Leikkikenttä etiketti

joista olen samaa mieltä:



Kun liukumäki on tyhjä eikä kukaan jonossa, annan 5 v:n kiivetä sitä ylöspäin koska kiipeily on hauskaa ja sitä ei opi ellei kokeile. En anna 2 v:n tehdä tätä koska motoriikka ei riittävän kehittynyt.



Lapset saavat kuivaa hiekkaa laittaa liukumäkeen kunhan siivoavat jälkensä, kohtuuden rajoissa. Pieni taapero 2 v. tutustuu painovoimaankin tällä tavalla.



Uskoakseni " tiukimmat" vastaukset näihin kysymyksiin tulee niiltä joilla ensimmäinen, ihan pieni lapsi vasta. Minäkään en hyväksy sitä etteivät vanhemmat katso ollenkaan lastensa perään. Meidän puistossa on esimerkiksi ollut pari reilu 1 v:n äitejä jotka antavat lastensa surutta laskea isompien päälle.



Muita " tapojamme" on että meidän leluja saa lainata, ei tarvitse kysyä, mutta mielellään palauttaa siihen mistä otettiin. Lapseni saavat tehdä asioita joissa likastutaan, sitä varten on puistokamppeet päällä.



Peräänkuulutan puistossa vanhempien (yhteistä) välittämistä; olen tänä kesänä auttanut koulupoikaa irto keinusta kun avainnippu oli tarttunut kettinkiin, vieressä olevat aikuiset eivät tehneet mitään, samoin pelastanut 1v. taaperon jäämästä isojen keinun alle kun äiti teki muuta.

Nyt kun puheeksi kerran tuli, niin minua ihmetyttää kovasti ne vanhemmat, jotka antavat lastensa leikkiä puiston pensaissa. Omissa pensaissaan jokainen saa tehdä mitä lystää mutta puistoon ne on laitettu viihtyvyyttä lisäämään. Harmittaa, kun meidänkin lähipuistossa monet pensaat näyttävät ihan raadelluilta leikeistä johtuen.



Olen myös monen muun kanssa samaa mieltä siitä, että harva lapsi on niin viisas (kun harvoin on aikuinenkaan), että erottaa aina mikä marja on myrkyllinen ja mikä ei. Parempi opettaa aina kysymään lupa ennen kuin laittaa mitään suuhun.

useimpien mainittujen asioiden kieltäminen ei ole ylisuojelua, vaan vanhemman viisautta siitä, ettei mitään turhia vahinkoja sattuisi. Yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen tuskin on se aina tapa oppia asioita tässä maailmassa.



Eräs tuttavaäiti ihmetteli sitä, miksi joillekin on niin tarkkaa, että hiekkalaatikolta tulee kerättyä mukaansa vain ja ainoastaan omat hiekkalelut mukaansa. Ei kuulemma ole niin väliä, vaikka lelut sekoittuvatkin, kun niitä on niin valtaisat määrät eikä kaikista tavaroista voi muistaa mikä on oma. Mitä sanoisitte hänelle? No, meillä niitä sankoja ja lapioita on vaan yhdet kappaleet enkä viitsi ostella niitä enempää kun ei tarvita, mutta enpä haluaisi näitä ainoita hukata.



Tuota hiekan heittämistä liukumäkeen en ymmärrä. Minkä takia sinne pitäisi hiekkaa heittää? Tarvitseeko niitä vaatteita varta vasten saada sotkeutumaan ja kulumaan? Tuskin lapsi siitä vahingoittuu, vaikkei saakaan levitellä hiekkoja sinne sun tänne. Eihän sitä hiekkaa kuljeteta muuallekaan, esim. nurmikolle, pihakalusteiden päälle ja kivetyksille. Lapsellekin voi ja pitää opettaa joitakin perusasioita ympäristön siistinä pitämisestä.



