~ ~ JOULUKUISTEN viikko 33 ~ ~

Olipa mukava kuulla että Iitulin kummipojalla on asiat jo vähän paremmin =) Toivottavasti ei käännykkään enää huonompaan suuntaan vaan pieni pääsee elämään pitkän ja terveen elämän =)



Päivikillä on ollu myös hankalaa =( Itse oot pysyny terveenä, mutta melkein kaikilla läheisillä on ollu ongelmia... Kyllä tuommoisen vuoden jälkeen on varmaan puhti pois " riskimmältäkin" naiselta =) Toivottavasti kaikki kääntyy parhaimmin päin ja tekin pääsette viettämään " normaalia" elämää! Elämäähän nämä' vastoinkäymisetkin on, mutta saisit se sinäkin levähtää välillä... Kovasti jaksamista!



Huh, täällä haisee kakka =/ Täytyy lähtä taas pyllynpesulle...



Pimmi ja Lassi

Johanna nukkumassa..Kohta puoliin lähdetään käymään kylällä asioilla,kunhan tuo kuopus heräisi ja saisin syötettyä tytön!:)



Tässä ollaan vähän ottavalla kannalla... Mulla ollu jo viikon tavanomaisia raskausoireita.mutta en oo uskaltanu testata..en ees oo testiä ostanu vielä.. Mähän kuitenki syön minipillereitä,ja mulla on ollu yhet ainoot kuukautiset joista on aikaa vain 3viikkoa,niin ei oo ees myöhässä vielä....



tintti ja Johanna 7,5kk

Että osaa olla ikävän tahmean nihkeä ilma, eikä tietenkään aurinkoa!



Esikoinen aloitaa huomenna eskarin, hui... mihis aika on mennyt?



Pikku PIMMI, iso halaus.. ihan pala nousi kurkkuun kun luin uutisesi. Ole seurannut erittäin läheltä erään ms- sairautta ja nyt kyllä rukoilen että sinulla ei sitä ole.



Päivikkikin on ollut kovan paineen alla jo pitkään, mut kovassa paineessa ne timantit syntyy. Toivotaan että kaikki kääntyy parhainpäin äitisi kanssa.



Mitäs meille: Adam on saanut jo toisen hampaa ja ollaan opittu seisomaan. Jostain syystä täälä ei ole 7kk neuvolaa(voi onko niin kaikkialla?) joten herran mittoja ei ole hetkeen otettu.



Nyt pitää tarttua imuriin.. plääh...

nefili kera kolmikon

Nefili kyseli siitä eikä meillä ollut sellaista. Terkkari on kyllä innolla yhdistänyt muutenkin noita aikoja. Kävimme esim. yhdistetyllä 5- ja 6- kk neuvolassa. Yhtä kaikki, torstaina on seuraava käynti, ja se sattuu kerrankin lähelle " täysiä kuukausia" .



Sara nukkui viime yönä 10 h yhdellä syötöllä, jee! Liekö syynä noihin meidän rikkonaisiin uniimme helle, uudehkot taidot ja vähäinen tissimaito? Mene ja tiedä. Mutta huonot yöunet ovat pieni murhe eikä todellakaan olla ainoita, jotka niistä kärsivät, joten se siitä!



Jossain vaiheessa on kai mietittävä yösyöttöjen lopettamista. Luulen, että meidän lapsemme eivät noin vain luovu saavutetuista eduista ts. heidät täytyy vieroittaa niistä. Muistelen, että esikoisella yöpullosta luopuminen vaati kahden viikon karjumisharjoitukset. Silloin ei paljon naurattanut, mutta nyt muistikuva lähinnä huvittaa.



Keskiviikkona lähden töihin tekemään virkavapaa-anomusta. " Lopullisesti" menen töihin vasta helmikuussa, mutta isäkuukauden aikana ja sen jälkeen aion tosiaan olla 3 vk töissä lokakuussa. [b]MrsCruiser[/b] on ollut jo töissä, miten se on sujunut?



