Rasvaa vai rasvatonta taaperolle? Sokeria vai sokeritonta? Mielipiteitä!
Ilmeisesti vähän vanhanaikaisena ihmisenä olen tähän asti luullut, että lapsellekin on hyvä tarjota rasvatonta ja sokeritonta ruokaa, kuten on suositeltu pitkään meille aikuisillekin. Tiedän toki sen, että lapsen pitää saada pari kolme ruokalusikallista rasiamargariinia päivässä, mutta sen lisäksi olen pyrkinyt välttämään rasvaa ja sokeria.
Ostin meille esimerkiksi rasvatonta ja sokeritonta jäätelöä, jota taapero söi sekä sokeritonta mehua.
Anoppi puuttui tähän (taas...) ja sanoi, että rasvaton ja sokeriton jäätelö on kaikken pahinta pienelle lapselle, koska siinä on keinotekoisia makeutusaineita, kuten on sokerittomassa mehussakin. On kuulemma paljon parempi, että antaa reilusti ihan tavallista sokeria ja rasvaakin pitää syödä.
Mikähän se oikeasti on lapselle parasta sitten, rasvaton vai ykkösmaito tai sokeriton mehu tai sokerimehu? Onhan noita muitakin ruokia, joissa nämä samat asiat tulevat mietittiviksi. Kun aikuisille ainakin suositellaan sokeritonta ja rasvatonta (tai ainakin viralliset ravitsemussuositukset sanovat niin, jotkut muotidieetit tietty sanovat muuta), niin luuolisi, että lapsillekin. Mikä niissä kainotekoisissa makeutusaineissa on pahaa?
Meillä ei syödä jäätelöä ja mehua kovinkaan usein, mutta olisi kiva tietty silloin harvoinkin antaa terveellisintä mahdollista jäätelöä / mehua. Mikähän se vaan olisi terveellisintä? Mitä tee muut teette tämän ongelman kanssa?
Kommentit (28)
mielummin mahdollisimman vähän käsiteltyä ja ilman turhia lisäyksiä teollisuudesta. Nykyinen maailma on aivan liiaksi kemikalisoitunut ruuankin lisäksi.
Mutta lyhyesti ehdottomasti rasvaton maito! Ei eläinperäisiä rasvoja! Paljon öljyä ja kasvisrasvoja ruokiin, runsaasti leivän päälle. Sokeri ei ole hyvästä. Mehua ei kannata juoda ollenkaan. Jäätelö on harvinainen herkku, sen voi varmaan syödä ihan sokerillisena.:) Jugurtit ovat kinkkisiä. Meillä ollaan päädytty tavalliseen sokerilliseen jugurttiin, ettei tulisi liikaa keinotekoisia makeutusaineita.
kaikkea keinotekoista. Eli mieluummin sokeria kuin makeutusaineita. Kaiken muun lisäki makeutusaineet aiheuttavat helposti vatsavaivoja, kun muutenkin olemme herkkävatsaisia (=laktoosi-intoleraktikkoja). Jogurteissa on makeutusaineita aika vaikea välttää, kun melkein kaikki laktoositon on " kätevästi" myös rasvatonta ja sokeritonta.
Mun on hirveän vaikea ymmärtää, miksi lapsille pitäisi antaa sokeritonta (=makeutusainetta). Lapsilla hirveän harvoin syy on painonhallinta. Hampaiden kannalta on ihan sama, onko sokeria vai makeutusainetta. Molemmat aiheuttaa kuitenkin happohyökkäyksen?
Rasvoja pyrimme käyttämään kaikkea kohtuudella. Niin kasvisrasvoja kuin eläinperäisiäkin. Molempia tarvitaan. Mulla on hämärä mustikuva tv-uutisista, että juurikin julkaistiin asiasta tutkimus, jossa kumottiin tämä " vain pehmeitä kasvisrasvoja" . (Pahoittelut, että tämä on näin epämääräinen juttu, mutta en vain jaksa alkaa etsimään sitä. Jos jollain on ylimääräistä energiaa, niin siitä vain.)
