Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Herranjumala mä olen lihava!!!

Vierailija
19.10.2008 |

Mä äsken havahduin tähän olotilaani. Mies on kuppilassa ja minä 5kk vanhan vauvan kanssa kotona. Kävelin äsken vähissä vaatteissa eteisen peilin ohi ja minua katsoi sieltä lihava nainen silmiin. Mä oon arpinen, selluliittinen, kalpeaihoinen ja en pidä itsestäni huolta. Mitä vittua mulle on tapahtunut??



Kaivoin piirongin alta pölyisen digivaakan. Meinasi taju lähteä kun katsoin sitä lukemaa: 90,2 kg. Pituutta mulla on huimat 165cm. Mä vaihdoin jopa patterit siihen vaakaan, mutta ei, lukema pitää paikkaansa. Mä painan siis suunilleen saman verran kuin keväällä viimesillään raskaana...



Mä oon istunut täällä himassa kaikki illat ja napostellut herkkuja:sipsiä, suklaata,energia juomia, limsaa, karkkia, pitsaa etc. Syy on siis täysin itsessä. Vauva on tosi kiltti ja mies viihtyy sen kanssa, joten saisin harrastaakin vaikka mitä, jos vaan tahtoisin. Mutta tää laiska paska vaan levittää persettään kotona. Mä en voi selitellä tätä läskiä millään, ei oon masennusta ei mitään, paitsi kauhee vitutus nyt.



Pari kertaa on tullut mietittyä että pitäiskö tehdä jotain, kun esim yks kaveri kysy että saisko hän tulla mun vaatekaapista lainaa kuteita, kun en mä varmaan enään mahdu niihin. Toinen oli kun oli viikko sitten likkaporukalla raflassa, niin joku keski-ikäinen nainen katsoi mua vessajonossa ja tokas kaverilleen että kauheeta kun nykyajan nuoret naiset on ylipainoisia...se ei tietty ollut tarkoitettu mun korviin...



Jos on olemassa joku "vääristynyt kehon kuva", niin mulla se on jotenki käänteinen...mä en oo oikeasti tajunnu miten iso mä olen!! Katsoin äsken peilistä tarkasti joka kohtaa, ei oo oikeesti totta... Ei kukaan 24-vuotias voi olla tän näköinen, mulla on niiiiin paljon työmaata tän kropan kanssa, jos haluan näyttää edes joltain... Hävettää, nolottaa,vituttaa.



Mun jaksaminen on aivan onnetonta joka asiassa nykyään, polvia, nilkkoja ja selkää särkee. Iho on huono, tukka on huono, kynnet on huonot. Seksuaalisesti olen "jäässä", mä en taivu mihinkään asentoon, makkarat on tiellä. Hikoilen vimmatusti ja joudun käymään suihkussa alvariinsa. Pelkään myös tilanteita missä vanhat tutut näkee mua pitkästä aikaa ja kummastelevat paisunutta ulkomuotoani. Vaatteet on t-paita, huppari,verkkarit luokkaa... Ja tältä kaikelta mä oon ummistanut silmäni!!!!!!!!!!



Kertokaa rakkaat ihmiset mitä mä teen? Miten mä saan elämäni ruotuun, mä en haluaisi enään koskaan tähän tilanteeseen?! Mä tahtoisin mennä työpaikan pikkujouluihin, moikkaamaan työystäviä vaikka olenkin äippälomalla, mutta en todellakaan voi mennä sinne tän näköisenä! Kauan menee realistisesti jos laihduttaa 30kg? Sanotaan jos ei retkahtaisi kertakaan ja liikkuisi paljon ja söisi terveellisesti? Älkää suositelko mitään kaalisoppa-karppaus leikkejä, vaan todellista elämän muutosta tässä haetaan!



Auttakaa syöttösikaa=)

Kommentit (64)

Vierailija
21/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kauan menee realistisesti jos laihduttaa 30kg? Sanotaan jos ei retkahtaisi kertakaan ja liikkuisi paljon ja söisi terveellisesti?