Kiitos, [b]Pimmi,[/b] kun jaksat olla hengessä mukana kummipoikamme alkutaipaleella. Kiitos myös muillekin. Kaikki on niin suhteellista, kun ystäväni sanoi, että heidän n. 1,5 kg painava poika on suuri siellä teho-osastolla. Hoitajat olivat sanoneet, että sen kokoiset ovat tosiaan suurimmasta päästä. Enpä osaa edes kuvitella, kuinka pieni on esim. 800-grammainen ihmisen taimi. Oliko se Päivikki vai kellä jouluntähdistä on nyt jo iso, pikkukeskosena syntynyt lapsi?



Meillä on uusi sunnuntaiharrastus: alamme ravata asuntonäytössä, jotta osaamme sitten miettiä, millaisen talon alamme aikanaan rakentamaan, jos vain sopiva tontti osuu kohdalle. :-)



Hyvää viikon alkua kaikille, erityisesti Pimmille ja Päivikille! Tulehan, Rusina, kertomaan, miten " ulkoilu" sujui.



Iituli + kohta 8 kk Sara

Kiitos Iitulile pikaisesta vastauksesta... Sit vinkki talosta.

Jälleen kerran imuroidessa toivoin yksi-kerroksista taloa, siis jos ja kun rakennatte niin suosittelen että vaan yhteen kerrokseen. Et usko montako kertaa päiväsä juoksen noita rappusia :D

Meidän seuraava koti tulee EHDOTTOMASTI olemaan yhdessä kerroksessa.

N taas

No onpa ollut vastoinkäymisiä monilla jouluäideillä, erityisesti Pimmillä ja Päivikillä. Onneksi elämässä on myös monia ilon aiheita! Täällä on hyvä purkaa tuntoja ja tietää että aina saa tukea ja kannustusta. Niinkuin on jo moni sanonut niin ihan varmasti kaikki eletään hengessä mukana! Noin raskaiden uutisten jälkeen tuntuu omat murheet suhteettoman pieniltä.



En tiedä kehtaanko edes tulla nyt hehkuttamaan tänne omia hyviä uutisia: Meidän kämppä on myyty ja uusikin on luultavasti jo tiedossa! Eilen kierrettiin asuntonäyttöjä ja yksi asunto tuntui heti omalta. Tänään mennään uudestaan katsomaan ja tehdään varmaankin tarjous. Asunto on kolmio kerrostalon ylimmästä kerroksesta, neliöiltään aika iso, valoisa ja saadaan kyllä tehtyä siitä tosi kiva. Periaatteessa muuttovalmis mutta halutaan varmaan pientä remonttia tehdä, kaataa yksi seinä ja siirtää toista. Ja lattia laitetaan ehkä uusiksi. Ei saisi liikaa suunnitella kun ei edes tiedetä että saadaanko sitä mutta toivotaan!



Tuntuu älyttömältä että samalla rahalla millä saadaan täältä pääkaupunkiseudulta kerrostalokolmio, saataisiin jostakin vähän kauempaa iso omakotitalo. Mutta ei auta, mulla on vielä koulu täällä ja ollaan miehen kanssa molemmat asuttu aina täällä, ei varmaan osattais minnekään muualle lähteä. Ehkä muutaman vuoden päästä, kunhan saan nuo opiskelut hoidettua.



Niin, mä jatkan koulua nyt syksyllä. Mun äiti on vuorotteuvapaalla ja haluaisi hoitaa Nemoa, enkä varmasti jätä tällaista tilaisuutta käyttämättä! Voi opiskella epäsäännöllisesti, ja Nemo saa just niin paljon huomiota rakkaalta ihmiseltä kuin tarvii. Otan muutamia kursseja, en paljoa mutta sen verran että saa asioita vähän eteenpäin. Torstaiksi on sovittu tapaaminen tutor-opettajan kanssa, eli silloin tiedän enemmän. Mitenköhän sitä osaa enää opiskella ja olla erossa Nemosta...