Minusta siis periaate " kaikkea kohtuudella" toimii taas tässäkin asiassa hyvin. En siis intohimoisesti puolustele/vastustele mitään suuntaa. No ehkä niiden makeutusaineiden kanssa, mutta itse en niitä osta, mutta kyläpaikassa voin kyllä lasillisen light-mehua juoda =)
meillä siis suositaan makeutusaineita sokerituotteiden sijaan.
Tietenkään emme mässäile makeilla herkuilla, mutta sokerin määrä alkoi hirvittää tutkailtuamme kaikkia tuoteselosteita.
Lapset saavat ruokaansa ketsuppia, ja äskettäin löysimme ketsupin, jossa sokerin määrä on vähennetty puoleen. Lapset myös juovat aspartaamilla makeutettua mehua, mutta saavat toisinaan myös äidin tekemää sokeri-marjamehua.
Aspartaami ei aiheuta suussa happohyökkäystä, mikä onkin suuri syy siihen, että meillä makeutusaineita käytetään. Lapsemme ovat aina kieltäytyneet maidon juonnista, joten juovat mehua ja vettä.
Jugurteissa käytämme sekä sokerillisia että keinotekoisesti makeutettuja.
En tiedä teidän muiden lapsista, mutta ainakin meillä lapset selvästi villiintyvät saatuaan puhdasta sokeria. Emme näe sitä järkevänä, joten suosimme tämänkin vuoksi vähäsokerisia tai keinotekoisesti makeutettuja tuotteita. Muutenkin elämme vähä- ja hyvähiilihydraattisen ruokavalion mukaisesti. Ja olemme olleet siihen todella tyytyväisiä!
ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä juttu toi on " että lapsemme ovat aina kieltäytyneet juomasta maitoa?" Ihan oikeasti, miten niin pääsee käymään? Kun aina antaa aterioilla vain maitoa niin miten siitä kieltäytyy, kun vaihtoehtoja ei ole? Minusta maidon juonti lapsena on niin tärkeää, että muutama tappelu meilläkin siitä käytiin 1,5v-2v tienoilla, mutta " aterioilla juodaan maitoa ja väliajoilla vettä AINA" periaate pysyi ja sitä noudatetaan edelleenkin.
Mutta luin Antti Heikkilän kirjaa, jossa oli mielenkiintoinen kappale maidosta. Voi heittää kysymyksiä: miksi meillä on tänä päivänä (lapsilla) niin paljon allergioita? Miksi karjalassa allergiat lapsilla on vähäisiä?
Vastaus on maidon käsittelyssä. Kun maidosta tehdään rasvatonta häviää siitä myös paljon hyviä ominaisuuksi (en nyt muista näitä hienoja termejä, olisko ollut CLA:ta ja probiootteja??), jotka ovat ihmiselle tärkeitä monessa mielessä. Yhdysvalloissa on tehty tutkimuksia, että rasvaton maito aiheuttaa eturauhassyöpää, yli 45 -vuotiailla miehillä sydäntauteja, lapsettomuutta sekä munasarjasyöpää(tms). Tiedän, että ovat jenkki tutkimuksia ja kaikkeen ei pidä uskoa mitä lukee jne...enkä ole mitenkään hysteerinen asian suhteen, mutta tekstissä oli paljon mielenkiintoista, mikä pisti miettimään. Enkä ole enää ollenkaan niin varma, että tämä nykyajan rasvattomat/vähärasvaiset tuotteet olisivat niin älyttömän hyväksi ihmisille..Mene ja tiedä, vaikeita asioita. Elintarvikkeet vaan ovat niin kovin pitkälle käsiteltyjä nykyään.
Mutta maitoon...maidon homogenisointi poistaa maidosta myös tärkeitä vitamiineja ja bakteereja. Homogenisoimattomia maitoja ovat luomukevyt maito ja yömaito.
Toivottavasti termit ja kaikki muu ei mennyt ihan pieleen, ettei kukaan asiantuntija hypi nyt silmilleni :) Harmi ettei ole sitä kirjaa tässä nyt...
