Opettajilla lomat pitkiä, ei tarvi YHTÄÄN lisää palkkaa!

Sama homma hoitoalalla, kohta teitä sairaita hoitaa enemmistönä hoono soomi-hoitajat, jotka ei ymmärrä edes perusasioita kun kielitaitokin on mitä on. et mukavia sairaalapäiviä kaikille! :)

.. eikun annetaan opettajille viel vähän enempi, vaik 10 000 egee kuussa, kun niillä niin hienon pitkä koulutuskin. ;D

35

Vierailija:

Sama homma hoitoalalla, kohta teitä sairaita hoitaa enemmistönä hoono soomi-hoitajat, jotka ei ymmärrä edes perusasioita kun kielitaitokin on mitä on. et mukavia sairaalapäiviä kaikille! :)

Perseen saa pestyä, vaikka puhuisi mitä vinkuintiaa, mutta lapsille pitää osata suomen kielellä opettaa.

Siiehn ei ole mitään sanomista kellään, ihan turha väittää mitään ilman faktaa.

Luuletsä et hoitajan työ on pelkkää perseen pesemistä? Jos ei osaa kieltä jolla lääkäri tekee määräykset taikka jolla potilas kertoo vaivoistaan, on hivenen vaikea toimia hoitsuna. Mut jos sä haluat sellasen hoitajan itelles, niin siitä vaan... COMPRENDE?

ja heitä voltti..



Kyl vaan opettajiinkin mahtuu niitä ammattitaidottomia nössyköitä, et eipäs soiteta sitä suuta niin suurella.

Vierailija:

Luuletsä et hoitajan työ on pelkkää perseen pesemistä? Jos ei osaa kieltä jolla lääkäri tekee määräykset taikka jolla potilas kertoo vaivoistaan, on hivenen vaikea toimia hoitsuna. Mut jos sä haluat sellasen hoitajan itelles, niin siitä vaan... COMPRENDE?

Toivottavasti sun kohdalle sattuu sellainen hoitaja joka sanoo sinulle kauniisti hymyillen huomenta, hyvää päivää, hyvää yötä. Toivon todellakin jos joskus joudut sairalaan/tk:seen hoitoon, että muistat mitä mieltä asiasta olet. Lähinnä kuulostaa tyhmän huvittavalta, heh, heh!



Itse en tuollaiseen hoitoon kyllä edes suostuisi enkä toivoisi joutuvani.

Luokanopettajaksi opiskelevat suorittavat yliopistoon viisi vuotisen MAISTERIN tutkinnon. (Voit huviksesi verrata maistereiden saamia palkkoja, löydätkö huonommin palkattuja maistereita.) Opiskelu ja asioiden käsittely tuolla tasolla ei ole aivan pelkkää käsien pyörittelyä.



Nykypäivän luokanopettaja kohtaa työssään aivan toisenlaisia haasteita kun vaikkapa vastaavan työn tekijät kymmenen vuotta sitten. Suuret luokkakoot, eriyttäminen, yksillöllistäminen, opetussuunnitelmien laajentuminen, määrärahojen radikaali

vähentyminen, integroiminen, monikulttuurisuuden tuomat ongelmat sekä lasten alati kasvavat monitahoiset ongelmat tekevät tunnollisen opettajan työpäivistä todellakin työn makuisia. Suunnitteluun kuluva aika on ainakin itselläni miltei tuplaantunut näiden työvuosien kuluessa. Lisäksi yhteiskunnan paineet ja kiireet näkyvät väistämättä

lapsissa, joskus todella pahoinakin ongelmina.



Vastuullani on jokaisena päivänä 25 ihanaa, persoonalllista ja haurasta lasta. Jos teen pienenkin virheen, inhimillisen erehdyksen tai unohduksen kaiken sen hektisen kiireen keskellä, tiedän, että iltapäivälehdet muistavat. Työni ei todellakaan lopu oppilaiden

koulupäivän jälkeen, tämän jälkeen alkavat suunnittelu, tuntien ja materiaalien valmistelu, erilaiset raportit ja suunnitelmat (näitä nykykoulu vaatii uskomattomia määriä), kokeiden ja aineiden ym. tehtävien tarkistus ja valmistaminen. Usein työtä jää vielä kotiinkin ja poikkeuksetta viikonloppuisin tulee tehtyä jotain kouluun liittyvää.