Alkuperäisen kirjoittajan kanssa ihmettelen vain sitä, että jotkut (tosin hyvin harvat) auttavat lasta pienissäkin esteissä tai varoittelevat nousemasta aika matalienkin esteiden päälle. Lapsi oppii mielestäni rohkeammaksi ja motorisesti taitavammaksi, kun ei varoittele liikaa. Tosin 1,5 -vuotiaankin kohdalla olen kyllä varmistamassa esim. liukumäen portaissa, ettei keikahda huolimattomuuttaan selälleen ja loukkaa itseään pahasti.

Minusta hankalin leikkikenttäsääntö on tämä yhtenäinen hattu/hanska pakko. Meidän lapset on " kuumaverisiä" eivätkä mielestäni tarvitse hanskoja aina silloin kun muiden äitien mielestä niitä pitää pitää. Samoin esim hatun pitäminen pilvisellä lämpimällä ilmalla ei meillä ole pakollista. Kun tälläinen haastava sää saapuu en mielelläni lähde lasten kanssa puistoon taistelemaan hanskojen/hattujen kanssa.

1. Yleensä annan käsin kyllä, mutta minusta olisi hyvä oppia ja opetella myös lapion käyttöä. Jos hiekka on kylmää... niin lapsi kyllä hoksaa sen itsekin. Kynnenaluset on myös ihan mustat ja kynnet lohkeilee pahasti (meillä on huonot kynnet pojalla).



2. Meidän poika on kiivennyt liukumäkeen väärältä puolelta, ja muksauttanut itsensä siinä touhussa pahasti, lohkesi hammas. En anna enää kiivetä. Plus että ei pieni ymmärrä, miksi joskus saa kiivetä ja joskus ei.



3. Marjat voi olla myrkyllisiä, pieni ei erota niitä. Parempi kun ei ota mitään koskaan. Vain jos äiti antaa, ja puskasta suoraan.



4. Meidän lapset periaatteessa saa mennä ruusupuskiin, mutta vaatteet sielä repeytyy. Ne ymmärtää kyllä että piikit pistää mutta sinne on niin jännää mennä sen takia ilmeisesti juuri. Menee hermot touhuun, kun vaatteet on riekaleina. Siis kiellän kokonaan tilanteessa jos eivät itse ymmärrä pysyä poissa sieltä sen pikkuvisiitin jälkeen, jotain järkevämpää tekemistä!



5. Tää on niin luonnekysymys. Toiset haluaa ITSE mennä ja opetella esteet. Toiset on yltiövarovaisia luonteeltaan ja pitää vähän kannustaa ja yhdessä opetella. Ja toiset taas yrittää mennä mahdottomistakin paikoista, vaikka eivät osaisikaan. Siis autan tarvittaessa. :)



6. Liukumäkeen jos laittaa hiekkaa, ja tyttö laskee siitä kesämekossa, niin ikäväähän se on kun pylly on sit täynnä hiekkaa. :( Ja kokemukseni mukaan se heittely ei jää siihen pikkaisen heittelyyn, vaan sitä hiekkaa on siellä kokonainen vuori siellä liukumäessä jos antaa leikin jatkua. Ja sitä sittne on niin kiva alkaa viskoa toisten päällekin ja silmiin... Siis unohdetaan koko heittely. Paitsi, jos lapsi menee itsekseen ja häärii, ja keksii välillä jotain muutakin touhua. Ja tulee muita laskijoita, lapsi kyllä innostuu tekemään muutakin. Eli ei yksiselitteinen vastaus.



7. Minä ehdotan tekemisiä välillä, jos lapsi alkaa tylsistyä. Ja toinen lapseni on aika arka, häntä pitää rohkaista aina. Ja kahta lasta on vaikea vahtia, yritän ohjastaa että tekisivät ja pysyisivät suunnileen yhdessä kasassa ainakin samalla puolen puistoa. Meilläpäin on laajat puistot, joista pääsee helposti myös karkaamaan, ja useamman lapsen kanssa on vaikea liikkua.



