Herranjumala mä olen lihava!!!
Mä äsken havahduin tähän olotilaani. Mies on kuppilassa ja minä 5kk vanhan vauvan kanssa kotona. Kävelin äsken vähissä vaatteissa eteisen peilin ohi ja minua katsoi sieltä lihava nainen silmiin. Mä oon arpinen, selluliittinen, kalpeaihoinen ja en pidä itsestäni huolta. Mitä vittua mulle on tapahtunut??
Kaivoin piirongin alta pölyisen digivaakan. Meinasi taju lähteä kun katsoin sitä lukemaa: 90,2 kg. Pituutta mulla on huimat 165cm. Mä vaihdoin jopa patterit siihen vaakaan, mutta ei, lukema pitää paikkaansa. Mä painan siis suunilleen saman verran kuin keväällä viimesillään raskaana...
Mä oon istunut täällä himassa kaikki illat ja napostellut herkkuja:sipsiä, suklaata,energia juomia, limsaa, karkkia, pitsaa etc. Syy on siis täysin itsessä. Vauva on tosi kiltti ja mies viihtyy sen kanssa, joten saisin harrastaakin vaikka mitä, jos vaan tahtoisin. Mutta tää laiska paska vaan levittää persettään kotona. Mä en voi selitellä tätä läskiä millään, ei oon masennusta ei mitään, paitsi kauhee vitutus nyt.
Pari kertaa on tullut mietittyä että pitäiskö tehdä jotain, kun esim yks kaveri kysy että saisko hän tulla mun vaatekaapista lainaa kuteita, kun en mä varmaan enään mahdu niihin. Toinen oli kun oli viikko sitten likkaporukalla raflassa, niin joku keski-ikäinen nainen katsoi mua vessajonossa ja tokas kaverilleen että kauheeta kun nykyajan nuoret naiset on ylipainoisia...se ei tietty ollut tarkoitettu mun korviin...
Jos on olemassa joku "vääristynyt kehon kuva", niin mulla se on jotenki käänteinen...mä en oo oikeasti tajunnu miten iso mä olen!! Katsoin äsken peilistä tarkasti joka kohtaa, ei oo oikeesti totta... Ei kukaan 24-vuotias voi olla tän näköinen, mulla on niiiiin paljon työmaata tän kropan kanssa, jos haluan näyttää edes joltain... Hävettää, nolottaa,vituttaa.
Mun jaksaminen on aivan onnetonta joka asiassa nykyään, polvia, nilkkoja ja selkää särkee. Iho on huono, tukka on huono, kynnet on huonot. Seksuaalisesti olen "jäässä", mä en taivu mihinkään asentoon, makkarat on tiellä. Hikoilen vimmatusti ja joudun käymään suihkussa alvariinsa. Pelkään myös tilanteita missä vanhat tutut näkee mua pitkästä aikaa ja kummastelevat paisunutta ulkomuotoani. Vaatteet on t-paita, huppari,verkkarit luokkaa... Ja tältä kaikelta mä oon ummistanut silmäni!!!!!!!!!!
Kertokaa rakkaat ihmiset mitä mä teen? Miten mä saan elämäni ruotuun, mä en haluaisi enään koskaan tähän tilanteeseen?! Mä tahtoisin mennä työpaikan pikkujouluihin, moikkaamaan työystäviä vaikka olenkin äippälomalla, mutta en todellakaan voi mennä sinne tän näköisenä! Kauan menee realistisesti jos laihduttaa 30kg? Sanotaan jos ei retkahtaisi kertakaan ja liikkuisi paljon ja söisi terveellisesti? Älkää suositelko mitään kaalisoppa-karppaus leikkejä, vaan todellista elämän muutosta tässä haetaan!
Auttakaa syöttösikaa=)
Kommentit (64)
en tiedä mitä voit tehdä kun itsekin olen sika
Ennen lasta olen ollut siis 65-70kg ja ulkonäöstä, vaatteista ja kosmetiikasta kiinnostunut. Ennen kuin mopo alkoi keulimaan, olen laittanut huomattaviakin summia jatkohiuksiin, muotiin yms. Olen oikesti ollut ihan nätti muija aikoinaan, en mikään missi mutta kuitenkin...! Lisäksi olen pääkaupunkiseudulta joten harrastus mahiksetkin olis tosi hyvät... Lisäksi työssäni olisi eduksi ettei näytä ihan jokisialta...perkele...
Se johtaa vain keholle vihamielisiin laihariyrityksiin. Kiloja on tullu, mutta kyllä sä voi onnistua saamaan ne poiskin. Oot nuori ja ihana ihminen, jolla on elämässä paljon hyviä asioita kuten perhe. Et mikään syöttösika.