Kaivat hautaa omalle onnistumisellesi, jos yrität olla liian ehdoton! Jokainen retkahtaa joskus MUTTA EI SE MAAILMA, EIKÄ LAIHDUTUS SIIHEN KAADU!!!!



Ihminen ei liho siitä mitä tekee kerran viikossa, ei myöskään laihdu sillä. ELi jos kerran viikossa kuntoilee ja syö terveellisesti, ei auta, mutta laihtumista ei myöskään lopeta se, jos kerran viikossa herkuttelee hyvällä mielellä kunnolla, päin vastoin. Se vain antaa taas aineenvaihdunnalle hyvän pikku potkun.



Muutenkin ihmiset usein tekee näissä laihdutusyrityksissään sellaisen virheen, että kiire on kamala.



Ne kilot ei ole tulleet kuukaudessa, eikä ne myöskään lähde kuukaudessa. Jos aloittaa heti alkuunsa tosi tiukan laihdutuskuurin, niin joo, onhan se kiva kun ekalla viikolla lähtee 3 kiloa, vaan sen jälkeen se tahti kuitenkin hyytyy ja kiloja lähtee se 0,5-1kg viikossa. Ihan samaan painon putoamiseen pääsisi sillä, kun karsisi sitä ruokavaliota maltillisemmin ts. ensin vaan jättäisi kaiken epäterveellisen pois, ja söisi ihan normaalia kotiruokaa normaalissa määrin.



Yleensä sellainen Nyt-heti-alkoi-salaattikuuri -ja joka-päivä-hurja-liikkuminen- kuuri tuppaa tyssäämään heti alkuunsa, kun sen noudattamienn on raskasta.



Joten ap. Ota järki ja maltti käteen. Kiire ei ole. Jos nyt alat tempoilla ja jojolaihduttaa liian suurin tavoittein ja hirveän kiireen kanssa, olet vuoden päästä entistä painavampi. Jos taas maltat mielesi ja teet elämäntapamuutoksesi rauhassa ja pienin askelin, muutos on pysyvä, ja olet vuoden päästä kevyempi.

Vierailija
22/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aamulla masensi; painoa 115 kg. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole ap, mutta kiitos personal trainerille hyvästä ja neuvoja antavasta vastauksesta!

Vierailija
24/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos, että muistutit, ettei tosiaan kannata lihottaa itseään. Se on varmasti ihan hirveetä.

Vierailija
25/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiitos personal trainerille!



Täällä myös pienen vauvan äiti ja painoa on kotona kyhjöttämisellä ja syömisellä tullut niin paljon, että painan saman verran kuin viimeisilläni raskaana!!

Masentaa mutta omapahan on vikani... Ei auta kun alkaa nyt tsemppaamaan.



Tsempit ap:lle!!!



t:Mähö-mamma

Vierailija
26/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

auttoi mua. Lähtö oli 82kg (170cm). Nyt 77kg, 7vkoa takana. Vuoden loppuun mennessä aion painaa 68kg. Haluan vielä joskus farkut jalkaani ja näyttää niissä hyvältä!!! 8 kuukautta lapsen syntymän jälkeen jatkoin vaan syömistä niinkuin raskaana ollessani...Mutta päätin että nyt tää itseinho saa loppua ja jotain on alettava tekee!! ihan jo lapsenkin takia. Jaksaa huomattavasti paremmin :=) Ei hän ole ansainnut tällästä laiskaa matoa!

Se on hieno tunne kun huomaa vaatekoon pienenevän. Antaa lisäpotkua vaan. Ja saanhan mä syödä silti. Herkut vaan pois...turhaa energiaa. Alku oli vaikea mutta enää ei edes kaipaa kaikkea sitä sontaa mitä ittees tunki.

Ja se mitä painonvartijoihin maksat on pieni hinta siitä mitä se antaa! Ja saathan sen 12e/punnitus kerran viikossa, äkkiä myös kurkustas alas!!