Mitä tarkoitit seuraavalla lausellasi:
" Aspartaami ei aiheuta suussa happohyökkäystä, mikä onkin suuri syy siihen, että meillä makeutusaineita käytetään."
Mä olen kyllä aina ollut siinä uskossa, että kaikki muu ruoka ja juoma paitsi vesi aiheuttaa suussa happohyökkäyksen! Eli myös aspartaami aiheuttaa suussa happohyökkäyksen, joten happohyökkäyksen kannalta ei ole väliä, onko esim. mehussa sokeria vai makeutusainetta.
Ja AP:lle vielä: Mä olen ymmärtänyt (mitä olen lehdistä lukenut, neuvolasta kuullut yms.), että lapsille ois tosiaan parempi antaa ihan rehellisellä sokerilla maustettuja ruokia/juomia mielummin kuin makeutusaineita sisältäviä ruokia/juomia. Meillä lapset syö maustamatonta A-jugurttia (EI rasvatonta, vaan sitä " rasvallista" ) joko ihan pelkältään (tykkäävät siitä niinkin, kun eivät ole montaakaan kertaa saaneet niitä sokeripommi-jugurtteja) tai sitten marjojen tai hedelmien kanssa. Esikoinen (nyt 4-v) joi ennen kevytmaitoa, mutta ollaan nyt ehkä puoli vuotta annettu rasvatonta maitoa ja kuopus 1,5 v juo rasvatonta Gefilus-piimää. Saavat rasvaa sitten leivän päällä margariinistä yms. Silloin harvoin kun esikoinen saa mehua (no, kesällä sai kyllä ihan viikottain), se on joko jomman kumman mummin tekemää mustaviinimarjamehua tai sitten Ekströmin mansikkamehua, josta en edes tarkkaan tiedä, mitä se sisältää, mutta sitä on meillä kotona ns. herkkuhetkinä, kun on parasta kaupan tiivistemehua mun mielestä.
Juurikin se homogenointi on sitä, että rasvoja pilkotaan niin pieneksi, ettei maitolasissa rasva nouse pintaan. Homogenoimalla maito saadaan kauniimman näköiseksi.
Homogenointi aiheuttaa " maitotauti -oireyhtymää" , esim. laktoosi-intoleranssia, keliakiaa ja vaikka mitä. Näitä ei ole kuitenkaan todistetu mitenkään tieteellisesti. Kumma kyllä käytännössä homogenoimaton dietti on auttanut monia.
Maitotautiyhdistyksen sivuille pääsee googlettamalla maitotauti. Minusta sivut on vähän " amatöörimäiset" ja itse ainakin kyseenalaistan jotain juttuja, mutta kyllä siellä on paljon asiaakin...
Poika 1,5 v.
Käytämme rasvatonta maitoa ja ruualaitossa enemmän öljyä kuin marg. Voita aniharvoin.
Olemme varmaan sellaisia keskitien kulkijoita näissä ruoka- asioissa eli enimmäkseen terveellistä ruokaa, mutta välillä voi herkutellakin.
Vuoden ikään asti olin kyllä melko tarkka, että ei saanut makeaa.
Nytkin on se linja, että on ruoka- ajat jolloin syödään eikä napostella miten sattuu pitkin päivää ja esim. keksiä vain silloin jos ollaan kylässä ja on tarjolla ja muutkin syö, ei viiti poikaa jättää ilman tai jos meillä on vieraita. Mutta muuten ei napostella kotioloissa.
Harvoin syö poika jäätelöä, mutta jos syö, niin ihan tavallista jädeä on.
Juomana rasvaton maito ja vesi. Mehuja ja limpparia emme anna lainkaan. Toki on maistanut, mutta ei juomalla juonut. Emme käytä light- versioita lainkaan.
Viilinä ja juguna tavalliset. Mutta usein rasvattomat ja hyla, kun alkuun oli mahavaivoja maitotuotteista.