Osta vaikka kuntosalikortti, että tulee varmasti käytyä liikkumassa, ala työnnellä vaunuja joka päivä (esim. lapsen päiväunet kokonaan). Älä osta kaupasta enää herkkuja, vaan tosi paljon hedelmiä ja kasviksia, maustettuja kivennäisvesiä...
Äläkä tosiaan ala millekään dieetille, vaan suunnittele uus liikkuvaisempi ja ruoan osalta terveellisempi elämäntyyli. Miehenkin kanssa illalla voitte alkaa käydä kävelemässä netin ja telkkarin ääressä notkumisen sijaan, sehän hoitaa avioliittoakin.
puolen kilon viikkovauhtia reilu vuosi. Et kyllä pikkujouluihin pääse ihan toivemittoihin mutta alkuun kuitenkin.
Ota nyt kans se huomioon, että olet vielä suht pienen vauvan äiti ja kyllä se ruumis muuttuu senkin myötä. Vauvan hoitaminen on kuitenkin jo sinänsä aktivoivaa ja imetyskin vauhdittaa kilojen karisemista varsinkin kun alkaa syödä koko ajan enemmän.
Ootko ajatellu Painonvartijoita? Siitä saa ainakin vertaistukea ja sosiaalista painetta laihtumiseen.
Olen lihonut itse kiinnittämättä asiaan paljonkaan huomiota.
Mutta nyt viime aikoina olen jotenkin onnistunut saamaan itseni paremmille raiteille, minulla on ollut jotenkin pakonomainen tarve syödä jotakin, en niinkään sipsejä ja pizzaa, vaan tykkään juoda kahvia ja sen kanssa jotakin makeaa, pullaa tai keksiä. Mutta nyt olen löytänyt suklaapäällysteiset riisikakut, en käytä enää sokeria kahvissa, mutta kahvikupillinen tällaisen suklaapäällysteisen riisikakun kanssa riittää minulle herkutteluhetkeksi, yhdessä kakussa kaloreita 80, muuten syön suht. terveellisesti, kasviksia, peruskotiruokaa, ruisleipää.
Toisekseen olen alkanut liikkua enemmän.
Mä asun espoossa, hienon pururadan vieressä, ja mulla ois saunakin, joka lämpeäis tarvittaessa.
Missä sä asut?
t: syöttöhanhi
Mä lähden heti aamusta vaunuilemaaan ja otan koirat mukaan, kaikki hyötyy! Ja kaupasta haen tosiaan niitä vihanneksia ja hedelmiä... Voisin myös harkita aamu-uintia arkisin, ennen miehen töihin lähtöä ja siihen aikaan uimahallissa ei ehkä ole muita kuin mummoja?=) Kai tässä pitää ottaa vaan härkää sarvista ,vaikka pakko sanoa että mahdottomalta tää urakka tuntuu!
AP
Oikeasti pakko sanoa että kivaa kun saa asiallisia vastauksia! Harvoin tänne mitään kirjoitan, ennemminkin luen, mutta nyt päätin kokeilla. Sinä espoon-hanhi, mielelläni kaipaisin lenkkiseuraa, mä katson huomenna paremmalla ajalla onko mun sähköposti vielä ihan reilassa. Niin sovitaan treffit, meiltä ei aja kuin öbaut puol tuntia espooseen jos ei ole ruuhkaa!
Kai tää tästä, jos edes ens kesäksi sais jotain kivempaa ylle=)
kävellen vauvan kanssa kauppaan huonollakin säällä. Miehenkin voi ottaa mukaan ;)
Helsingissä on tosiaan paljon harrastusmahdollisuuksia, esim. vauvajoogaa ja erilaisia tanssiryhmiä joihin voi vauvan ottaa mukaan!
Kannattaa ottaa myös tavaksi venytellä iltaisin 30-60min. Aika menee venytellessä tosi nopeasti, olo on jälkeenpäin rentoutunut ja tuloksia tulee tosi nopeasti :)
että hän on niin rehellinen. Ei kukaan jaksa uskoa sellaisia aloituksia, joissa ylipainoinen ei näe mitään syytä itsessään ja omassa toiminnassaan. Tsemppiä ap:lle!
tosin itse painan vain 70, mutta kaikki illat puputan suklaata ja sipsejä järjettömiä määriä. Lihon koko ajan, mutta en saa sitä lopetettua millään.
Mikä on tällä palstalla aika outoa! Mulla on sama projekti menossa jota sinä nyt aloittelet. Toivotan sulle tsemppiä ja kannattaa laittaa pienempiä välitavoitteita esim. Jouluun mennessä 5kg ja niin edelleen niin se ei tunnu niin toivottomalta, kyllä sä onnistut, samaa hoen itsellenikin jokaisella heikolla hetkellä.