Nemo on oma itsensä, vilkas ja iloinen poika. Suussa on viisi hammasta, ruokahalu on hyvä ja puhua pälpättää taukoamatta. Hienosti yrittää toistaa perässä sanoja, ja sanavarasto onkin kasvanut huimasti! Nemolla taitaa olla niin päin, että puheen kehitys on nopeampaa kuin motorinen. Nemo on päivälleen saman ikäinen kuin Leenun Lumi, mutta ensiaskeleista ei ole meillä tietoakaan... Konttaa, kiipeilee ja kävelee kyllä tukea vasten mutta aika huterasti vielä. No, mulle sopii näin päin! :)



Vaipoista oli puhetta. Meillä on kyllä vielä teippivaipat hyvin käytössä. Yleensä pojan saa lelulla harhautettua hetkeksi paikoilleen että saa teipit kiinni, mutta oon kyllä opetellut vaihtamaan vaipat myös mahallaan loikoilevalle, seisovalle, kääntyvälle ja konttaavalle vauvalle.



Ei meilläkään ollut 7kk neuvolaa, ja 10kk neuvolakin on kuulemma jäämässä pois. Sitä saa pyytää jos haluaa mutta yleensä sitä ei enää tarvitse. Näin siis meidän neuvolassa sanottiin. Meillä on torstaina neuvola, veikkaan että painoa on kyllä jo yli 10 kg. Mutta sittenhän sen näkee.



Nyt en muista oliko muuta. Ai niin, enkeleitä Iitulin kummipojalle!



Huh, kun harvoin kirjoittaa niin viestit paisuvat aina älyttömän pitkiksi...





Tinnis & Nemo

Taas ehtii hetkeksi istahtaa. Neiti kiertää taloa kävelytuolissa joten on hetken tyytyväinen.



Meillä ei syödä edelleenkään mitään lusikkaruokaa. Aamulla meni ehkä 3 teelusikallista puuroa, päivällä pari lusikallista perunaa. En tiedä mitä tehdä. Velliä on mennyt pullollinen. Huokaus! Pakottaakaan ei voi ettei tule ihan kammo syömiseen. Joku sanoi että yösyötön lopettamisesta vois olla apua. Nyt menee 2 vellipulloa yöllä kun neiti ei syö päivällä niin nälkä iskee yöllä, eli aika vaikee varmaan lopetta yösyöttäminen. Vai? Huutamiseksihan se menee jos ei saa nälkäänsä ruokaa. Sithän meidän keijukainen ei saa ruokaa ollenkaan. Toivottavasti tämä on ohimenevää. Ei varmaan tarvis olla niin huolissaan muuten mutta kun meidän tyttö on vain luuta ja nahkaa, vähän rasvaakin sais olla siinä välissä.



Kiitos kysymästä, mun ilta ulkona oli oikein onnistunut. Krapulaa ei ollut ollenkaan kun pysyttelin siideri ja lonkero linjalla. Väsy oli vaan kova. Onneksi mies hoiti neitiä sunnuntaina niin sain ottaa siinä 2h päikkärit myös. teki hyvää.



Vauvakuume vaivaa mua pikkasen edelleen ja tuskin menee ohi ihan heti. mutta mies ei halua ollenkaan. =( Eikä voi pakottaakaan. Millä hänen päänsä sais käännettyä? =)



Vielä *iso hali* kaikille kovia kokeneille!! Kyllä se aurinko paistaa teillekin vielä!



Nyt tekeen jotain ruokaa itselle.



rusina & M

lomalta palattu

me ollaan kotimaisemissa taas. Loma oli lyhyt mutta kuuma. Ihanaa. Muumimaailma, yyteri, turku, siinähän se meni. Nopeasti. Lasten kanssa oli kyllä aikamoista taistelua etenkin ravintolasyömiset, ei mennä enää ulos syömään ennenkun pojat armeijassa ... heh.



