Apua! Masentunut ystävä - miten toimia oikein?

Tilanne on lyhyesti seuraavanlainen. Kyseessä ystävä, jonka olen tuntenut yli kymmenen vuotta. Eri elämäntilanteista ja asuinpaikkakunnista huolimatta yhteyttä on pidetty melko tiuhaan; hän on vieraillut meillä usein jne. Muita ystäviä hänellä ei tunnu olevan, paitsi ehkä äitinsä.



Muutaman vuoden hän on kärsinyt ikävistä fyysistä oireista joihin ei ole löytynyt selitystä (sydämentykytys jne).. Ne ovat kaventaneet hänen elinpiiriään niin että hän ei enää paljon kotoaan liiku; töihin, korkeintaan, mikäli ei ole sairaslomalla, en tiedä. Olemme silti pitäneet yhteyttä, hän on puhunut avoimesti sairaudestaan jne. Viimeinen vierailunsa meillä päättyi sulassa sovussa kuten aina ennenkin.



Kesän aikana hän on lopettanut yhteydenpidon kokonaan. Viimeksi sain häneen puhelinyhteyden loppukeväällä, jolloin hän kuulosti ensimmäistä kertaa todella masentuneelta, mistä ehkä jotain mainitsinkin ja sanoin olevani huolissani yms. ja kehotin puhumaan lääkärille myös masennuksesta.



En tiedä johtiko se siitä että ilmaisin huoleni (aidon), mutta sen jälkeen hän on lopettanut pikkuhiljaa paitsi puhelimeen myös tekstareihin vastaamisen. Kännykkä saattaa olla suljettuna esim. viikon putkeen jne (laitan välitystiedot päälle niin tiedän). Jos olen saanut vastauksen on se ollut aina tyyliä en jaksa lähteä esim. kahville tms. Puheluihin hän ei vastaa. Esim. eilen soitin kahdesti, hän ei vastannut, sitten sulki puhelimen kokonaan.



Neuvoja saman kokeneilta? Jätänkö hänet hieman loukkaantuneena rauhaan (tuntuu pahalta koska luulen että hän on todella yksin) vai jatkanko tyhmältä tuntuvaa yksipuolista yhteydenottoyritystäni? Miten voin auttaa jos toinen ei tunnu ottavan apua vastaan? Muita vinkkejä?