8. Hiekan syöminen... meidän lapset ei sitä tajua ellei sitä kielletä. Olen yrittäny että ei välitä, mutta pakkohan siitä on välittää, kun se vaan YLTYY jos en kiinnitä huomiota. Ja sit on melkein jo tukehduttu siihen. Ei hiekkaa suuhun siis! Ja jos hiekkaa alkaa mennä suuhun enempi, tiedän että on aika antaa välipalaa tai lähteä kotiin.

Eli sääntö on että mitän marjoja ei syödä mistään ilman lupaa. Pieni lapsi ei tiedä mitkä on myrkyllisä tai myrkyttömiä. Parempi on, että ilman lupaa ei saa maistaa. Aikuisen valvonta onkin eri aisa. Myöskään mihinkään sieniin ei mennä koskemaan ilman luipaa.



Liukumäkeen ei laiteta hiekkaa. Siksi koska se ei ole hyvä tapa. Eihän keinujakaan mätetä hiekkaa täyteen, omalla pihalla hiekkaa ei kanneta hiekkalaatikolta nurmikolle jne.



Hiekkaa ei syödä koska ei sekään kuulu normaaliin ihmisen ruokavalioon. Tottakai pienet sitä maistelevat, mutta ei siihen todellakaan mitenkään kannusteta...!?!



Puistokayttäytymiseen puututaan siksi, että annetaan lapsille vaihtoehtoja mitä voisi tehdä elleivät he itse keksi. Pienet saavat harjoitella kiipeämistä, mutta eivät yksin vaan aikuisen valvonnassa. Liukumäestä ei lasketa pää edellä eikä sinne kiivetä normaalioloissa väärinpäin. Jos puistossa ei ole ketään, voin sen sallia omien isompien lasteni kanssa, mutta jos puistossa on paljon muista lapsia, niin ennemmin tai myöhemmin joku tulee laskemaan. Ja sääntöhän on, että heti laskettua alta pois!



Totta kai lapset " rikkovat näitä sääntöjä" . Sehän on selvä, he ovat lapsia, kokeilevat, muisti on lyhyt jne:). Ei siitä nyt kamalaa kohtausta nosteta jos joskus lapset näiden ohjeiden vastaisesti tekevät.



Ja lopuksi. Jokainen tyylillään. :)

Hei, vaikuttaa kuumalta aiheelta, kun näin moni on vastannut.



Juttujanne luettuani, olen samaa mieltä kanssanne tuosta hiekan laittamisesta liukumäkeen. Yritänkin tästä lähtien kieltää poikaa, jos innostuu lappamaan hiekkaa liukumäkeen.



Tähän mennessä ei ole vielä yrittänyt kiivetä mihinkään jyrkkiin liukumäkiin väärästä suunnasta, joten katson miten tilanne kehittyy.



Tottakai itsekin valvon takana kun poika kiipeää puolapuita tai portaita, mutta en neuvo tai pidä kiinni, vaan otan kopin jos tarpeen. Kaverini lapsi 1 v 2 kk osaa itse kiivetä liukumäkiin ja tulla alas, koska äiti ei koko ajan huohota niskassa, kun taas toisen kaverin lapsi 1 v 10 kk ei ilmeisesti osaa, koska äiti koko ajan ohjeistaa ja pitää kiinni.



Vaikutti siltä että monet äidit pelkäävät myrkyllisiä marjoja. Tutkin asiaa internetistä yli tunnin ja löysin kolme erittäin myrkyllistä marjaa. Niiden kuvia voi katsoa myös netistä. Lisätietoa saa myrkytystietokeskuksen sivuilta. Nämä kolme marjalajia ovat siis todella myrkyllisiä pieninäkin määrinä.



Belladonna (Atropa belladonna, tunnetaan myös nimillä myrkkykoiso ja lemmonmarja) on myrkyllinen koisokasvi. Se on melko yleinen kasvi Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta EI Suomessa.



Näsiät (Daphne) eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä. Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.



Paternosterpapu

(Abrus precatorius) Tästä en löytänyt tekstiä, mutta kuvia.



Loput marjat kuuluivat kasveihin, jotka ovat myrkyllisiä mutta aiheuttavat harvoin oireita pienen määrän syöneelle.



