poikkeava vauva???
Onko kenelläkään vastaavaa tapausta?
Meidän vauva, pian 3kk, ei viihdy autossa yhtään; ennemmin on sääntö kuin poikkeus, että reissuilla huudetaan suoraa huutoa tikahtumiseen asti. Kokeiltu on kaikkea; turvakaukaloa, turvaverkkoa (vaunukopan kanssa), syöttöä ennen (ja jopa matkalla kun hiljenee hetkeksi pullolla), reissujen ajoittamista tiettyihin aikoihin ym. Kyse ei ole pitkistä ajomatkoista, 10 min voi olla neidille liikaa.
Hän ei oikein viihdy myöskään vaunuissa, tulin just reilun tunnin kävelylenkiltä, josta hän kopassaann huusi yli puolet. Ei auta kääntely, viihdyttely tai m ikään. Sylissä hiljenee, mutta matkan teko on vähän hankalaa... Vauva ei myöskään koskaan suostu nukkumaan selällään/kyljellään, vain vatsallaan. Tähän olen saanut neuvolasta " luvan" .
Muuten tyttö on suht hyväntuulinen, itkee nälkää ja väsymystä, ja iltaa kohden on tullut pientä kitinää, mutta ei koskaan itke " tyyntymätöntä itkua" .
Tiedän että ongelmani on pieni verrattuna esim. koliikkihuutoihin, mutta kyllä välillä itkettää ja suututtaa kun kotoa ei pääsisi mihinkään lähtemään.
Onko siis muilla näitä " poikkeustapauksia" , tai olisko jotain vinkkejä miten olette tilanteista selvinnyt? Vauvathan yleensä aina viihtyy autossa ja vaunuissa... Heh!
Kommentit (9)
meillä ihan sama juttu, tyttö ensi viikolla 4 kk. Mutta meillä on diagnosoitu koliikki ja olenkin tulkinnut, että erityisesti ei viihdy autossa ja vaunuissa, kun mahaa kipristelee (paukuttelua jne). Mutta todella, automatkat yhtä huutoa, päasiassa autoillaan, kun mennään mökille (1-1,5 h ajomatka yhteen suuntaan) - vaunut ovat jääneet tosi vähälle käytölle, miehen kanssa käydään " harjottelemassa" (toinen työntää kärryjä ja toinen pitää tyttöä sylissä) - mä lähden aina kaupungille kantoliinaillen. Muuten tyttö on tosi iloinen, kun siis vatsa vähän helpottaa...
Just yhtenä päivänä katsoin kahvilassa, kun about samanikäinen makasi vaunuissa ihan tyytyväisenä (hereillä siis), kun hänen äitinsä nautti lounassalaattia...
-mooli
Eli meillä alkoi vaunu/autolakkoilu siinä vajaa 3,5kk iässä. Sen jälkeen ei ole viihtynyt rattaissa lainkaan,ei pystyssä, ei makuuasennossa, ei liikkeellä, ei paikoillaan=( Ainoastaan ulkona liikkeellä istuu suht tyytyvöisenä jopa puoli tuntia. Muuten on reissut aika hankalia kun ei suostu nukkumaan uniaankaan vaunuissa niin aina oltava päikkäriaikaan kotona! Näin menty kohta 3kk meillä. Autossa alkaa heti huuto jos vauhti hiljenee tai auto pysähtyy esim liikennevaloihin.
Alkaa jo kotinurkat ahdistaa kun ei päästä liikkumaan niin kauheasti, mutta sinnikkäästi joka viikko useampana päivänä mennään rattailla johonkin ja kiukutellaan TIETYSTI;)
JOs jollain vinkkejä niin otetaan vastaan! Helpottaako edes sitten kun oppii täysin istumaan itse??