Ps en ole PV:n palkkaama kätyri :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tsemppiä ap:lle...minulla oli raskauden jälkeen samaa ongelmaa,peilistä katsoi lässähtänyt tampio ilman muotoja!Aloitin kovan dieetin,aloin käymään bodybumpissa 3krt viikossa,päivä napostelut vaihdoin näkkileipään ja tuorejuustoon...12kg lähti oikeasti tosi nopeasti ja kesäksi olin jo bikini kunnossa (synnytin tammikuussa)...nyt ongelmani on päivastainen,olen liian hoikka,ei mitään muotoja missään ja painan vaivaiset 47kg (en tiedä vaikka olisin jo tuostakin laihtunut) ja saan syömisestä hirveät omantunnon tuskat ja en kertakaikkiaan osaa enään syödä...varmaan moni teistä nauraa tälle asialle mutta minulle se on ongelma!!Jumpilla en ole enään käynyt koska en voi enempää laihtua,äitinikin on jo huolissaan ja käskee mun mennä lääkäriin... näen ongelman mutta silti mieli sanoo että ei saa lihoa...



Sen takia halusin kertoa tämän tarinan että ap,sinä muistaisit maltikkaasti laittaa elämäsi remontiin!!!!Onnea!

Vierailija
28/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neljä lasta kuuden vuoden sisään ja kun elokuun 2006 lopulla tulin synnäriltä kotiin kuopukseni kanssa, vaaka-armas näytti 90.1kg. Pituutta mullakin 165cm.



Ja tiedätkö : heinäkuussa 2008 pituus sama, mutta paino 59.3kg.



Onnistuu sinultakin! Herkkuja vähemmälle (alkuun vaikka kokonaan pois), kuntosalijäsenyyt ja ahkerasti ryhmäliikuntatunteja ja salia, lenkkeilyä, juoksulenkkeilyä jne. Ja hiton paljon sisua ja itsekuria!



Tee se itseäsi varten!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Osa sanoo, ettei kannata ajatella laihista kuurina. Toisille se toimii. Itse pidin alkukesästä 2kk kuurin: kävin vesijuoksemassa (oikeasti kivaa, vaikka niitä mummoja oli paljon :)) 3krt viikossa aamuisin tunnin verran ennen klo 8 ja se siivitti kevyempään syömiseen. Parissa kuukaudessa lähti 10kg pois ja se on myös pysynyt kesän grillikauden yms aikaankin. Olen ottanut tavaksi syödä ruokaisan salaatin lounaaksi ja illalla ihan mitä sattuu tekemään mieli. Pian olen aloittamassa seuraavan tsempin ja taas tavoitteena on 10kg. Syksy on käynnistynyt turhan kiireisenä ja sairastelua on ollut paljon, joten ei ole ollut minulle sopiva aika tsempata ruoan kanssa. Syön edelleen kaikkea hyvää, mutta hieman vähemmän ja tasapainoitan salaatilla ja hedelmillä. Jos kotona ollessa on hankala tiputtaa, ota ensin tavoitteeksi pitää paino samassa kuukauden ajan ja sitten vaikka kuukauden hullu tsemppaus. ;)

Vierailija
30/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

otatuta kilpirauhasarvot. Kilpirauhasen vajaatoiminta puhkeaa usein synnytyksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sivun oikeassa laidassa kiloklubin mainos. Käy katsomassa sivuja ja opettele käyttämään niitä. Ostat keittiövaa`an niin voit kontrolloida syömisiä hyvin! Ja alkusysäys sulle jo on tullut, paljon tsemppiä laihdutukseen!!

Vierailija
32/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

91,4kg ja olen vain 161cm pitkä :D



Mulla oli takana 3 raskautta pienillä aikaeroilla.



Itse löysin avun karppaus.infosta. Oli lopulta ainoa keino, jolla onnistuin. Nyt painan 72kg, eli työmaata vielä riittää ja koko ajan paino lähtee hitaammin ja hitaammin. Lisäksi olen nyt raskaana vkolla 5 ja jo valmiiksi pelottaa, miltä näytänkään ensi kesänä :oI



Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

sokeroimatonta mustikkakeittoa, appelsiineja, greippejä, tehdä usein keittoja (esim. tomaattikeitto, kaalikeitto).. leipää kannattaa välttää, ja juustoa.