Nyt alkaa arki, pk-siirtopäätös tulee tänään, sitä jännätään. Hanoi Rocksin keikalle varasin liput ja tänään pitäis siivoilla. Sellaista näin lyhyesti. Keskiviikkona pikkuisen neuvola, palaan sen jälkeen kertomaan uutisia tarkemmin.



Voikaa hyvin!



äitikuu ja pojat

ja sit pylly pesulle...



nefili ja haisuli

Huh että on ollut kiirettä, koulut alkoivat ja anopin synttärit lähestyvät. Järjestämme siis anopin siskojen kanssa yllärijuhlat anopille joka täyttää 60 vuotta, ja on hommaa niin vietävän paljon.



Me ollaan pyöräilty Joelin kanssa tämä viikko, on saatettu ekaluokkalainen kouluun ja haettu koulusta pois. Ihan hyvin on mennyt pyöräreissut ja pikku-ukolla riittää katsottavaa ja ihmeteltävää pyörän istuimessa. Päivät on aika raskaita kun pitää operella uutta unirytmiä ja ruokailurytmejä - paluu arkeen siis. Pikku-ukko on siinä iässä että roikkuu koko ajan helmoissani kiinni, eilen kun leivoin niin hän imi hameenhelmaa ja pyöri koko ajan jaloissa. Sitten piti ottaa jo kantoliinaan jotta pystyi pikkuisen liikuttamaan jalkoja.



Otettiin äidin kanssa yhteen viime viikolla ja nyt ollaan sitten selvitelty välejä muutama päivä. Minusta tuntui että hän ei halua olla lasten kanssa, varsinkaan Joelin (hän sanoikin että ei ota Joelia hoitoon) ja suutahdin sitten siitä. Olisi niin pirusti hommaa synttäreiden takia ja koko ajan pikkuihminen roikkuu hameen helmassa - lastenhoitoapu olisi tarpeen mutta kun tuntuu että sitä ei saa enkä ala kerjäämään. No se siitä sitten, ollaan märsätty koko viikko puolin ja toisin - jospa tämä tästä pikkuhiljaa alkaisi taas sujumaan.



TÖISTÄ : joku kyseli miten töissä sujuu... teen siis vain lauantai-vuoroja näin alustavasti. Työt aloitan joulukuun alussa sitten virallisesti. Ensi viikolla menen töihin kolmeksi päiväksi kun mies on isyyslomalla. Pidän vapaana marraskuussa nämä sisääntehdyt tunnit. Ihan kiva on ollut olla yksi päivä viikossa töissä, tosin tuotteet ovat muuttuneet, hinnat ovat muuttuneet (työskentelen IT-alalla jossa muutoksia tapahtuu koko ajan) ja pikkuisen on semmoinen olo että on pallo vähän hukassa. Olen ollut samassa paikassa töissö vuodesta -98 lähtien mutta nyt on semmoinen " harjoittelija-olo" koko ajan.



Mutta nyt syömään jotta ehtii ennenkuin pikku-ukko herää vaunuistaan :)



MrsCruiser

täällähän saa käydä nostelemassa pinoa että ei häviä kokonaan :D missä ne kaikki ompi????



miilukka & lenni 7kk-- + company

on jotenki hirvee kynnys aina alottaa kirjottaa, siks jääkin niin usein, käyn vaan lukemassa muiden juttuja.

Saa silmä kovana kattoo pojan perään kun vipeltää tossa lattialla, välillä kopsuu pää lattiaan, tai vähän välii oikeastaan ja sitte äitiä kaivataan lohduttamaan.



Täytyy varmaan mitata pojalta kuume kun tuntuu olevan kovinki lämpönen....



sonette ja vipeltäjä

Tervehdys pitkästä aikaa!