Ja se kannattaa esim. kylässä muistaa että ei tarvi maistaa, koska sä oot jo sen ikäinen ihminen että tiedät just miltä ne keksit, pullat ym herkut maistuu...
Tämä saattaa mennä mainostamisen puolelle, mutta minä suosittelisin painonvartioiden ohjeita! Sain itse viime syksynä tiputettua kymmenen kiloa kilo/viikko vauhdilla ihan sillä kirjekurssi paketilla. Ei kiinnostanut tippaakaan mitkään ryhmäkokoontumiset ja kiireisenä en kerennyt paljon liikuntaakaan lisäämään, niin että tarkkailemalla syömistä lähinnä nuo kilot lähti. Enkä kertaakaan ollut nälässä. Mulla se vaati kanssa sen järkytyksen peilin edessä eräänä aamuna kun tajusi että jumalaut, mä painan yhtä paljon kun aikanani viimesilläni=( Ja olen niin saamaton ja mitä herkkuihin tulee niin todella heikko, niin että ilman painonvartijoita en olisi onnistunut. (yritetty on ennenkin)
Nyt olen iloisesti raskaana ja kilot tulleet takaisin, mutta ensi keväänä meinaan taas turvautua kirjekurssin suomaan tukeen!
Tsemppiä ap:lle ja kaikille muillekin samassa tilanteessa oleville!
T: Pullahiiri myöskin
Mulla ainakin se auttoi laihdutuksen alkuun. Parempi systeemi kuin painonvartijoilla.
Samoista mitoista 1v mulla paino 68kg.
2. lapsi, joka allerginen imetysfieetti ja painoin 55kg..
Teksti on tutun kuuloista ja varmasti arkipäivää monelle äidille. Kilot hiipii ja useimmat meistä ovat niin mukavuudenhaluisia, että sinne sohvan nurkkaan on helppo käpertyä.
Ota aikaa. Mikään kiire ei ole. Jokainen kilo, joka menee alaspäin -hitaastikin- on oikeaan suuntaan.
Sen verran haluan karppausta puolustaa, että näin "ikuisena laihduttajana" olen löytänyt oikean ruokavalion nimenomaan hiilihydraattien välttämisestä. Tämä on minun elmänmuutokseni. Elokuun lopusta olen laihtunut viitisen kiloa ja tavoitteena toiset viisi jouluun mennessä. Uskon pystyväni siihen ja olen elänyt todellakin täysipainoista elämää ja syönyt kunnolla! Leivät, pullat, karkit, riisit, pastat ja perunat olen jättänyt toisille, samoin myös kevyttuotteet. Syön päivässä yhden ruisleipäsiivun ja kunnon ruokaa. Paljon salaattia ja lihaa. Herkuttelen usein marjarahkalla ja suklaalla viikonloppuisin. Viini ja juustot myös ok herkkuhetkiin. Miehelleni olen naureskellut, että meillä on jääkaapissa enemmän tavaraa tällä "laihdutuskuurillani" kuin varmaan koskaan aiemmin, eikä sieltä löydy mitään kevyttuoitteita. Laihtuminen alkoi kun lopetit kevytttuotteet ja vältän tuota koukuttavaa sokeria :)
vaikka ap ei siitä ollutkaan kiinnostunut. Mieheni on nyt karpannut kaksi kuukautta, ja 10 kiloa on lähtenyt. Tyytyväiseltä vaikuttaa :) Itsekin aion aloittaa karppauksen, jos raskauskilot eivät muuten lähde.
www.kalorilaskuri.fi.
Monelle se on ollut hyvä apukeino laihdutukseen, eikä ole kalliskaan.
ja ensin onnittelut oikeasta päätöksestä. Etsi vaan ap motivaatio muualta kuin itseinhosta -- ei tuo sinun tilanteesi niin kovin paha ole. Olet tosi nuori eikä sinulla ole matkaa hyvänolonpainoosi kuin 20 kg, ehkä 25. Vauva on pieni vielä, ja kun se lähtee liikkeelle, joudut itsekin tosihommiin ja sekin auttaa laihduttamisessa.
Oma ohjeeni kuuluu yksinkertaisesti: älä ahnehdi. Ala ahnehdi ruokaa, herkkuja, liikuntaa tai katoavia kiloja. Tee elämäntaparemontti asia kerrallaan -- pienen vauvan kanssa ei ovi odottaa supertuloksia nanosekunnissa. Elämäntapamuutos on pysyvä etkä ehkä enää ikinä löydä itseäsi samasta tilanteesta.