Jogurttiasioita miettineille: erittäin helppo tapa on ostaa maustamatonta jugurttia ja itse sekoittaa siihen esim. pakastemarjoja ja hunajaa :) Yön yli jääkaapissa pakastemarjat sulavat. Takuulla terveellisempää kuin valmiit jugurtit!
kuten aikuisillakin. Kohtuus kaikessa!
Sitä en alkanut muuttaa mihinkään. Lapsi juo sitä mitä muutkin. Rasvaa saa kyllä muustakin kuin maidosta.
Lisättyä sokeria yritän välttää eli mieluummin esim. täysmehua tai mehuja joissa on vain hedelmän oma mehu kuin pillimehuja ja sokerijuomia.
Mutta itse olen sitä mieltä, että mieluummin sokeria kuin keinotekoisia makeutusaineita lapsille.
ajoitain kevytmaitoa, rasvana Oivariinia, välillä margariinia. Mieluummin sokeria kuin keinotekoisia makeutusaineita, mutta välillä annan omaa limuanikin maistaa, jos on light-versio. Luin itse jossain vaiheessa, että esim. Ruotsissa suositus ei olisi rasvaton versio maidostakaan. Meillä keskostausta ja tuo kulutusmaito siitä ajasta lähtien ja päälle jäänyt. Joihinkin ruokiin lisään vieläkin ajoittain " läskilisää" rypsiöljystä. Muuten ruokavalio terveellinen ja suht kevyt.
Minä pidin aika pitkään kiinni siitä, että lapsemme ei saisi sokeria ruuassa. Tai pitkään ja pitkään, esikoisen kohdalla kun on helppo olla antamatta keksejä sun muuta makeaa. Kuitenkin sitten kun " oli aika antaa" herkkuja, annoin kyllä ihan oikeaa sokerimehua. Ei tulisi mieleenikään antaa light tuotteita. Tai no jos kyläpaikassa on vain kevyt mehua, annan kyllä, rajoitetusti. Mulle itselleni tulee maha kipeäksi liiasta keinotekoisesta makeutusaineesta, joten siksi en antaisi lapsellekaan.
Mitä tulee rasvaan. Suosituksethan muuttuu koko ajan ja nykyään kai suositellaan antamaan rasvatonta maitoa plus öljylisää. Meillä poika (vajaa 3v) käyttää kevyt maitoa ruokajuomana, siihen keitämme myös puurot. Ja puuroon laitan " voisilmän" , mitä margariinia milloinkin sattuu olemaan. Yleensä kuitenkin jotain " voin omaista" , ei mitään ihan kevyt kevyt rasvoja. Öljyä joskus saatan lisätä kyllä jo keittämis vaiheessa puuroon. Ja meidän poika on todella laiheliini tästä kaikesta rasvan syöttämisestä huolimatta:) (Siksi en tietysti sitä tunge joka ruokaan, että vankistuisi). On nyt pian 3-vuotiaana himpun päälle 12 kiloinen.
Liikkuva ja kasvava lapsi tarvii energiaa ja siksi en sitten kauheasti stressaan rasvojenkaan kanssa. Turhat sokerit tietysti on poissa meillä mutta muuten en stressaan kauheasti näistä asioista. Ehkä mä olen sitten se keskitien kulkija ja ajattelen, että ennenkin on annettu kevytmaitoa ja voita jopa, miksei nytkin;)
Mutta jokainen tyylillään, eikös?
paivansade77:
ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä juttu toi on " että lapsemme ovat aina kieltäytyneet juomasta maitoa?" Ihan oikeasti, miten niin pääsee käymään? Kun aina antaa aterioilla vain maitoa niin miten siitä kieltäytyy, kun vaihtoehtoja ei ole? Minusta maidon juonti lapsena on niin tärkeää, että muutama tappelu meilläkin siitä käytiin 1,5v-2v tienoilla, mutta " aterioilla juodaan maitoa ja väliajoilla vettä AINA" periaate pysyi ja sitä noudatetaan edelleenkin.