A & Poika kohta 6,5kk
Meidän poika on jo 2-vuotias, eikä koskaan ole vaunuissa/autossa oikein viihtynyt. Huuto alkoi kun vaunuun/kaukaloon laittoi. Poika ei muutenkaan viihtynyt sitterissä/lattialla/sängyssä. Poika oli tosin muutenkin itkuinen tapaus. Avuksi otin liinan, poika liinaan ja menoksi, siellä viihtyi paremmin, ainakin kaupassakäynti helpottui. Autoiluun en vinkkiä osaa antaa, meillä kun ei tutti kelvannut ja pulloa ei poika syönyt, ajan kanssa (ja kun ostetiin turvaistuin) poika alkoi viihtyä paremmin, ei kyllä vieläkään pitkää matkaa viihdy, rattaissa ei viihdy vieläkään ollenkaan.
Mareila+Pojat 2v ja 6v
Hei,
Saattaa olla että vauvasi on luonteeltaan vaativa taikka siis aktiivinen lapsi. Itselläni on sellainen.
Googleta aiheesta englanniksi Dr. William Sears ja " fussy baby" . Netistä löytyy myös hyviä ohjeita kuinka selvitä tälläsen tulisen luonteen omaavan pikkupersoonan kanssa:-)
Meillä ns. suuritarpeinen (high-need / taikka fussy baby) vauva alusta asti ollut, ensin oli koliikki ja sitten oli viihdytys, syömis tms. taistot.
Kaiken kanssa on helpottanut suunnattomasti kun poika on kasvanut ja oppinut itse tekemään ja tajuamaan asioista. Hän on nyt 9kk ja todella valoisa joskin tosi vilkas ja aktiivinen luonne edelleen ja kiukkuu ja tylsistyy myöskin usein siltikin vielä. (kuuluu kai tohon temperamenttiin).
En kyllä pois vaihtaisi, mutta välillä on kyllä raskasta tuo jatkuva viihdytys/keinojen keksiminen miten vauva rauhoittuisi taikka viihtyisi.
Pienempänä ei oikein itsekseen viihtynyt, sama homma vaunuissa ja autossa, ja nukuttamisessa.
Autoon laitoin sellasen autolelun missä peili istuimen niskatukeen kiinni, ja sitten vaan erilaisia leluja matkan ajaksi käteen. Ja vaunuihin laitoin vasta tosi väsyneenä ja viihtyi yleensä vaan nukkuen taikka jos vaunut olivat liikkeessä. Nykyään viihtyy paremmin autossa ja vaunuissa kun voi katsoa maisemia.
Ihania kyllä noi vilkkaat lapset, joskin kysyy kyllä vanhemmilta välillä hermoja..
Tsemppiä!
Niin ja ilman liinaa tai reppua en lähde enää vaunuilla mihinkään, jos alkaa kiukku niin vaihdan vauvan liinaan ja käytän sitten vaunuja lopun reissun ajan vaikka ostoskärryinä.
Meillä toimii erityisesti myös nukuttamisessa tuo liina taikka reppu siis nykyään käytössä. Oli myös baby björn välillä käytössä, jossa viihtyi kasvot menosuuntaan tosi hyvin, tosin en halunnut tätä reppua käyttää pitkiä aikoja kantamiseen kerrallaan.
viihtyi pienenä kokoajan vaunuissa, sorateillä. auttoi kipeään mahaan kun vähän tärisytti. nykyään 6kk tänään, ei viihdy rattaissa ei vaunuissa, pystyssä pitäisi olla aina. ei ole koskaan nukkunut ulkona paikoillaan olevissa vaunuissa, vain silloin kun vaunut liikkuvat..puuh. kävelty on siis paljon(näkyisi edes kiloissa mut ei =( ).