Aion siis antaa pojan huoletta syödä marjoja mitä löytää, ellen vahvasti epäile sen olevan myrkyllinen. En muista itse koskaan kohdanneeni myrkyllisiä marjoja, mutta turhaa pelkoa kylläkin.

Senverran noista myrkyllisistä marjoista sanoisin, että on hyvin paljon myrkyllisiä kasveja, jotka eivät aiheuta hengenvaarallisia oireita vähiä määriä syötäessä, mutta niistä voi tulla monenlaista lievempää vaivaa. En siis pitäisi niitä ihan vaarattomina.

1. Miksi monet äidit kieltävät lapsiaan ottamasta hiekkaa käteen? En tarkoita hiekan heittelyä, vaan ihan vaan vaikka sangon täyttämistä käsin. Aina pitäisi käyttää lapiota, miksi?



Tämä on mulle aivan yksi haile, enkä ole koskaan kieltänyt



2. Miksi liukumäkeen ei saa kiiveta väärältä puolelta. Moni pieni sitä yrittää, eikä tietenkään onnistu. Ketä se yrittäminen haittaa jos kukaan ei ole laskemassa?



Saa kiivetä silloin kun ylhäällä ei ole laskijoita odottamassa. Tämä koskee myös oman pihan liukumäkeä.



3. Moni kieltää myrkyttömien marjojen esim. pihlajanmarjat maistamisen. Annan lapsen maistaa, niin ei tee mieli maistaa uudelleen. Miksi ei saa maistaa tai leikkiä marjoilla? Allergiat tietty erikseen.



TÄSSÄ OLEN AIVAN EHDOTON. LAPSI EI SAA SYÖDÄ MITÄÄN ULKOA TAI SISÄLTÄ LÖYDETTYÄ, KOSKA HÄN EI VOI MITENKÄÄN TIETÄÄ MIKÄ ON MYRKYLLISTÄ JA MIKÄ EI.



4. Leikkikentällä on ruusunmarjapuskia joissa piikkejä. Yksi äiti kieltää solkenaan poikaansa koskemasta siihen puskaan. Poika on sitten aina siinä puskassa. Oma lapseni saa mennä puskaan, mutta ei ole siellä koskaan, koska ilmeisesti ei tykkää piikeistä. Miksi oma oppiminen kielletään? Jos ei piikki koskaan pistä ei voi tajuja miksi puskaan ei kandee mennä. (Tapauksen poika ei ole allerginen.)



Menköön rauhassa. Sanoon kyllä, että se on terävä, mutta jos ei mene perille niin menee siinä vaiheesa kun se pistää.



5. Miksi jotkut äidit nostaa lapsiaan jokaisen laidan ja pykylän yli ja auttaa portaissa. Eikö olisi parempi antaa lapsen itse oppia esteiden ylitys? Ei tule itkukaan niin helposti, kun oppii kulkemaan ilman apua.



Autan vain jos lapsi sitä kovasti pyytää. Portaat on musta vähän eri juttu koska jos lentää alas pitkät sementtiportaat niin musta seuraus on jo vähän suurempi kuin " pieni naarmu" - kokemusta on.



6. Tämä ristiriitainen kysymys. Miksi ei saa laittaa hiekkaa liukumäkeen, kun se vaikuttaa olevan monesta lapsesta hauskaa? Joka tapauksessa siellä leikkikentällä sotkeentuu.



Saa laittaa.



7. Miksi jotkut äidin koko ajan neuvoo miten tai mitä pitää leikkiä? Esim.kurkista tuolta, mene liukumäkeen, tee nyt hiekkakakkuja jne.



Olen aivan liian laiska tekemään tätä, lapset leikkiköön itse.

