Pidättely.

En ollut varma kirjoitanko tätä ollenkaan tänne, mutta sit aattelin kuiteskin laittaa tän..

Nooh, saa nähdä kuinka käy.



Meillä oli tenttipäivä (amk) ja kuten aina ennekin, valmistaudun tentiin lukemalla ja kertaamalla asioita aiheesta ja juomalla paljon kahvia jotta pysyy valppaana.

Join ja join sitä kahvia varmaan sen 3 isoa kuppia.

Tentti sit alko ja meni mielestäni hyvin sit loppujejn lopuksi. Mutta tentin vikan puoliskon aikana, alko hirvee hätä..se jotenkin vaan kasvoi yhdessä hujauksessa aika älyttömäksi se hätä ja paine tuntui kasvavan vaan.. Vikaan kohtaan en meinannut saada edes vastattua kun paine oli niin kova että piti puristaa jalkoja niin kovaa yhteen ja keskittää kaikki voimat siihen ettei lirahda.



Tentti oli ohitse ja päästiin pois. Äkkiä yläkerrasta alakertaan missä oli lähin vessa -ajattelin. Jokaine askel ja jokainen hengenveto oli haaste sinänsä ja suurinpiirtein puolivälissä alkoi sitten tapahtua...minulta pääsi vähän lirahtamaan. Lirahti kerran..toisen ja taisi vielä kolmannenkin kerran kun sit pääsin veskiin. Helpotus oli todella suuri kun sain tehtyä sit tarpeeni pönttöön ja rakko kiitti kyllä!



Illalla kämpälläni sit mietin tapahtunutta ja se pyöri mielessäni koko loppu illan aina nukkumaan käydessäni.. Jotenkin vaan tuntui että jotain siinä asiassa oli...kiellettyä.. se tunne kun pidättelee...ja sit vähän lirahtaa..

Ääh, ei näin saisi ajatella - mietin.



Sit seuraavana päivänä kun katottiin ystävättäreni kanssa BB:tä perjantaina oli vähän sama tilanne edessä..Oltiin juotu pari lasia valkkaria ja hätä alkoi kasvamaan suureksi...En mennyt veskiin vaikka se oli siinä alkoven vieressä se vessa.

En tiedä johtuiko se viinin tuomasta rohkeudesta ajatella asiaa niin vai mistä mutta..tunsin vähän kiihottuneisuutta kun pidättelin.. mitä suuremmaksi pidättely ja hätä kasvoi sen enemmän se...jotenkin kiihotti..

Sit nousin kuitenkin ylös ja "katko"kävelin veskiin.

Riisuin farkkuni alas ja hetken aikaa seison peilin edessä katsellessani itseäni peilistä. Katsoin vaaleanpunaisia pikkareitani ja mietin... Ääh, en mä viitsi - taisin ajatella sillon.

Mutta sitten kuitenkin tein sen.

Ei ollut kovin vaikea tehdä niin, tarvinnut kuin hetkellisesti päästää sulkialihas rennoksi ja vähän työntää niin huomasin kuin alapääni siitä keskeltä vähän kostui..Äkkiä jännitin takas ja riisuin pöksyni ja kävin pytylle.



Mietin kyllä tuon jälkeen tosi pitkään että mikä mua vaivaa? Ei hitto, miks se kiihottaa? Olenko jotenkin vinksallaan tai sairas?



Eilinen tapahtuma sai sitten minut viimeistään kirjoittamaan tänne.

olin ystäväni kanssa saliksien jälkeen iltalenkillä.

Käveltiin varmaan joku tunti ja vartti. minulle oli muodustunut aiva järjetön pissihätä joka kasvoi ja kasvoi. Ajattelin että onneksi kohta lähestytään keskustaa ja kotia niin sit pääsen veskiin..

Mutta se matka jatkui ja jatkui vaan kunnes paine oli jo pikkaisen liian kova..

Ensin tuli ystäväni koti. Hän jäi vielä siihen rappusille jotain selittelemään kissastaan ja minä mietin että antais jo olla että pääsisin lähtemään.. sit naurahdettiin jotastain asiasta ja tunsin kuinka pääsi piene lirahdus.. Voi ei ajattelin.. :(



Keskeytin ystäväni ja sanoin että hei nyt oikeesti on pakko päästä veskiin että voinko tulla hissillä ylös ja käydä sun luona?

Kun pääsin sit veskiin oli todella helpottava tunne päästä pissille.

Ai että, mutta jotenkin se tilanne taas toisaalta kiihotti minua. Ääh, mikä mua vaivaa - ajattelin. Onneksi tällä kertaa pikkarit ei kastuneet kun menkat oli alkamassa saman illan - yön aikaan niin olin suojautunut paksulla siteellä (mullon aina kunnon niagarat!). Side oli vain vähän märkä pissistä muttei juuri nimeksikään.



Noita juttuja oon nyt miettinyt ja ajatellut asiaa..

onko tää pidättely juttu joku fetissi vai mikä? Pitäisikö huolestua vaan kuinka?



äääh..



t: tuulia*