Missa on aitien suhteellisuudentaju? Ystavani on hysteerisen tiukka siita, ettei hanen 1,5-v. lapsensa syo koskaan mitaan epaterveellista. Han vahtii myos

Ja joo, meitä on moneen junaan ja hyvin erilaisia tapoja kasvattaa. Osa ihan pimeitä.

Lapseni on 1v3kk ja noudatin raskausajasta asti kaikkia suosituksia. Hysteerisen leiman olen saanut. En keksi miten lapsi siitä kärsisi, osa kavereista tuntuu kärsivän ja minun pitäisi olla kuten he. Saimme lapsen kuuden vuoden yrittämisen jälkeen ja hän on aarteemme, jota vaan haluaa varjella kaikelta. Joitakin se tuntuu ärsyttävän. Onnellinen lapsi on, joten jatkamme samaan malliin.

Älä sentään varjele lastasi kaikelta! Liika suojelu (ja mahdollinen sitominen) voi olla lapselle pahasta. Lapsen kasvaessa hänen täytyy koittaa turvallisesti omien siipien kantavuutta, ja tuolloin pettymykset ja kohtuulliset vastoinkäymiset ovat jopa tarpeen.



T. Myös hartaasti toivottujen ja vaikeasti saatujen lasten äiti

Enkä tarkoita ainoastaan lasten hoitoa, vaan yleensä ihmisten käytöksessä. Yksi tuttu on tiukkana, että ei tuo laivalta kahta kartonkia tupakkaa, koska se on laitonta, mutta ostaa itse nuuskaa:)

Epäterveellisyys ei ole huono asia kun siihen suhtaudutaan järkevästi -siis saa syödä muttei määräänsä enempää eikä liian usein. Näin ainakin estetään tilanne että kun lapsi ei ole äitinsä valvonnassa (vaikka koulussa) ei kisko epäterveellistä minkä ehtii!



Karies taas tarttuu jos pitkän aikaan on jatkuvasti kontaminaatiossa toisen suussa olleeseen esineeseen. Yksi kerta silloin tällöin ei tee kariesta.



Jos taas ei välitä lapsensa turvallisuudesta vaikka turvavöin ja tarvittavilla istuimilla niin itse on vastuussa jos lapsi kuolee liikenteessä. Jokanen opettaa teoillaan ja sanoillaan lapselle miten liikenteessä käyttäydytään! Juuri lyhyet " tutut matkat" on ne vaarallisimmat reitit..



Pitäisi kontata lapsen kasvaessa pitkin asuntoa jotta näkee vaarapaikat, pitäisi seurata lapsen tilaa jos tippuu korkeelta. Se kaikki vaatii varmaan liikaa kun sitä ei tehdä. Lapsen laittaminen istuimeen on vaativaa jos lapsi on väsyny ja laittaa vastaan.. Onhan se helppo vaan laittaa lapsi viereen istumaan. Tälläsellä käyttäytymisellä vaan osotetaan se miten vähän ymmärtää siitä että kolari on vaarallinen. Itse olen ollut parkkipaikalla kolarissa kun toinen peruutti päälleni. Onneksi kaikki oli kiinni, eikä lapset lennelly pitkin autoa.

Syynä se että itsellä oli lapsena järkyt määrät reikiä ja hirveä hammaslääkärin pelko jatkuvasta paikkaamisesta. Ymmärrän ettei hammaslääkärit ole enää sellaisia mengelejä kuin 80-luvulla, mutta silti toivoisin ettei lapsen hampaita tarttis olla paikkaamassa vähän väliä. Esimerkkejä äideistä on tuttavapiirissä, jotka vähät välittää. Tiedän yhden esim., jonka pitkästi alle kouluikäisellä on etuhampaat ihan ruskeat. Onko se sitten parempi? Enkä myöskään minä ymmärrä mitä haittaa lapselle on siitä ettei saa syödä samoilla ruokailuvälineillä kuin minä. Tai että saa ksylitolia makean jälkeen. Päinvastoin tykkää ksylitolipurkasta ja pastilleista.

mutta lapsesi on vielä tosi pieni. Kun hän kasvaa, sinun on pakko ottaa riskejä. Jossain vaiheessa sinun täytyy päästää hänet yksin ulos, yksin koulumatkalle... Ja jo aikaisemmin joudut harkitsemaan, annatko lapsesi osallistua kavereidensa synttäreille, joilla kaikki muut saavat syödä sipsejä ja kakkua. Jos aiot opettaa lapsesi uimaan, joudut ottamaan sen riskin, että hän mulahtaa joskus veteen ja saattaa hökäistä vettä hieman jopa keuhkoihinsa. Tässä vain muutama esimerkki.