Meillakin on tiukka saanto, etta marjoja ei puistossa syoda. Syyna on ensiksikin tuo jo aikaisemmin mainittu eli lapset eivat aina tunnista myrkyllisia marjoja. Toisekseen vanhempieni laheisessa leikkipuistossa on vadelmapensas ja lapset tietysti olisivat innoissaan poimimassa vattuja. Olen kuitenkin monta kertaa nahnyt koirat tarpeillaan tuon puskan juuressa, eika lapseni mielestani tarvitse noita ylimaaraisia " vitamiineja" .

kun kukaan muu ei sitä sanonut. Lapio kädessä ei juosta ainakaan meillä ikinä. Ihan tarpeeksi monta kertaa mun muksut sillon pienenä mennyt nurin lapio kädessä. Ollaan juostu ensiavussa harva se kerta liimaamassa silmäkulmaa, poskea. Siinä voi käydä aika pahasti kun kaatuu lapio silmässä! Eli joku muu hiekkalelu mieluumin juostessa kädessä, ilman teräviä kulmia!

Joku mainitsi että kasvattajat ovat erilaisia, mutta myös ne lapset ovat erilaisia (jopa saman perheen lapset keskenään). Mitä jos lasten toiminta ja osaaminen ei olekaan niin seurausta siitä miten äiti suhtautuu uusiin asioihin, vaan äiti toimii lapsen mukaan?



Hyviä faktoja on tullut keskustelussa esiin. Mutta itse vielä korostaisin että se leikkipuistossa ihmettelemäsi äidin lapsi ei ole välttämättä samanlainen kuin omasi. Toiset lapset tarvitsevat enemmän rohkaisua kuin toiset ja toiset lapset eivät opi kokeilemalla varomaan, kun toiset saattavat pelästyä kerrasta. (Esim. oman esikoiseni kohdalla ihmettelin äitejä jotka kielsivät kiipeilyn, jonka minä sallin, mutta huomasin usein näiden kiellettävien lasten olevan täysin " hurjapäitä" jotka olisivat menneet ihan miten päin vain mistä vain ja loukkaavan itsensä, kun omani ei pahemmin koskaan mennyt päättömästi tai loukannut itseään- joten helppo minun oli sallia ja samalla tietenkin lapsen taidot kasvoivat itsestään ilman minun isompia apuja.)



Ja lisäksi tuli mieleen että esittämäsi asiat koskisivat paremminkin leikki-ikäisiä 3/4-5v:ta joilta jo löytyy ymmärrystä ja taitoa enemmän kuin 1-2v:ta, jotka todellakin ovat vielä pieniä ja tarvitsevat näitä sääntöjä ja vahtimista ja apua enemmän.

huomaat kommunikoivasi lapsesi kanssa vain ÄLÄ tai EI -alkuisin lausein hiekkalaatikolla, voisi olla aika päivittää koko etiketti...

Kyllä minä olen nähnyt puistoissa esim. marjakuusia, joiden marjojen siemenet ovat todella myrkyllisiä. Lisäksi on monia sellaisia koristepensaita joita en edes tunnista, mutta joiden siemenet ovat samalla tavalla myrkyllisiä.



Yksi ongelmakasvi on kultasade (jollainen meilläkin kasvaa pihalla) koska siihen tulee sellaiset " herneenpalot" jotka myös menevät helposti suuhun ja niitäkin lapset mielellään maistaisivat. On todella myrkyllinen kasvi.



Noissa myrkyllisten listoissa valitettavan usein ovat vain ne tavalliset istutukset ja luonnonvaraiset kasvit, mutta harvinaisuudet puuttuvat joten jos ei varmuudella tunnista kasvia niin en minä ainakaan uskalla antaa lupaa syödä marjoja.



Sitten ovat tietysti nuo myrkkykasvit jotka eivät pieninä määrinä aiheuta oireita ja joita valtaosa myrkkykasveista on. En kuitenkaan näe mitään syytä syödä myrkkymarjoja edes pieninä määrinä - sitä paitsi mihin sitten vedän rajan? Meidän ympäristössä ainakin kasvaa mm. paatsamaa niin paljon että jos lasten antaa marjoja syödä niin niitä sitten löytyy kyllä litratolkulla (en tosin tiedä miltä marjat maistuvat kun en ole koskaan maistanut).