Vierailija
34/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

herännyt, onnistut laihtumaan.



Osta painonvartijoiden cd-rom. Älä yritäkään luopua kaikista herkuista, vaan kirjaa kaikki ylös tuonne ohjelmaan. Sillä minä opin syömään oikein.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
36/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

riittävän kuidunsaannin turvaamiseksi, puuroa täytyy silloin syödä ainakin.

Vierailija
37/64 |
19.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon ollu kans ihan kauhee möykkynen ihrakasa joka on inhonnut peilikuvaansa niin pahasti, että oli saatava jotain aikaseks. Tässä sulle pari vinkkiä mikä onnistu mun kohdalla, mutta jokainenhan löytää ne omansa kokeilemalla.



Eli ei todellakaan mitään pikadiettejä! Keho tottuu rasvaseen ruokaan ja sä et erota enää sitä eroa olossa verrattuna terveelliseen ruokaan kun tarpeeks kauan syö sitä "ihraa". Syöt raikasta muutamia päiviä...kasviksia, hedelmiä, kalaa, kanaa yms. siinä muodossa mikä maistuu parhaiten. Sitten otat sitä rasvasta evästä ja mietit koko ajan syödessäs että mitä se oikeesti sisältää...miltä rasva näyttää konkreettisesti ja oikeen kelaat miten suonet jähmettyy siitä rasvasta ja tukkeutuvat....teet hirveitä ällöttäviä mielikuvia siitä safkasta. Huomioi, että kasvikunnan rasvat on pelkästään hyviä painonhallinnan kannalta hieman syötynä. Eläinrasvat taas oikeeta kunnon myrkkyä....mietit sen elukan etees keltasen rasvan kera ja mietit, että just sitä sä vedät napaas!



Lopulta kun oot evästelly sen öllötyksen huomaat kyllä olostaskin niiden raikkaiden ruokien jälkeen että mitä tuli syötyä. ja jatkat muutaman päivän sitä raikasta...toistat tätä ja teet niitä mielikuvia siitä ihraöllöstä, maistat välillä jos tuntuu, että on saatava....edelleen sä huomaat minkä olon se tekee...



paino lähtee aika nopeeta laskuun...vähennät myös valkosen leivän ja pullan osuutta reippaasti. Ne turvottaa oikeesti tosi paljon...täysjyvätuotteita valkosten tilalle.



Mä puhun omasta kokemuksesta miten mulla on jääny epäterveellinen ruoka pois, oikeesti mä meinaan oksentaa kun syön rasvasta. Karkkipäivä pitää olla!!!! kerran viikossa karkkia tai sit joku ihan snadi juttu joka päivä....mutta muista, vaan pieni!!!!



olen itse alalla, jossa minulla on ehkä normaalia enempi tietoa ravinnon laadusta, mutta hieman kun tietoa etsit niin kyllä löytyy ja toivottavasti innostut laihduttamisesta!!!

Vierailija
38/64 |
21.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli sama tilanne kun olin vauvan kanssa kotona. Pari neuvoa, ensinnäkin unohda vaaka, käytä niitä verrarihousuja mittana. Mene sitten vaaálle kun lahje oikein lepattaa. Vaakalukemat masentaa useammin kuin piristää. Toiseksi, sulla on tosi hyvä tekosyy mennä ulos pitkille kävelylenkeille - vauva! Vauva vaunuihin ja tasaista kävelyä pitkin poikin raittia, vähintään tunti, kauniina päivänä kaksi. Asuinympäristöstä voi löytyä yllättävän kivoja reittejä, eikä kukaan ihmettele sinua, olethan vauvan kanssa liikkeellä. Tasaisen tappava tahti vie pikkuhiljaa kilot ja siloittaa selluliitin. Kolmas neuvo oli että tee itsellesi yksi oikea lämmin ateria päivässä, napostelut jää helpommin kuriin.