Vanhempana joutuu ottamaan harkitsemaan sitäkin, millainen vaikutus omilla kasvatusvalinnoilla on lapsen myöhempään elämään. Mínäkin olen useimmissa asioissa tarkka ja varovainen mutta tiedostan senkin, että liiallinen hysteerisyys ja kaiken pelkääminen saattaa myöhemmin kostautua lapsen ahdistuksena ja arkuutena.



ap

Luepa aloitusviesti uudelleen. Peräänkuulutan SUHTEELLISUUDENTAJUA. Hampaiden paikkaaminen on paljon pienempi harmi kuin kuolema tai vammautuminen autokolarissa. Eikö niin?



ap

Sitten voi hellittää!

Tuohon ikään saakka lapsella riski saada suuhunsa bakteerikanta joka on siellä läpi elämän, siis näitä reikäbakteereja. Kerran kun ne on suuhunsa saanut, siellähän ovat.

Siihen saakka kun äiti skarppaa, pääsee lapsi sitten aikuisena vähemmillä hampaan paikkauksilla. Nelivuotiaalla suun bakteerikanta on jo suunnilleen se, minkä se lopun ikää on.

Yksi tosi paha tapa on esim juottaa lapselle pullosta mehua. Mehut kehiin vasta sitten kun lapsi osaa juoda lasista tai nokattomasta mukista!

Pullomehu kun jää hampaiden etuosaan lillumaan ja liottamaan niitä hampaita. Lasimehu taas kulahtaa etuhampaiden ohi.

Pienillä " hysteerisillä" keinoilla voi siis olla vaikutusta lapsen koko loppuiän terveyteen!

Se, että suojelen lastani auringolta enkä vie yökylään vielä ym. ei tarkoita että hemmottelen häntä isompanakin suojelemalla maailmalta ja pettymyksiltä ja kasvatan hänestä hirviön. Pyrin kyllä tekemään parhaani, että hänestä tulisi onnellinen. Olen heikosti hedelmällinen, mutta silti ihan ajatteleva ihminen =)



t. se hysteerinen

Suurin osa meistä on toisissa asioissa tosi tarkka ja toisissa suurpiirteisempi - huolestuttavampaa olisi jos olisi joka ikisessä mahdollisessa asiassa tiukka ja pilkuntarkka, tai suhtautuisi kaikkeen lapsenhoitoon ja turvallisuuteen liittyvään leväperäisesti.



Ap:n kuvailema ihminen kuulostaa ihan minulta - silloin joskus kauan sitten. Lukuunottamatta tuota autossa kuljettamista. Siinä olin tosi tarkka, silloin joskus. En enää.

Jos lapsi on autossa irrallaan kovassa vauhdissa ja tulee kolari, on jälki takuuvarmasti pahaa. Jos lapsi saa kariestartunnan ja siksi reiän suuhunsa, on sen paikkaaminen tietenkin harmillista, mutta aika pieni juttu elämässä kuitenkin!



En käsitä.



ap

On tullut huomattua esim. se, että kun lapsi kasvaa, ei osata muuttaa niitä tiukkoja sääntöjä tai ajatuksia tai suojatoimenpiteitä lapsen iän mukaisesti. eli jos 1-vuotiasta on varottu päästämästä portaisiin (ihan syystä) ei 2,5-vuotiastakaan uskalleta päästää portaisiin, vaikka lapsi itse sanoo äidille että osaa kyllä ITSE kiivetä jo portaat, joten lasta ei päästetä yökylään isovanhemmille, joilla on portaat talossa... Esim. tässä tapauksessa mielestäni suhteellisuudentaju on tosiaankin hukassa. Tai pidetään 5-vuotiasta lasta auton turvaistuimessa selkä menosuuntaan niin että lapsen polvet ovat suussa... Järjen käyttökin on sallittua. t. Suurperheen äiti

Ymmärrän kyllä osittain äitiä.