Myrkytystietokeskus näyttää ottavan aika moneen kasviin, joiden marjat muualla mainitaan kovinkin myrkyllisiksi, kannan että ne eivät ole pieninä määrinä vaarallisia. Käsittääkseni tämä tarkoittaa sitä, että sivuilla halutaan rauhoittaa vanhempia joiden lapsi on vaikka vahingossa laittanut esim. yhden marjan tai pienen palan lehteä suuhunsa. Tarkoitus ei liene kuitenkaan ollut varsinaisesti rohkaista marjojen syöntiin ;)



Kaikkia myrkyllisiä koristekasveja sivuilla ei mainita ollenkaan, esimerkiksi kuusamia joiden marjoja puutarhasivustoilla pidetään kovinkin myrkyllisinä. Mielenkiintoinen asia on myös se, että myrkytystietokeskus pitää heisiä myrkyttöminä kasveina vaikka kaikkialla muualla varoitellaan niiden marjojen myrkyllisyydestä.



Löysin myöskin sivuston, jossa oli osasta marjoja ihan määrät joiden tiedetään aiheuttaneen myrkytyksiä (http://www.geocities.com/tuomo_gren/herbal.html)



Myrkytykseen tarvittavat määrät olivat:

mustakoiso 6-8 marjaa

paatsama 20 marjaa

punakoiso 4-6 marjaa

terttuselja yli 10 marjaa

tuhkapensas pienet määrät aiheuttavat oksentelua ja ripulia



Nämä ovat kaikki täällä etelässä aika yleisiä kasveja puistoissa ja puutarhoissa.



Eli pidän kyllä kovin arveluttavana sitä että lapsen antaisi maistella kaikkia eteen tulevia marjoja ja luottaisi vain siihen, että " ei niistä mitään tule" . Samalla logiikalla voisi sitten luopua kaikista muistakin " turvallisuusvekottimista" kuten vaikkapa turvaistuimista jne...

1. Miksi monet äidit kieltävät lapsiaan ottamasta hiekkaa käteen? En tarkoita hiekan heittelyä, vaan ihan vaan vaikka sangon täyttämistä käsin. Aina pitäisi käyttää lapiota, miksi?



**aika outoa olisi kieltää, lievätkö pöpökammoisia?**





2. Miksi liukumäkeen ei saa kiiveta väärältä puolelta. Moni pieni sitä yrittää, eikä tietenkään onnistu. Ketä se yrittäminen haittaa jos kukaan ei ole laskemassa?



**Minä kiellän, jotta olisi selkeä ja yhdenmukainen sääntö.Muutoin lapsi voi ängetä etukautta toisten yrittäessä laskea ja siitä seuraisi kolari ja riita toisten äitien kanssa.**



3. Moni kieltää myrkyttömien marjojen esim. pihlajanmarjat maistamisen. Annan lapsen maistaa, niin ei tee mieli maistaa uudelleen. Miksi ei saa maistaa tai leikkiä marjoilla? Allergiat tietty erikseen.



**Oma marjatuntemus heikko, lapsi ei ymmärrä sen vertaakaan. Turvallisuussyistä lapsia kielletään maistelemasta marjoja. Joskus käsi voi mennä valvovan silmän näkemättä myrkylliseen pensaaseen. Selkeämpää totaalikielto.**



4. Leikkikentällä on ruusunmarjapuskia joissa piikkejä. Yksi äiti kieltää solkenaan poikaansa koskemasta siihen puskaan. Poika on sitten aina siinä puskassa. Oma lapseni saa mennä puskaan, mutta ei ole siellä koskaan, koska ilmeisesti ei tykkää piikeistä. Miksi oma oppiminen kielletään? Jos ei piikki koskaan pistä ei voi tajuja miksi puskaan ei kandee mennä. (Tapauksen poika ei ole allerginen.)