Kävin joskus viime viikolla pinon avaamassa, mutta enpäs sitten ehtinytkään tarinoimaan, mies oli lomalla ja koko viikko oli matalalentoa paikasta toiseen. Sen verran tarvitsee Akselia kehua, että hän on kyllä oiva reissumies! Poika kävi huvipuistot, serenat, asuntomessut ja kyläpaikat nauraen läpi. Nyt olen sitten todennutkin, että taitaa olla pojalla vähän tylsää tällä viikolla kun viime viikolla näki kaikkea kivaa.



Täällä on ollut vastoinkäymisiä joillakin, erityisesti Päivikillä ja Pimmillä. VOIMIA! Iitulille myös terveisiä vietäväksi pikkuruiselle kummilapselle.



Tuntuuko muista, että tämä 7-8kk on jotenkin rankka vaihe? Olen ollut ihan uupunut, poikanen ei meinaa viihtyä missään, ruoka ei maistu ja päiväunien kanssa on vähän niin ja näin. Yöllä sentään meillä nukutaan. *koputtaa puuta*

Eilen kaveri söi tissiä ja jälkiruokarahkaa. Kai niillä kasvaa isoja ja vahvoja poikia? Tänä aamuna yllätti hän syömällä puuroa! Mulle tulee ihan stressi jos lapsi ei syö! Mutta kai nuo aikas vähällä pärjää jos ei kerran maistu.



Täällä oli männä viikolla kyselyä unilelurätti-asioista. Akselilla on ollut alusta asti sideharso nukkurättinä, ilman sitä ei uni tule. Ja mitä enemmän se happamalle maidolle haisee, sen parempi. Puhdasta, raikkaalle tuoksuvaa karsastetaan pitkään. Siksi meidän sängyssä pyörii monta rättiä, jossa on valmiina sopivat tuoksut.



Hih, meillä kokeiltiin eilen ekoja housuvaippoja. Poika suorastaan hihkui ne jalassa, tuntuvat varmaan tällä kelillä teippivaippoja mukavammilta? Ja olen huomannut, että yöllä ja päiväunilla ovat tosi pitäviä ja vuotoja ei tule, vaikka kyljellään poikanen tykkää nukkua.



Tää rouva lähtee nyt 35-vuotiskontrolli papaan. Josko sen kierukkareseptin saisi. Inhottaa nuo minipillerit, muuten sopivat hyvin, mutta kävelen joka ilta peiton alta alakertaan kun muistan sängyssä(miksiköhän juuri sängyssä??? ;)) ettei pilleriä ole otettu. Ja jotenkin en oikein niiden tehoon 100% luota, sen verran on minipillerivauvoja lähipiirissä.



Mutta nyt " lilat" luomeen ja rytkyt niskaan, muuten tulee kiire!



Kirsikka ja isopienimies Akseli



ps. Missäs muuten Heini06 luuraa? Kesälaitumillako kirmaa? Tulehan kertomaan kuulumisia!

Adam on oikea täystuho nykyään.. eikä aikaa juuri riitä muuhun kuin hanen vahtimiseen.

Jatkuvasti saa pojan jostain pelastaa ja kuhmuja syntyy.



Lupaa parantaa tapani j aktivoitua nyt kuitenkin poju itkee nilkoissa.

nefili ja A

Adam on oikea täystuho nykyään.. eikä aikaa juuri riitä muuhun kuin hanen vahtimiseen.

Jatkuvasti saa pojan jostain pelastaa ja kuhmuja syntyy.



Lupaa parantaa tapani j aktivoitua nyt kuitenkin poju itkee nilkoissa.

nefili ja A

Vaikka ajatukset ovat vähän synkän puoleiset, niin kirjoitellaanpa kuitenkin. Luvassa on kyllä omanapainen viesti. Meidän murheemme ovat pieniä verrattuna joidenkin jouluntähtien ja esim. kummipoikamme perheen murheisiin, mutta kaikkihan on niin suhteellista.



