luulevat minua opiskelijaksi) mutta silti olen yksi parhaista lapsien pistäjistä meidän labrassa. Näytteenotto on käsityötä ja kaikilla labranhoitajilla ei ole sitä herkkyyttä ja tuntumaa näytteenottoon. Monesti äideillä ilme muuttuu veikeäksi kun eräs vanhempi (+55v) näytteenottaja hakee minut pistämään kun hän ei ole muutaman yrityksen jälkeen saanut lapsesta. Äideistä oikein näkee että he ajattelevat mitä h*lvettiä se tuon tänne haki, eihän sillä ole kokemusta. Mutta kyllä ilme muuttuu kun minä saankin sillä ensimmäisellä pistolla.



Ei me lasten pistämisestä nautita ja ihan yhtä vähän me niitä halutaan satuttaa kuin äiditkin mutta emloista ei ole kuin haittaa, harva labranhoitaja niitä omille lapsilleen laittaa (meidän muksuille ei niitä ikinä laiteta).

Meillä lapsi on DIPP-tutkimuksessa ja verikoe otettu 3kk, 6kk, 1v, 2v ja 3v ikäisenä. Pian on 4v käynti.



Eka kerralla laitettiin emla (en osannut siihen mitään sanoa), mutta se kadotti suonet ja lapsi huusi kuin syötävä. Sitten vasta kaikki meni nopeasti kun th kysyi saako ottaa emlattomasta kädestä. Koe oli heti ohi. Enemmän pientä lasta kiusaa se kun pidetään kädestä väkisin kiinni, suorana ja liikkumattomana.



Muilla kerroilla ei ole laitettu emlaa pienempänä, itku on tullut, mutta lähinnä siis tuosta kädestä pitämisestä. 3v käynnillä laitettiin emla (taikalaastari lapsen mielestä), silloin ei enää kadottanut suonia ja lapsi ei itkenyt yhtään.

taikalaastarin silläkin tavalla että laittaa sinne laastarin alle ihan tavallista rasvaa (psykologinen vaikutus). Suonet eivät katoa mihinkään mutta lapsi lähtee kokeisiin reippaalla mielellä kun on taikalaastarit laitettu. Emla ei nimittäin puuduta muuta kuin ihon pinnan, alla olevat kudokset tuntevat edelleen...

ja pitää väkisin paikallaan. Mutta ei ne siitä traumoja saa, älä pelkää, kunhan vaan itse osaat käyttäytyä rauhallisesti ja asiallisesti, ihan kuin se olisi jokapäiväistä ja normaalia. Mitä enemmän äiti tai isä hössöttää niin sitä enemmän lapsi pelkää. Ja ihan turha hokea ei se satu, ei se satu, kyllä lapset ymmärtää että se taitaakin sattua kun äiti noin höpöttää. Ja tällä valehtelulla on todella pahat vaikutukset. Näen usein lapsia joille on aina sanottu että ei se satu (verikokeet, korvien puhkasut, rokotukset), sitten kun oltaisiin tekemässä toimenpide joka EI OIKEASTI SATU (ekg, röntgenkuva jne.) niin ei niitä lapsia saa rauhoiteltua paikalleen millään, ne vaan itkee hysteeriseti että tää sattuu, tää sattuu.

Kyllähän ne huusivat ja rimpuilivat minkä pystyivät.

Ikävää, ja koitan aina välttää ottamista, jos ei ole ihan pakko.

Onneksi ei ole mennyt " hukkaan" kokeet meillä, samalla paljastui kokeista jotain muuta mitä ei osattu epäillä.

Että vähän sattuu, kohta on ohi. Pieni vauva ei vielä ymmärrä mitään, mut vähän isompi jo ymmärtää. Ja välttämättä ei edes satu, se pelästyminen äkillisestä pistosta on vaan isompi ja jos joku hössöttää siinä, niin se vaan lisää sitä pelästymistä. Jos äiti / isä ei pysty olemaan rauhallisena niin parempi sitten antaa hoitajien hoitaa homma ja sitten astua vasta itse rauhottamaan lapsi kun tilanne on ohi.

Ei muuten mullakaan tehonnut emla kun sitä lapsena laitettiin ennen tipan laittoa. Sattui se silti. Vauvana pojalta puudutettiin kantapää kylmällä ennen koetta ja myöhemmin ilman mitään. Enemmän se huusi kiinnipitoa ja pakolla paikallaan olemista kun kipua, nyt 3v jo antaa ottaa istuen äidin sylissä ja kyselee vaan koska on ohi ja pääsee pois. Parashan se on vaan ottaa ja aikuisten pysyä rauhallisina vaikka toinen kuinka karjuu. On nopeasti ohi ja mielipaha unohtuu.