**omakohtainen kokemus ruusupuskaan heittäytymisestä-ei kiva kokemus. Voi se piikki tuikata silmäänkin, siinä ei oman oppimisen riemu lohduta. Miksi kaivaa verta nenästä?**



5. Miksi jotkut äidit nostaa lapsiaan jokaisen laidan ja pykylän yli ja auttaa portaissa. Eikö olisi parempi antaa lapsen itse oppia esteiden ylitys? Ei tule itkukaan niin helposti, kun oppii kulkemaan ilman apua.



**tuohon en sorru. Lapsen motoriikka kehittyy paremmin kun saa itse ponnistella ja kiipeillä**



6. Tämä ristiriitainen kysymys. Miksi ei saa laittaa hiekkaa liukumäkeen, kun se vaikuttaa olevan monesta lapsesta hauskaa? Joka tapauksessa siellä leikkikentällä sotkeentuu.



**Kiellän, koska välttämättä muut vanhemmat eivät pidä lasten liukumisesta kuraisessa mäessä. Tosiaan hiekka tekee kipeää paljaalla iholla ja vähän vie vauhtiakin pois. Tyttäreni ei edes suostu(hieno helma)laskemaan mäessä, jollei se ole puhdas.



7. Miksi jotkut äidin koko ajan neuvoo miten tai mitä pitää leikkiä? Esim.kurkista tuolta, mene liukumäkeen, tee nyt hiekkakakkuja jne.



**se on sellaista alkukantaista innostusta osallistua juttuihin, joista hämärästi muistaa joskus nauttineensa**

vaikka kuten joku jo sanoikin mielestäni kysymykset koskevat vanhempia lapsia. 1-2 vuotiaat on kuitenkin aika pieniä ja heitä pitääkin vahtia/viihdyttää enemmän.



1. Miksi monet äidit kieltävät lapsiaan ottamasta hiekkaa käteen? En tarkoita hiekan heittelyä, vaan ihan vaan vaikka sangon täyttämistä käsin. Aina pitäisi käyttää lapiota, miksi?



Jaa-a en tiedä, varmaan jotain bakteerikammoa se on. Annan poikani touhuta hiekkalaatikolla käsin, mutta minulle onkin siunaantunut " hienostelijapoika" , joka ei pidä siitä että hiekkaa on käsissä. On ollut sellainen aina, jos hiekkaa jää käsiin alkaa heti mankua, että se on pyyhittävä pois:-)



2. Miksi liukumäkeen ei saa kiiveta väärältä puolelta. Moni pieni sitä yrittää, eikä tietenkään onnistu. Ketä se yrittäminen haittaa jos kukaan ei ole laskemassa?



Tämä on turvallisuusjuttu. Ok voisin tietysti antaa poikani kiivetä liukumäkeä vastakarvaan, jos ei ole laskijoita. Mutta sitten pitää selittää 2-vuotiaalle, ettei niin saa tehdä kun toiset haluaa laskea ja siitä seuraa sitten tappelu...liukumäessä liutaan ja kiipeilyharjoitukset tehdään sitten jossain muualla.



3. Moni kieltää myrkyttömien marjojen esim. pihlajanmarjat maistamisen. Annan lapsen maistaa, niin ei tee mieli maistaa uudelleen. Miksi ei saa maistaa tai leikkiä marjoilla? Allergiat tietty erikseen.



Minun sääntöni on, ettei mitään leikkipuistosta löytyvää syödä ilman lupaa. Mummolassa on poimittu marjoja ja niitä on saanut syödä.



4. Leikkikentällä on ruusunmarjapuskia joissa piikkejä. Yksi äiti kieltää solkenaan poikaansa koskemasta siihen puskaan. Poika on sitten aina siinä puskassa. Oma lapseni saa mennä puskaan, mutta ei ole siellä koskaan, koska ilmeisesti ei tykkää piikeistä. Miksi oma oppiminen kielletään? Jos ei piikki koskaan pistä ei voi tajuja miksi puskaan ei kandee mennä. (Tapauksen poika ei ole allerginen.)



Minä kiellän repimästä puskia ja kukkia, potkimasta puita, luontoa pitää kunnioittaa leikkipuistossakin. Omani on tässäkin hienostelija, ei mene puskiin muutenkaan, joten en ole joutunut kieltämään (vielä).