Vierailija
39/64 |
21.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

pääset motivaatiollasi varmasti pitkälle! Halusinpa minäkin tulla kertomaan, että laihtuminen on mahdollista, ja siitä tulee huikean hyvä olo. Painoin vielä pari vuotta sitten 112 kg. Sitten lopulta ymmärsin, että asialle ON tehtävä jotain. Tekstisi kuulostavat NIIN tutuilta... Olin ihan saman ikäinen kanssasi, en hahmottanut miten iso todellisuudessa olin - ja minäkin olin menossa naimisiin parin vuoden sisällä.



Menin Painonvartijoihin ja päätin tehdä painonpudotuksesta oman projektini. P.vartijat olivat siinä tukena, mutta motivaatio lähti itsestä. Ryhdyin pikkuhiljaa lisäämään liikuntaa (no, nollasta on aika helppo kasvattaa määrää;). Asetin tavoitteeksi voittaa ITSENI, ja niinpä löysin itseni jopa kuntosalilta, jossa en koskaan ennen elämässäni ollut vieraillut. Tosin sinne mennessäni olin jo laihtunut 20 kg ja uskalsin vetää jalkaani housut (pahimpina aikoina käytin vain väljiä hameita ja mekkoja).



Meni 1,5 vuotta ja päämäärätietoisesti toteutin "uutta elämäntapaani". En siis ollut laihdutusKUURILLA, vaan tiesin, että kilojen karistamiseen hitto soikoon MENEE AIKAA. Olo oli koko ajan parempi. Häihin mennessä sain pudotettua 37 kiloa! Tunne oli mieletön ja olo mahtava.



Nyt kiloja on hiipien tullut jonkun verran takaisinkin, se myönnettäköön (häistäkin on aikaa jo yli vuosi). Mutta painoni alkaa numerolla 8, mikä on todella hienoa verrattuna siihen, että se joskus kauan sitten alkoi numerolla 11... Ja nyt olen taas palannut painonvartijoiden ohjelmalle pudottelemaan näitä takaisin tulleita kiloja. Ongelma ei todellakaan ole samaa luokkaa kuin ennen - olen koko ajan säilyttänyt mukana liikunnan, kasvikset ja hedelmät, terveellisen ruoan ylipäätään.



Joten tsemppiä! Fiksu, maltillinen, mutta päämäärätietoinen painonpudotus on todella _antoisa_ projekti, jonka aikana voit oppia itsestäsi paljon. Pieniin epäonnistumisiin homma ei kaadu, kun muistaa, että tähtäin on pitkällä. Kyllä se siitä! Ensi kesänä voit hyvinkin olla jo 15-20 kg kevyempi! :)

Vierailija
40/64 |
21.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tsemppiä vain täältäkin! Itse lähtisin kanssasi remonttiin mukaan, mutta olen raskaana. Ja lähtöpaino oli vain kilon vähemmän, mitä vaa'assasi tänään näit.



Painonvartijat on hyvä vinkki. Voit kerran, pari käydä tapaamisessa ja sen jälkeen "unohtaa" asian. Saat materiaalit noiden kertojen aikana ja voit ostaa myös ostajan oppaat ja ravintolaoppaat sieltä mukaasi. Niiden mukaan sitten kotona toimit.



Hedelmiä ja marjoja, joo niitä paljon. Mutta varo "kaloripommihedelmiä", esim. viinirypäleissä on tosi paljon energiaa. Omenat, appelsiinit yms on tosi hyviä, viinirypäleet esim herkkupäivinä. Testaa niitä vähän kohmeisina pakastimesta!



Suklaanhimoisille on onneksi nykyään jo aika iso valikoima pieniä suklaapatukoita. Minä esimerkiksi herkuttelen hitaasti nautiskellen yhdellä DaCapo-patukalla. Mini-Kismet on myös herkkua! :) Annosten pienentäminen, oli kyse sitten lihapullakastikkeesta tai suklaasta, siitä painonhallinnassa on kyse.



Tsemppiä!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi yhdeksän