Hehheh, ai miten niin pääsee käymään... Noh, meillä ainakin on käynyt niin. Nyt 4,5 vee poika sairasti maitoallergiaa elämänsä ensimmäiset 1,5 v. Kun tavallista maitoa pystyi juomaan, eipä sitä huolinutkaan. Ei sitten M-I-L-L-Ä-Ä-N. Kaikki - ja tarkoitan todella kaikki - konstit kokeiltiin, niin kotona kuin tarhassakin, poika kieltäytyi, maistoi välillä, oksensi, itki... Viikkojen yrittämisen jälkeen päätin lopettaa lapsen rääkkämisen maidolla, yritystä jatkettiin siis melkein koko syksy elokuusta jouluun. Lääkäriystäväni lohdutti minua sanomalla, että miljoonat lapset maailmassa kasvavat ihan hyvin aikuisiksi vaikkeivat maitoa näekään, joten miksei meidänkin lapsemme Suomessa, jossa ruoasta kyllä saa kalkkia ja kalsiumlisätkin on jokaisen ulottuvilla. Miksi pidät maidonjuontia niin kamalan tärkeänä?! Siinä ei ole mitään sellaista, mitä lapsi ei saisi muualtakin. Meillä syödään paljon jugurttia, juustoa, monista kasviksista saa kalsiumia, ja lisäksi otetaan d-vitamiini-kalsium-yhdistelmätabletteja - d-vitamiiniahan pitää joka tapauksessa antaa, joten siinä sivussa se menee se kalkkikin. Maidon juominen ei siis todellakaan ole läheskään niin tärkeää kuin tunnut kuvittelevan!
Reilu 2-vuotiaani ei todellakaan saa mitään keinotekoisia makeutusaineita, vaikka itse niitä satunnaisesti käytänkin (light-limuja ehkä kerran kuussa). No, eipä tuo paljon makeaa syö muutenkaan, mutta kun syö, niin kyllä silloin on ihan luonnonmukaiset makeutusaineet käytössä.
Maito on rasvatonta, mutta maitotuotteet, esim. jogurtit ja rahkat, tavallisia. Poika suorastaan rakastaa maitoa ja joisi sitä varmaan litrakaupalla päivässä. Minusta maito on oleellinen osa lapsen ruokavaliota (vaikka edellinen kirjoittaja onkin toista mieltä). Ainakin siitä on paljon helpompi saada tarvittava kalsium kuin keräämällä sitä muista lähteistä.
vältetään keinotekoisia makeutusaineita.
Siispä JUGURTTI on usein luonnonjugurttia, johon lisätään hunajaa tai hilloa teelusikallisen verran. Tosin maistuu myös sellaisenaan. Sokerisissa juguissahan on 6-8 PALAN verran sokeria!
Rasvainen luonnonjugurtti on puolestaan kalorimäärältään sama kuin rasvaton maustettu jugurtti (siis nämä 0,1% -jutut)! Siispä käytämme norm.rasvaista luonnojugurttia, yritän välttää keinotekoisia light-tuotteita lapsilla.
MEHUISTA: Ehdottomasti sokeroimaton ja makeuttamaton, siis TÄYSMEHUA. En tajua kuka tykkää niistä sokerilitkuista, kun vertaa esim. appelsiiniTÄYSmehuun. Jossa siis vain appelsiinia ja vettä. Saa myös pillimehuina: appelsiini, omena, ananas, sekahedelmä jne.
Eli ei mitään trip-mehuja tai juisseja meillä. Pahimpia keinotekoisesti makeutetut. En aikuisillekaan antaisi :O
Rasvana Oivariini, koska maistuu parhaimmalle ;) Ei mitään hyvää selitystä sille.
Maitona sen sijaan poikkeuksenomaisesti rasvaton tai ykkösmaito, koska aikuiset tottuneet sen makuun. En pysty juomaan enää kevytmaitoa, kahvissakin maistuu hassulta...
Ja sitten ruuanlaitossa paljon oliivi- ja rypsiöljyä.
