Jumiudunko tähän perhe-elämään vai jatkaisinko niin kuin itse haluan.

Löytyy mies, lapsia, punainen tupa ja perunamaa. Elämä suht onnellista, ylämäki, alamäki, mitä milloinkin. Jossain sydämeni sopukoissa kaipaan ja haluan jatkaa opiskelua ja lukea itseni mahdollisimman korkealle. Mitä se sitten onkin. Mies on tavallinen duunari, eikä oikein ymmärrä että mitä järkeä olisi enää opiskella täällä iällä (kohta 40) mitään. Olen ollut kotiäitinä iät ja ajat, muistakaan kohta työelämää ja sen ihanuutta. Perusammatti löytyy, mutta kaipaan haasteita, uusien asioiden oppimista ja " sisäisen" tietosanakirjan päivittämistä yli äyräiden. Puuh...