Itselleni on tehty elämäni aikana varmaankin 100 paikkausta. On mennyt hammasta poistoon, juurihoitoja jne.



Lapsena karkkikin maistui, vanhempani eivät juurikan opettaneet hampaiden pesua/pesseet lapsena hampaita.



Itselläni on vielä hirvittävä hammaslääkäripelko, joten kaikkeni tein, ettei lapsille tulisi samoja ongelmia kuin itselle.



Ei karkkia, hampaat pestään kunnolla 2 kertaa päivässä, juustoa syödään, ei mehua janojuomana ja ennen kaikkea ei mitään omasta suusta lapsen suuhun.



No eipä näyttänyt kuitenkaan onnisuvan, vaan reikiä tulee myös lapsille.



Väitöskirjan/tutkimuksen aihetta hammaslääketieteilijöille eli hypoteesini on , että on periytyvää kuinka hyvin näitä pöpöjä ihminen pystyy vastustamaan. Eli joku saa pöpötartunnan paljon helpommin kuin joku toinen.

Minä ainakin olen yleentä törmännyt joko ääripäihin tai keskivälin tallaajiin, mutta harvemmin " mixaajiin" :D Eli yleensä vanhemmat (etenkin äidit...) on joko tosi tarkkoja melkein kaikesta tai älyttömän leväperäisiä melkein kaikessa tai sitten jotain siltä väliltä, mutta enpä juuri tunne tuollaisia ap:n kuvailemia tapauksia. Toki kaikilla on omat periaatteensa ja niitä ristiriitaisuuksia on helpompi nähdä toisten käytöksessä kuin omassaan, mutta harvalla kuitenkaan on käytössään kahta ääripäätä samaan aikaan.



Itse olen ennemmin ylitunnollinen kuin löperö, koska minusta on helpompi sitten myöhemmin ennemmin relata kuin skarpata. Mutta olen kyllä tiukkis sitten ihan kaikessa ;) Eli en todellakaan anna lasten matkustaa metriäkään autossa ilman turvavöitä/istuimia, tarkistan kuhmut ja ruhjeet (ja mielelläni toki yritän ennaltaehkäistäkin niitä järkevässä mittasuhteessa) ja muutenkin pidän lasteni turvallisuudesta ja terveydestä huolta. Silti en todellakaan koe olevani hysteerinen lapsenpaapoja (mitä ikinä silläkään termillä ajetaan edes takaa), vaan ihan vain perusvastuuntuntoinen aikuinen. Esim. mielestäni vastuuta ja itsenäisyyttä voi pienelle (alle 5v) lapselleen opettaa muutenkin kuin antamalla hänen hillua yksin ulkona jossain kerrostalon pihalla, ja herkutella voi muillakin kuin karkeilla/sipseillä/limulla. Eikä ihan pieni lapsi (esim. alle 2v esikoinen) edes osaa kaivata karkkia, jos hänelle ei sitä ole kertaakaan tarjottu...



Kukin tyylillään. Mutta paasaisin varmaan tuosta autoasiasta kyllä sille kaverillesi. Lasten kuljettaminen autossa ilman istuinta saati ilman turvavöitä(?!) on paitsi laitonta niin ihan oikeasti vaarallista, vähän kuin venäläistä rulettia pelaisi :-/

Ei minunkaan hampaitani ole mitenkään suojeltu ja varmasti on syöty äitini kanssa samalla lusikalla (maistaa nykyäänkin lastenlastensa ruuat itse ennen kuin antaa) ja minulta paikattiin ensimmäinen reikä 30-vuotiaana. Muistelisin, että jossain tutkimuksessa havaittiin, että olennaista hampaiden reikiintymisessä on syljen tuotanto ja hammastyyppi. Jos sylkeä erittyy runsaasti, se ehkäisee reikiintymistä. Samoin ns. keltainen kova hammastyyppi on merkittävästi vähemmän altis reikiintymään kuin kaunis valkoinen hammastyyppi. Repikää siitä.