Karppajia olemme olleet jo muutaman vuoden. Maito on tilamaitoa tai pakon edessä kevytluomua tai punaista. Rasvana voi, oivariini ja oliiviöljy. Sokeri, se vähän mitä ylipäänsä käytämme, on inkkarisokeria. Jugurtit teen itse, päälle laitetaan marjoja ja joskus havoin litran purkista " makujugurttia" pieni loraus. Karkkeja, limsoja ja sokerimuroja emmen harrasta, suklaata ostamme jos jotain makeaa tekee mieli. Tummasta suklaasta tykkää jopa 1-vuotias!
Emme syö perunaa (tärkkelystä=sokeria) vältämme vaaleita viljoja (erityisesti vehnää) ja makaroni/riisi on aina täysjyvää, tosin niitäkin syömme vain muutaman kerran viikossa.
Kasviksia ja lihaa/kalaa/kanaa kuluu reilusti, kananmunia kanssa.
Yritämme valita aina puhtaimman vaihtoehdon ruuista ja välttää siis keinotekoisia sössöjä. Kasvikset haen suoraan tuottajalta, kananmunat tulee itseltä/ostan luomua ja liha marinoimatonta.
Lapset ovat nyt 7v,6v, 2v ja 1v
Hei,
Provosoiduimpa sittenkin tähän ketjuun : - )
Minä olin pienenä 70-luvulla se käsittämättömän huonosti kasvatettu lapsi, joka ei juonut maitoa. Tarhan kummajainen, koulun opejen silmätikku. Vesi piti itse hakea keittiöstä hanasta semmoiseen nykyään desimittana käytettävään metallimukiin (no, kai se maitokin semmoisesta juotin). Ja keittäjät kauhisteli vieressä.
Maito vain kerrassaan yökötti minua. Mitään allergiaa ei löytynyt. Nyt yli kolmekymppisenä KAIKILLA serkuillani ja sen puolen sukulaisillani on maitoallergia (maitoproteiini) - minulla ei. Yksi serkuistani tutkii elintarvikkeita ja hänen mukaansa syynä on monen jo mainitsema maidon liiallinen pilkkominen ja hygienisointi Suomessa. Jo Virossa monet allergikot voivat käyttää maitotuotteita.
Uskon, että osin pieni lapsikin voi tietää, jos jokin ei ole hänelle hyväksi.
Eli AP kysyjälle, meillä juodaan luomukevytmaitoa. Aspartaamia en anna kuin pakosta kyläpaikoissa, ei siitä voida tietää mitä se pienille aiheuttaa. Lääkäri on käskenyt luopumaan becelistä 2-v tyttäremme kohdalla ja antamaan oivariinia - kolestrolia alentavat ovat kuulemma näin pienille pahasta.
t. Tuulinäiti
ps. ei näin raskaana ollessani en itsekään käytä aspartaamia, ei sitä syntymättömillä ole testattu.
mutta itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että sormeilemme nykyään aivan liikaa (pienten) lasten ruokavaliota... Ja suoraan sanoen jopa aikuistenkin. Mutta olenkin *melkein* hurahtanut ;o) karppaamiseen, ainakin hyvä-sellaiseen.
Mutta vaikka emme nyt puhuisikaan varsin vähähiilihydraatisesta ruokavaliosta, niin olen oikeastaan aina ollut ihan vilpittömästi sitä mieltä, että varsinkin pienet lapset TARVITSEVAT myös rasvaa ihan kasvaakseen! Jo monet vitamiinitkin ovat rasvaliukoisia ja lisäksi muistaakseni joku 35% aivoista on rasvaa, joten järkikin jo sanoisi, että sitä tarvitaan terveiden toimintojen ylläpitoon. MUTTA: ehdottoman tärkeää olisikin taata, että lasten saama rasva on hyvänlaatuista rasvaa, joten kovetetut rasvat tulisi, niin lapsille kuin aikuisillekin, pitää kokonaan pannassa. Kaikki varmaan jo aika hyvin tiedämme, mistä sitä kovetettua rasvaa saa eli kaikesta " roskaruuasta" nyt ainakin. Eikä senkään tarvitse tietenkään mikään peikko olla, valmistakin voi toisinaan ostaa ja hampurilaisella käydä silloin tällöin.