Oppitunneilla kohtaan usein sellaisia haasteita mitä en osannut aiemmin edes kuvitella. Valitettavasti myös minun luokkaani mahtuu oppilaita joiden vanhemmat ovat hyvin välinpitämättömiä lastensa koulun suhteen, kotitehtävissä ei saa apua, lapsi ei tule ajoissa kouluun, oppiminen estyy tai ainakin on huomattavasti vaikeampaa kaiken tuon alla. Tukiopetusta annetaan ja kaikki voitava lasten oppimisen, kasvattamisen ja tulevaisuuden eteen tietenkin tehdään, ilman vanhempien yhteistyötä on koulu kuitenkin voimaton. Olen vanhempien käytettävissä virka-ajan jälkeenkin, minulle saa soittaa kotiin jos jokin asia askarruttaa, oppilaalla/perheellä on ongelmia, on kysyttävää tms. Myös kaikki kollegani ovat antaneet kotinumeronsa vanhemmille.



Päivästä toiseen antaudun työlleni täydellisesti, olen lapsien käytettävissä 100% koko koulupäivän ajan. Yritän tehdä opetuksesta uutta, mielekästä, innostavaa ja samalla rakentaa tehtäviä jokaisen oppilaan tasolle sopivaksi. Tarkkailen, arvioin ja kehitän sekä oppilaita että itseäni. Teen parhaani, että olen ystävällinen, turvallinen, tasapuolinen, aito ja välittävä aikuinen.



Välillä tuntuu masentavalta, kun ajattelen mitä aliarvostettuja luokanopettajat täällä Suomessa ovat. Rahallisesta arvostuksesta en juurikaan edes välitä, mutta se, että ihmiset eivät todellakaan nää luokanopettajantyön kokonaiskuvaa. Tiedän, että täysin samanlaisten paineiden parissa työskennellään myös muilla aloilla. Soisin mielelläni palkankorotuksen niin lastentarhanopettajille kuin sairaanhoitajille. Myös lastentarhanopettajan koulutuksen (KK) omaavana tiedän varsin hyvin senkin työn haasteet, vaikka sitä luokanopettajantyöhön ei ole kovin mielekästä verrata, työ ja sen tavoitteet & menetelmät koulussa ja päiväkodissa ovat aika erilaisia.



Työni on haastavaa, välillä turhauttavaa, opettavaa, joskus kohtuuttoman rankkaa, mutta siltikin äärettömän ihanaa. Työviikkoni on helposti 40 tuntisia, joskus kun on vanhempainkeskusteluja, juhlia, todistustentekoja tms. työaikaa menee tietenkin paljon enemmän.



Mielestäni teen työtä jolla on tarkoitus enkä koe ollenkaan yhdentekevänä sitä kuka lapsiani opettaa ja miten. Kaikki jotka kokevat luokanopettajan työn ylipalkatuksi tai lomat liian pitkiksi, tervetuloa/tervemenoa opiskelemaan luokanopettajaksi!



Heinäkuussa näin ensimmäisen kerran unia, jotka eivät liittyneet millään tavoin kouluun tai oppilaisiini. Elokuun alussa aloitin lukuvuosisuunnitelman teon ensi vuodelle.



Koen olevani etuoikeutettu, että saan olla paraatipaikalla seuraamassa tulevaisuuden kasvua, mutta en todellakaan pääse helpolla! Tämän lisäksi olen opettajan roolissa myös kaiken vapaa-aikani ja käytökseni tulee olla sen mukaista. Tavatessani esim. kaupassa tai lenkkipollulla oppilaiden vanhempia työpäivän jälkeen minun on keskusteltava heidän kassaan, vaikka väsyttäisi ja haluaisi jo kotiin (toki tämä on antoisaakin, mutta toisinaan väsyneenä myös raskasta). En voi mennä paikallisiin juhannusjuhliin tai pubiin illanviettoon tuntematta asemaani.

Onhan sulla lomat. Nauti niistä :)

Harva sairaanhoitajan tai opettajan työtä arvostelevista oikeastaan tietää, millaisia työpäivät voivat noilla aloilla olla. Siis todellisuutta. Todellisuutta ei näe siinä, että on pari kertaa käynyt sairaalassa tai on itse käynyt peruskoulun.