Meidän poika iski 2,5 vuotiaana etuhampaansa lattiaan niin, että toinen etuylähammas taittui taakse. Se saatiin takaisin paikalleen, mutta väri kärsi jonkin verran, on siis selkeästi kellertävämpi kuin muut hampaat.

lapsella on muuten todella hyvät, ehjät ja kauniit hampaat (sanoi suuhygienisti eilen).

Vierailija:

Syynä se että itsellä oli lapsena järkyt määrät reikiä ja hirveä hammaslääkärin pelko jatkuvasta paikkaamisesta. Ymmärrän ettei hammaslääkärit ole enää sellaisia mengelejä kuin 80-luvulla, mutta silti toivoisin ettei lapsen hampaita tarttis olla paikkaamassa vähän väliä. Esimerkkejä äideistä on tuttavapiirissä, jotka vähät välittää. Tiedän yhden esim., jonka pitkästi alle kouluikäisellä on etuhampaat ihan ruskeat. Onko se sitten parempi? Enkä myöskään minä ymmärrä mitä haittaa lapselle on siitä ettei saa syödä samoilla ruokailuvälineillä kuin minä. Tai että saa ksylitolia makean jälkeen. Päinvastoin tykkää ksylitolipurkasta ja pastilleista.

Minulla on 3 vuotta vanhempi veli. Veljellä ihan törkeän huonot hampaat, samoin isälläni. Minulla ja äidillä tosi hyvä ja ehjät hampaat. Aivan samalla tavalla on isämme meidän soselusikat lapsuudessamme nuollut, kuten äitikin. Meidän hampaat on alusta asti olleet ihan erinäköisetkin, veljellä ja isällä on saman väriset, vähän kellertävät ja jotenkin kuultavat hampaat, mulla jä äidillä tosi valkoiset ja vahvan näköisetkin hampaat.

Vierailija:

Ei minunkaan hampaitani ole mitenkään suojeltu ja varmasti on syöty äitini kanssa samalla lusikalla (maistaa nykyäänkin lastenlastensa ruuat itse ennen kuin antaa) ja minulta paikattiin ensimmäinen reikä 30-vuotiaana. Muistelisin, että jossain tutkimuksessa havaittiin, että olennaista hampaiden reikiintymisessä on syljen tuotanto ja hammastyyppi. Jos sylkeä erittyy runsaasti, se ehkäisee reikiintymistä. Samoin ns. keltainen kova hammastyyppi on merkittävästi vähemmän altis reikiintymään kuin kaunis valkoinen hammastyyppi. Repikää siitä.

Veikkaan, että se yleensä johtuu heikosta tietotasosta. Ap:n ystävä tuskin on perehtynyt esim. Liikenneturvan sivuilla lasten autossa matkustamista koskeviin tietoihin.



Voi myös olla, että omakohtaiset kokemukset vaaratilanteista liikenteessä puuttuvat. Jos on ajanut vähän, eikä ole nähnyt oikeita onnettomuuksia, voi kuvitella, että OMA ajotapa on ainoa ratkaiseva asia. Ei se tietenkään niin ole: joku muu voi törmätä lyhyelläkin matkalla ap:n kaverin autoon ja jälki on sitten karmeaa.



Voi myös olla, että ap itse on väärässä joissakin noista asioista. En nyt tiedä, millaisista iskuista päähän on kyse, mutta esim. aivotärähdys on harvoin vaarallinen, ja jos lapsella ei särje pää, eikä hän oksentele tai menetä tajuntaansa, niin normaali kotiseuranta riittää.

Vierailija:

Meidän hampaat on alusta asti olleet ihan erinäköisetkin, veljellä ja isällä on saman väriset, vähän kellertävät ja jotenkin kuultavat hampaat, mulla jä äidillä tosi valkoiset ja vahvan näköisetkin hampaat.