Jos minulla olisi taikasauva, jonka avulla varallisuuteni liääntyisi moninkertaiseksi yhdessä yössä, syöttäisin lapsilleni ehdottomasti vain ja ainoastaan luomutuotettua lähiruokaa, mutta siis ihan *tavallista* kotiruokaa. Kaupasta ei oikeasti tavallinen ihminen saa lisäaineetonta, puhdasta ruokaa, edes raaka-aineina! Kaikki on tehotuotettua ja lihat sun muut sisältävät " sallitut" määrät hormoni- ja antibioottijäämiä, mutta sisältävät kumminkin... Ja uusinta uutta on geenimuunnellut rehut, joilla jo suomalaiset tuottajat uhkailevat. Elämmehän maksimitehon ja -tuoton aikaa... Eipä ihme, että allergiat sun muut lisääntyvät! :-(
Okei, saattoi jonkun mielestä mennä ap:n kysmyksen vierestä, mutta ei oikeastaan, sillä itse olen yhä vakuuttuneempi siitä, etteivät markkinat vallanneet nk. kevyttyuotteetkaan ole välttämättä niin kovin terveellisiä... Luonnollinen rasva otetaan pois ja tilalle pannaan muuta mönjää, jotta ihmiset ostavat. Ja ostavathan he, kunhan vain on VÄHÄRASVAISTA.
Minusta pienelle ihmiselle pitää antaa tavallista ja myös hyvää rasvaa, kuten kylmäpuristetut öljyt, sisältävää ruokaa. Ja huom! joidenkin uusimpien tutkimusten mukaan ei maitorasvakaan ole lainkaan niin pahasta kuin on ajateltu - sen on todettu jopa EHKÄISEVÄN sydän- ja verisuonitauteja!! (Onhan kananmunatkin päästetty muka-kolesterolipommien maineesta ajat sitten.) Eli okei, ei ehkä kulutusmaitoa, ellei lapsi ole kovin ruokarajoitteinen muuten, mutta ehdottomasti minusta edes ykkösmaitoa rasvattoman sijaan. Paljon vihanneksia, marjoja ja täysjyvätuotteita ja itse ajattelen, että proteiinin lähde voisi olla parasta mahdollista eikä sitä edes niin hirveästi tarvita. Kalaa tietty paljon ja rasvaista sellaista = omega3 on lapsillekin tosi tärkeää. (Valitettavasti kalassakin on paljon raskasmetalli- ym. jäämiä, mutta jotain on pakko syödä... ;-))
Mitä mehuihin tulee, eihän niitä niin kauheasti tarvitse juoda? ;o) Ja kuten sanottu, herkutella toki voi = juhlahetket, saunamehut sun muut, mutta silloin voi juoda vaikkapa täysmehuja (omenamehun on todettu mahdoliisesti jopa auttavan astmaoireisiin!) tai miksei omatekemää marjamehua tms. Eli pienelle lapselle (ja isommallekin) ehdottomasti valitsisin mieluummin sokerimehun kuin sokerittoman! Vaikka itse aspartaamilla makeutettuja tuotteita käytänkin, en oikein pidä niitä lastentuotteina... Aspartaamia toki on paljon tutkittu, juu, ja sallitut määrät/kg/vrk on annettu suosituksiksi, mutta aspartaami nyt kuitenkin elimistössä hajoaa mm. metanoliksi, joka ei tunnetusti ole maailman terveellisintä tavaraa. :-/ Eihän lapsen maksa pysty polttamaan edes alkoholia aikuisen tavoin - mistä me tiedämme, mitä vaikkapa metanoli lapsen elimistössä tekee?? Ihmiskokeita kun ei varsinaisesti ole tehty...
Eli vankasti vähäisen sokerin ja hyvälaatuisen rasvan kannalla olen! Mutta voipi olla, että olen vähemmistössä, kuten jo sanoin. Onneksi voin kuitenkin aika lailla itse päättää, mitä omilleni syötän. ;-)