Niin, kävimme äsken 8 kk neuvolassa: tyttö on 67,6 cm pitkä ja painaa 7,9 kg. Pituuskäyrä on kovasti laskusuuntainen. Onneksi sentään painokäyrä on hyvä. Heinäkuun alussahan me kävimme tarkistusmittauksella, ja nyt sitten käppyrät lähetetään sairaalaan lastenlääkärin tutkittavaksi. Pituutta ei ollut tulllut kuin n. 6 mm 1,5 kk:ssa.



Toivon hartaasti, että syynä vähäiseen pituuskasvuun ovat tytön hurja liikkuminen ja uudet taidot, huonohko ruokahalu, useat yösyömiset ja vähäiset unet. Taidamme yrittää luopua yösyötöistä kokonaan. Maalaisjärjen mukaan silloin jäisi tilaa sitten muulle ruoalle.



Sara syö nykyään purkin hedelmäsosetta, saman verran lihasosetta sekä puuroa reilun puolen desin verran (siis hiutaleita) päivässä. Ennen helteitä syötiin (vähän) lihasosetta kaksi kertaa päivässä, täytyy alkaa antaa niitä nyt kaksi kertaa päivässä.



Kaikki vinkit [b]yösyötöistä vierottamiseksi[/b] otetaankin ilolla vastaan! Esikoisella taisi mennä pari viikkoa siinä rumbassa. Hän oli silloin 10 kk ikäinen.



Viimeisen vajaan kahden kuukauden aikana ovat tytön pisimmät unipätkä olleet enimmäkseen 3-4 h. Muutaman hullun kerran ne ovat olleet pidempiä, joskus lyhyempiäkin. Viime yönä yöunet olivat kokonaista 8 tuntia! Sinä aikana tyttö söi kaksi kertaa ja pärähteli lisäksi pari kertaa. Olen nyt ihan yhtä väsynyt kuin joskus alkuaikoina. Eipä paljon naurata. Lähinnä itkettää tuon neuvolakäynninkin takia. Mutta eipä tässä auta itku markkinoilla.



Tuntuisi niin epäreilulta, jos Saralla olisikin nyt jotain. Esikoisella epäiltiin liikunnallista vammaa, mutta hän on osoittautunut terveeksi pikkupojaksi. Olisi kurjaa, jos tyttö, jonka " pitäisi olla" terve, osoittautuukin sairaaksi jollain tavalla. Mutta en maalaile tämän enempää piruja seinälle.



Reseptinä lienee nyt yösyöttöjen lopettaminen/vähentäminen, ruoan lisääminen ja ehkä säännöllisempi rytmi. Tosin aika samaan aikaan nukahtamiset ja syömiset ovat sujuneet tähänkin asti.



Eilen muuten kävimme tytön kanssa työpaikallani. Kyllä jotenkin puistatti olla siellä. Eipä yhtään innosta ajatus siitä, että helmikuussa aloitan sitten työt. Pitäisi kai alkaa lotota.



Jep, tämä oli nyt täynnä narinaa, ehkä ensi kerralla on vähän positiivisemmella mielellä. Tosin eihän tuo huoli tytön kasvusta lopu kuin sillä, että pituutta kertyisi lisää!



Hyvää viikon jatkoa kaikille!



Iituli + S pari päivää vaille 8 kk

Toooosi kauan sitten olen viimeksi kirjoitellut. Nyt oli sitten pakko.



Ollaan oltu reissussa ja tulin vasta nyt lukemaan kuulumisia. Ja sitten kolahti:



Pimmille ' vertaistukea' ja halaus. Isälläni on diagnosoitu MS 18 vuotta sitten. Kuinka kauan lienee sairastanut siihen asti. Isäni on nyt 61 vuotias ja hän sairastaa sitä hitaasti etenevää muotoa. Kunto ei tietenkään enää ole hyvä, eikä hän ole saanut koskaan lääkkeitä, jotka on kehitetty ms taudin oireisiin.