rintareppu kelpasi pienempänä mutta ei enää, selvästikkään ei halua olla kiinni missään. tyttö ilmoittaa kyllä hyvin kimeällä äänellä jos ei halua enää olla rattaissa. asutaan pienessä kylässä ja joskus huutaa koko matkan kotiin kun sireeni. ólen päättänyt että en nosta heti rattaista pois, koska tyttö alkaa painaa jo niin paljon etten jaksa kanniskella ympäri ämpäri. mun on päästävä ulos joka päivä muuten kaatuu seinät päälle. kaupungissa missä on paljon katseltavaa tyttö jaksaa istua kauemmin rattaissa, mutta ei yleensä ole ikinä tyytyväinen paikoillaaan.. siis turha kuvitella et mentäis vielä ravintolaan syömään.. häntä pitää hypyttäää ja viihdyttää koko ajan..hiki päässä =) ihanan tyytyväinen mutta kovatahtoinen lapsi tuntuu olevan. kateeksi käy kun toisten vauvat leikkii lattialla itsekseen pitkiä aikoja ja istuvat kiltisti rattaissa kahviloissa jne. mun kahvit kylmenee ja hiki nousee päähän kun viihdytän meidän typykkää, yleensä ei paljon tule keskusteltua kaverien kanssa... no nyttemmin on alkanut vähän viihtyä jo itsekseen lelujen kanssa..ehkä se lisääntyy nyt kun liikkeelle pitäisi päästä ?=)
itse ajoitin aina pitkät automatkat tai lyhyemmätkin siihen kun oli väsynyt että hyvällä onnella nukkui autossa..
tsemppiä!
Mulla on kans samanmoinen suuritarpeinen 4kk ikäinen poika. Ei viihdy muuta kuin tissillä tai rintarepussa, nukkuu päiväunensakin vallan jommassa kummassa. Kaikkea ollaan yritetty, mutta huuto on sitä luokkaa ettei vauvaa raaski huudattaa. Automatkoista selvitään, kun imetän turvakaukalossa olevaa vauvaa. Vaatii aikamoista tissin venytystä, että onnistuu ja joudun olemaan vaikeassa asennossa taipuneena.
Yöt poika viettää tissillä perhepedissä. Silloinkin havahtuu herkästi itkemään, jos tissi tippuu suusta.
Aiemmin rintareppu oli pelastus, mutta poika alkaa olla jo niin painava. että selkäni ei enää kauaa moista kanniskelua kestä. Täytyy alkaa harjoitella kantoliinan käyttöä, jos se rasittaisi selkää vähemmän.
Olen ollut tästä vauvasta ihan huuli pyöreänä, kun kaksi edellistä nukkuivat pienestä pitäen hyvin vaunuissa ja viihtyivät sitterissä ja lattialla ihan mukavasti.
tyttö oli aikalailla samanlainen, vaunuissa ei hereilä viihtynyt yhtään, nukku kyllä mut sitku heräs nii kauheee huuto, monet kerrat kannoin kaupungista kotiin tytön, alko vähän rauhottuu siinä 3 kk iässä kun laitettiin vaunut ratas asentoon, ihan puoli-istuva, melkei makuu asento josta kuitenki näki paremmin nii alko viihtyy pieniä matkoja, ja sitkun kasvoi nii osas jo istua ja katella maisemia nii rupes viihtyy rattais paremmin. turvakaukalos huuti kans, ei tykännyt remmeistä ja oli ahdasta, nyt isompana viithyy paremmin mut leluja ja viihdyttää pitää olla.mut yritetääki ajottaa matkat aina niin et on päikkäri aika.
Meillä esikoinen oli vauvana aivan samanlainen kuin sinun vauvasi. Muutenkin hän oli ns. suuritarpeinen vauva (kannattaa googlettaa tämä muuten), joka halusi saada esim. ruokaa (tissiä) samantien kun nälkä yllätti. Jos näin ei jostain syystä päässyt käymään (en ollut tarpeeksi nopea tms), vauva itki suoraa kurkkua tulipunaisena ja selkä kaarella.
Meillä autoilu-asiaan auttoi vain aika eli kun lapsi oli tarpeeksi iso siirtymään kaukalosta isompaan istuimeen (josta näki paremmin). Tsemppiä kovasti ja toivottavasti teillä on mahdollisuus käyttää mahdollisimman paljon muita liikkumismuotoja kuin autoa :)