Itse olen opettaja ja kohtuullisen tyytyväinen palkkaani, mutta voisihan sitä enemmänkin saada. Ja yhtä lailla arvostan sairaanhoitajia ja toivoisin heidän saavan enemmän rahaa työstään.



Kuinka moni opettaja on sitä mieltä, että ei hoitohenkilökunnalle lisäpalkkaa? Kuinka moni hoitoalan ihminen on sitä mieltä, ettei opettajille lisäpalkkaa? Tehdäänpä tällaistakin galluppia...

Se joka luulee, että välitunnit on " vapaa-aikaa" ei tiedä opettamisesta ja koulusta yhtään mitään.



Ärsyttää sivistymättömien ja kateellisten valitus.



Kyllä opettajat ovat todella palkkansa ja lomansa ansainneet. Meidän naapurissa asuu opettaja jo koko pitkän kesän hän on kerännyt ja kuivannut mm. kasveja joita sitten voi opetustyössä käyttää apuna. Hän lähtee kouluun joka aamu jos 7 jälkeen (koululle matkaa 2,3 km) ja tulee neljän jälkeen.

Samaa mieltä!

Ja sitäpaitsi kyllä yhteiskunnan muutokset näkyvät ja tuntuvat myöskin hoitoalalla, aivan yhtälailla. Samanlaiset muutokset kansainvälistymisessä, potilasmäärissä, hoitopaikkojen määrä ei ole potilasmäärään nähden tarpeeksi suuri, hoitajia työhön nähden aivan liian vähän, määrärahoja ei lisätä päin vastoin supistetaan tai entisellä määrällä pärjättävä, syrjäytyneet/mt-ongelmaisten määrä kasvussa, huumeiden/muiden päihteiden käyttäjien määrän kasvu yms. yms. listaa voisin jatkaa loputtomiin.

Ja ymmärtävät sairaanhoitajien tarvitsevan myös lisää palkkaa. Kaikki täällä sitä eivät ole..

Luokanopettajan työpäivässä ei ole taukoja. Oletteko huomanneet, että ruokailussakin käydään lasten kanssa ja aina ne teidän hyvin kasvatetut pikku puput ei vaan osaa/viitsi syödä kiltisti ja siististi. Kyllä siinä nakkikeiton välissä tulee aina välillä pestyä Nicon kaatamat maidot lattialta ja pyydettyä Jennicaa puhumaan hiljempaa. Välitunneilla sitten selvitellään riitoja, tehdään ja korjataan lasten läksyjä (harva vanhempi vaivautuu nykyään edes kysymään mitä läksynä, puhumattakaan, että tarkistaisi), valmistellaan tunteja, korjataan jälkiä jne. Välillä ehtii toki käydä kahvillakin ja voi olla, että joku 15 min. istutaan ja juorutaan tekemättä mitään tärkeää. Toisaalta olen ymmärtänyt, että myös muissa ammateissa on kahvi- ja ruokataukoja, opettajalla nyt vaan vähemmän.

Turhaa opettajien yli-ihannointia!



Onnetonta sakkia koko porukka.

erityisen raskasta verrattuna muihin ammatteihin. Ja esim. kasvien kuivaaminen kesäaikaan ei kans ole hirmuinen ponnistus. Muittenkin ammattikuntien edustajat näkee lomalla töistä unta, joskus joutuu tekeen lomalla töitä jne. Joten valitus on aivan turhaa. Eikä kyllä eräskin tuntemaniopettaja kovin usein taida niitä ilta / viikonlopputöitä kotona tehdä. Ehkä ensimmäisinä vuosina, mutta ei sen jälkeen.

Vierailija:

erityisen raskasta verrattuna muihin ammatteihin. Ja esim. kasvien kuivaaminen kesäaikaan ei kans ole hirmuinen ponnistus. Muittenkin ammattikuntien edustajat näkee lomalla töistä unta, joskus joutuu tekeen lomalla töitä jne. Joten valitus on aivan turhaa. Eikä kyllä eräskin tuntemaniopettaja kovin usein taida niitä ilta / viikonlopputöitä kotona tehdä. Ehkä ensimmäisinä vuosina, mutta ei sen jälkeen.

palkkaa.