KOnkreettisesti sinun tilanteessasi tekisin näin:
- satsaisin kasviksiin. Paljon vihanneksia, hedelmiä, marjoja tuoreina, kohmeisina, salaatteina, dippeinä, wokkeina, pirtelöinä (kokeile vaikka yhdistelmää banaani, jäinen pakastevadelmapussi ja lasillisen lempimehuasi -- on superhyvää ja tekee sinulle superhyvää!)
- satsaisin proteiiniin. KOlmella pääaterialla pitää nuoren laihduttajan saada riittävästi proteiinia. se pitää nälän loitolla ja tarjoaa rakennusainetta lihaksille. Syö desi, pari rahkaa tai raejuustoa, purkillinen tonnikalaa, kananmuna, kananfile tai reiluhko annos papuja, kikherneitä, lihasuikaleita tms. kolmesti päivässä. ei jää niin paljoa tilaa turhille rasvoille ja sokereille...
- liikkuisin kohtuudella ja harkitusti. Eka asia on päättää, että liikkuu TUNNIN joka päivä. Yhdistelmä reipas kävely, uinti, jumppa, venyttely on loistava -- monipuolisesti töitä eri lihaksille ja verenkiertoelimistölle ja palauttavaakin tavaraa mukana. Ei tarvitse eikä kannata hikiliikkua joka päivä, mutta täytyy silti liikkua. Viikko-ohejlma voi mennä vaikka näin:
ma 45 min reipas vaunulenkki ja 15 min venyttelyä
ti 30 min reipasta uintia, puoli tuntia rauhallisempaa vaunukävelyä
ke 30 min kävelyä, puolen tunnin venyttely/kotijumppa telkkarin kera
to tunnin ohjattu liikunta (jumppa, jooga, pilates, tanssi) tai kuntosali
pe 60 min reipas kävelylenkki ILMAN vaunuja
la 30 min uintia ja 30 min kävelyä
su 20 min kotijumppa ja 40 min huolellista venyttelyä
tärkeintä on, että huolehdit siitä, että tulee liikuttua. Älä liioittele äläkä ota stressiä -- jos vielä seitsemältä sataa ja vauvalla on huono päivä, tänssi vartti, tee vähän vatsalihaksia, selkälihaksia ja askelkyykkyjä olohuoneessa ja venyttele nautinnollisesti. Tunti tulee näinkin täyteen. Säännöllisyys ennen supersuorituksia!
- herkkupäivä käyttöön ja kohtuus herkkuihin -- ei 300 g sipsejä ja 200 g suklaata, vaan 75 g pussi lempparisipsejä ja suklaapatukka!
Näin pienillä muutoksilla olet todennäköisesti pikkujouluaikaan noin 8 kiloa nykyistä kevyempi, mahdut kokoa tai kahta pienempiin vaatteisiin. Se nätti nainen siis näkyy taas päällepäin. Sinulla EI ole liian nopeasta alusta tulleita vammoja ja kipuja eikä motivaatio-ongelmia. Hidasvauhtisessa ja "vaatimattomassa" projektissa ne liittyvät alkuun -- kun olet elänyt energisemmin kuukauden, ei sinua enää tarvitse motivoida -- olo ja muutokset energiatasossa, ihossa, hiuksissa, pepussa ja vyötäröllä riittävät motivaatioksi. Ensi kesänä näytät todennäköisesti hyvältä myös uikkareissa -- voi olla, ettet ole pajunvitsamaisen hoikka, mutta kiinteä, täyteläinen ja naisellinen. Liikuntasuoritukset muuttuvat ehkä kävelystä hölkkään tai reippaaseen pyöräilyyn kun kunto nousee, mutta kohtuus kannattaa säilyttää. Pienen lapsen äidin pitää saada tehdä muutakin vähällä vapaa-ajallaan kuin kärvistellä pururadalla! Vaikka liikunta olisi nautintokin, minua ainakin vähän säälittää ne tyypit, joiden vapaa-aikaan ei mahdu muuta, vaikka itsekin himoliikkuja olen. Pitää päästä välillä elokuviin, kaupungille, baariin ja kirppiksille...
Pidä lippu korkealla! ja kerro välillä kuulumisia!
varmasti helpommin sanottu kuin tehty.. Kerrot miehelle myös että yrität saada painoa hallintaan. Kaupassa käydessä jätät herkut ostamatta, esim. viinirypäleet yms on hyviä naposteluun. Tarkkaile muutenkin syömistäsi kriitisemmin, aika paljon kaloreita säästää kun vaihtaa tuotteet kevyempiin ja kiinnittää huomiota ruoanvalmistusmenetelmiin. Tsemppiä kovasti haasteeseen!:)