5. Miksi jotkut äidit nostaa lapsiaan jokaisen laidan ja pykylän yli ja auttaa portaissa. Eikö olisi parempi antaa lapsen itse oppia esteiden ylitys? Ei tule itkukaan niin helposti, kun oppii kulkemaan ilman apua.



Hmm...kai sitä pienempänä tuli autettua, mutta nyt poika kyllä äheltää itsensä esteiden yli :-) Meidän pihassa on luonnonkiviset portaat ja niissä autan edelleen. Syy tähän on se, että niistä on kerran tultu pää edellä alas ja sen jälkeen poika haluaa että häntä niissä autetaan. Kyllä minusta lasten täytyy itse oppia monia asioita, mutta aikuisenkin on huolehdittava ettei turhia vaaratilanteita pääse syntymään. Esim. meidän leikkipuistossa on kahluuallas ja kesti kauan ennen kuin poikani päähän saatiin taottua, ettei tyhjään altaaseen voi sukeltaa pää edellä. Piti ihan näyttää miten sinne mennään takaperin:-)



6. Tämä ristiriitainen kysymys. Miksi ei saa laittaa hiekkaa liukumäkeen, kun se vaikuttaa olevan monesta lapsesta hauskaa? Joka tapauksessa siellä leikkikentällä sotkeentuu.



No tähän vastaisin kuten monet muutkin, että hiekkaa harvoin laitetaan pari murusta vaan yleensä sankokaupalla. Ja minusta yleensäkin se hiekan heittely liukumäkeen, nurmelle tai toisten päälle on huonoa käytöstä ja sotkee paikkoja.



7. Miksi jotkut äidin koko ajan neuvoo miten tai mitä pitää leikkiä? Esim.kurkista tuolta, mene liukumäkeen, tee nyt hiekkakakkuja jne.



Minä olen laiska, en jaksa koko ajan keksiä leikkejä. Mutta jos puistossa on vain pari isompaa lasta, tulee keksittyä pojalle tekemistä. Muuten kyllä saa tohottaa omiaan, mutta jos tekee jotain kiellettyä yritän ensin keksiä muuta tekemistä ja sitten vaan kylmästi komennan lopettamaan. Eli jos vaikka viskoo hiekkaa, sanon että mennään keinumaan tms. ja jos ei hyvällä lähde niin sitten ilmoitan että se hiekan heittely saa loppua.



Totta on, että lapsia kielletyt asiat aina kiinnostaa. Yleensäkin pitäisi varmaan välttää kieltämistä, koska se menettää helposti tehonsa;-) Pitäisi yrittää keksiä tehokkaampia tapoja estää lasta tekemästä niitä kiellettyjä juttuja. Mutta kai leikkipuistossa voi pitää hauskaa ilman että tarvitsee heitellä hiekkaa liukumäkeen, kiivetä liukumäkeä vastakarvaan, juosta puskiin ja syödä marjoja?



Sitten toteaisin vielä sen, että kaikki yhden lapsen äidit ja isät eivät ole hurjan ylisuojelevia, meitä on monenlaisia. Jotkut kulkevat lastensa perässä koko ajan ja toiset katselevat lasten leikkiä vähän kauempaa :-) Itse pidän pojalleni seuraa enemmän, jos leikkipuistossa ei ole ketään meille tuttuja (ja tuntemattomat eivät ole innokkaita keskustelemaan/leikkimään), mutta muuten saa itsenäisesti touhuta, kunhan pitää kiinni meidän omista säännöistä. Toki tarkkailen poikaa ja puutun jos tarvetta on. Toisten säännöt eivät minua erityisesti kiinnosta, kunhan heidän toimintansa ei aiheuta vaaratilanteita muille.



Minäkin kuulun niihin vanhempiin, jotka huolehtivat myös toisten lapsista. Varoitan ja autan jos siihen on aihetta. Samaan tapaan kuin toivoisin, että muut vanhemmat tekisivät minun pojalleni.