Kotona olo ei tyydytä kaikkien älyllisiä tarpeita!
Mielestäni on kummallista väittää, että kotona lasten kanssa olo tyydyttäisi jokaisen ihmisen älyllisen tarpeet. Sitten keksitään kaikenlaisia selityksiä miten olen tehnyt sitä ja tätä lasten kanssa jne. jonka väitetään olevan SAMA asia kuin jonkin älyllisen työn tekeminen. Vaikka miten olisi luova ja aivojaan käyttävä, se ei kyllä korvaa sitä sellaiselle ihmiselle, joka on tottunut töissään tai opiskeluissaan eri tason älyllisen toimintaan, esim. tutkija yliopistolla, pankin ekonomisti, arkkitehti, toimitusjohtaja, lakimies, esimerkkejä on useita.
Jos joku on harrastanut liikuntaa tosissaan ja juossut vaikka maratooneja, kukaan ei väitä, että pelkkä lapsen kanssa liikkuminen olisi SAMA asia. Tai jos joku on laulanut korkeatasoisessa kuorossa, kukaan ei väitä, että laulaminen lapsen kanssa olisi SAMA asia. Miksi siis poikkeus olisi sen enempää älyllisissä asioissa?
Meidän perheessä asia on hoidettu niin, että saan joka viikko jo äitiyslomalla omaa aikaani tehdä älyllistä työtä kotoa käsin. Se pitää minut hyväntuulisena, joten jaksan hyvin olla loppuajan vauvan kanssa.
Kommentit (23)
Olen tehnyt samantyyppisiä asioita kuin ap. Esikoisen kanssa opiskelin, nykyään kun lapsia on kaksi, teen freelance-töitä kotoa. Lapset, 4 ja 2-vuotiaat, ovat täysin kotihoidossa, ja teen töitä iltaisin lasten nukahdettua tai miehen ollessa lasten kanssa. Meillä ei myöskään ole televisiota. Kolmas lapsi on haaveissa, ja jos tärppää niin kotonaolo jatkuu vielä muutaman vuoden, mahdollisesti jatkuu joka tapauksessa. Töitä jatkaisin nykyiseen tahtiin, jos se kolmen kanssa onnistuisi. Jos ei, niin sitten en tekisi, ja tuskin kärsisin silti älyllisen tekemisen puutteesta.
Ap:n kirjoituksessa minua ihmetyttää aggressiivinen tyyli ja ap:n kokemus siitä, että häntä arvostellaan/ei ymmärretä. Minua ei samantyyppisistä valinnoistani ole kukaan arvostellut millään tavalla. Jos on tullut jotain kommentteja, ne ovat olleet positiivisia. Toisaalta en itsekään arvostele muiden valintoja. Jospa ap esittää asiaansa tosielämässäkin tyyliin: " mulle ei todellakaan riitä älyllisiä virikkeitä vaan lasten kanssa ollessa..." . Siinä tapauksessa en ihmettelisi lainkaan, jos häntäkin arvosteltaisiin.
En nyt tajua yhtään, mitä ap vouhkaa. Mulle ei ole kukaan tullut sanomaan, että opiskelullani vahingoittaisin lasta. Päinvastoin moni on kehunut, miten hienoa on, että kotihoidan edelleen 2,5veetä. Kukaan ei myöskään ole väittänyt että älylliset tarpeet tulee hoidettua pelkästään lapsenhoidolla.
Kokeilepa kehittää älysi lisäksi henkistä kypsyyttä. Jos joku on sua arvostellut, niin miksi et kykene jättämään asiaa omaan arvoonsa?
ps. Ihan ok, jos teillä ei katsota telkkaria, mutta... Eikö tämä palstailu ole paljon suurempaa ajan hukkaa? Ainakin mulle tämä palstailu on kaikista noloin ja turhin harrastus, vaikka katsonkin telkkaria ihan joka päivä ;)
Mutta itse opiskelin raskausaikana, vauvan ollessa ihan pieni ja nyt edelleen, kun lapsi on hoidossa ja itse töissä.
Se on ainoa asia lapsen lisäksi, mitä käteen on jäänyt. Sosiaaliset suhteet kuihtuivat täysin (olen yh:kin vielä kaiken lisäksi ;), joten jos tahdoin että elämässä on mitään muuta, kuin vauva, kotityöt, tv ja netti, niin jotain oli keksittävä. Iltalenkit ja muut sai heittää suosiolla romukoppaan.
Opiskelu on siis harrastus ja sosiaalinen verkko, vaikka tapahtuukin netin kautta sekin...