Olen hylännyt jo kaksi hyvää työpaikkatarjousta lasteni takia!!
Enkä kadu yhtään.
Päiväkotiin kun heitä en halua ja töitä/työtarjouksia saan varmasti jatkossakin. Luulempa, että moni muu olisi laittanut rahan ja maineen lastensa hyvinvoinnin edelle.
:)
Kommentit (8)
Miksi edes olet työnhakijana jos et kerta aio töitä vastaan kumminkaan ottaa. Ymmärrän kyllä että haluaa hoitaa pieniä lapsia kotona, itsekin olen tällä hetkellä hoitovapaalla mutta enpä ole sitten kyllä töitä kärkkymässäkään.
Ettehän edes tiedä/kysyneet, minkä ikäisiä lapseni ovat ja kuinka kauan olen ollut/aikonut olla kotona!!
Mun alalla ei työt lopu enkä varmasti jää kelkastakaan:) Opiskelen koko ajan ja periaatteessa myös kotonaolo/lastenhoito on ' työkokemusta' .
Nuorimmaiseni on vasta 1v, joten en todellakaan laittaisi häntä vielä hoitoon. Mieheni on täysin samaa mieltä kanssani ja arvostaa minua kotiäitinä.
Ja niin...koska luen ahkerasti, myös lehtiä ja uutisia, osaan puhua mieheni kanssa myös muusta kuin paskavaipoista ja kaurapuurosta.
Mikä tässä niin mättää? Kukaan ei voi sanoa, että hyvä homma, hienosti toimittu. Paskaa niskaan vaan. Täähän se av:n meininki on.
ap
ei meillä sairaalassa ainakaan katsota kotona oloa miksikään työkokemukseksi, vaikka ihan hoitoalalla ollaan. Päin vastoin, ahdistaa aina jos töihin tulee niitä iät ja ajat kotona olleita joita täytyy taas tukea ja kouluttaa niin kamalasti. Huoh. Siis hyvähän se on, että tulevat, mutta paljon on alussa vaivaa, kun pitää saada sisälle paikkaan ja silti heidät lasketaan heti vahvuuteen :( Työnantajan vika tämäkin.
Mulla lapset nyt 3 ja 5 ja teen taas töitä - ja rupesin myös opiskelemaan! Olen tyytyväinen, että hoidin lapset kotona maailman houkutuksista huolimatta.
Äitini muuten perusti oman firman 46-vuotiaana, oltuaan kotona yli 20 vuotta - ja hyvin menestyi.
jos siis neuvoaltyöhön palaan.
Asiakkaat arvostavat terkkaria, joka on kokenut itse kaiken sen, mistä neuvolassa keskustellaan. On omakohtaisia neuvoja antaa, vinkkejä, miten oman lapsen kanssa teki asiat jne. Olen hoitanut, lääkinnyt ja kasvattanut lapsiani ja voin sanoa, että minä jos kuka tiedän, miltä tuntuu korvakierteet, univelat, syömisongelmat, parisuhdekriisit.
Vai ottaisitko mieluummin oppikirjaneuvoja tuoreelta vastavalmistuneelta th:lta, joka ei tosiasiassa tiedä lastenhoidosta, synnyttämisestä ja odotuksesta yhtikäs mitään?
ap
ja vuokran maksettu.... Hohhoijaa taas näitä jeesustelijoita. Olet sinä sitten superäiti kun lojut kotona lasten kanssa ja nostelet tukia!
No parempi niin. Saapahan joku sellainen hyvän työpaikan, joka sen oikeasti haluaa. Joku työtön on kokenut onnen hetken saadessaan työpaikan.
Sun lapset kasvaa ja parin vuoden päästä kukaan ei halua sua töihin, koska oot _niin_ pudonnu työelämän kelkasta, et osaa mitään, eikä sua kenenkään kannata edes yrittää perehdyttää työelämän kiemuroihin. Siinähän sitten oot. Sitten miehes löytää jonkun toisen, jonkun, joka osaa puhua muustakin kuin Nico-Petterin pottatreeneistä. Ihana tulevaisuus sulla...