Pointtini on, että sinä olet nuori ja sairautta ei ole vielä edes lopullisesti diagnosoitu. Nyt on todella tärkeää, että pidät itsestäsi tosi hyvää huolta. Sekä raskauden että mahdollisen ms:n vuoksi. Onneksi sinulla on myös Lassi ja tuleva miehesi, jotka onneksi vaativat ja antavat oman osansa.



Lämpimin ajatuksin



Veikko ja veikon äiti

Aluksi kiitokset sinulle, [b]Veikkoko[/b]! Vaikka kuinka tietää, että tauti ei kaikilla paha, niin kuitenkin tuollaiset kertomukset helpottaa olo kovasti...

Ens maanantaina onkin sitten taas neurologilla käynti ja lääkäri kertoo taudista ja selviää että kuinka varmana pitää tätä diagnoosia. Kovasti jännittää ja tuntuu siltä että olis sata kysymystä =/

[b]Iituli[/b]lle kovasti jaksamisia!! Kyllähän nyt sinunkin pitäis päästä jo nukkumaan ihan kunnon yöunia!

Tuo homma kuulostaa kummallisen tutulta... Nimittäin mun siskon poika kasvoi koko ensimmäisen vuoden tosi huonosti. Yöt oli ihan yhtä h*lvettiä kun poika heräili ½-1 tunnin välein huutamaan eikä rauhottunu kuin tissille ja ruoka ei tosiaankaan maistunu. Hyvällä tuurilla söi ehkä kaksi pientä purkkia sosetta ja puuroa suostui syömään vasta noin 10 kuukauden ikäisenä - vasta 1-vuotiaana meni kunnon annoksia.

Varmaa syytä tuohon ei ikinä selvinny, mutta ainakin

kielijänteen

leikkaaminen auttoi. Vielä 3-kuukautis neuvolassa lääkäri meinas että ei ole liian tiukka, mutta oiskohan ollu 8 tai 9 kuukauden ikäinen kun lääkäri totes että se pitää leikata. Leikkauksesta meni pari viikkoa niin syöminen rupes paranemaan aika paljon ja kun sisko lopetti imettämisen pojan ollessa reilun 1 vuoden ikäinen niin yöt on ollu siitä lähtien tosi helppoja ja ruoka kelpaa tosi hyvin. Nyt sitten poika kasvaakin tosi vauhdilla...

Eli heillä syömisiin vaikutti (vissiin) se kielijänne ja huonot päiväsyömiset vaikeutti sitten yöunia.

Voihan se olla - ja toivottavasti onkin - että teidän tytöllä ei ole mitään lääketieteellistä syytä siihen miksi syö huonosti vaan noista huonoista yöunista ja syömisistä on tullu semmonen kierre. Väsyneenä ei ole kiva syödä, mutta tyhjällä mahalla ei ole kiva nukkua... Ja tosiaan; tuo liikkuminen näyttää kuluttavan aika lailla ku Lassihan syö 3 kertaa enemmän kuin teidän tyttö eikä meillä tullu painoa 2 kuukauden aikana ollenkaan! =o

Kovasti tsemppiä vielä sulle... Jospa teilläkin löydettäis joku keino helpottamaan öitä ja tyttökin alkais kasvamaan.

No mutta pojulla näyttääkin olevan ruoka-aika eli ei kun syömispuuhiin.

Pimmi ja Lassi

Heissan!



Meillä Johannalla tahtoo mennä vähä miten sattuu ruokailut,toisinaan maistuu ruoka toisinaan ei.. Maitoa ei oikeestaan suostu juomaan pullosta kuin silloin vaan kun menee nukkumaan,ja nekin vaan sängyssä jo ollessa:( nokkamukista kyllä juo aterian kanssa. Aamuisin syö joko puuroa 2dl taikka päärynäsosetta purkillisen,riippuen siitä onko yöllä juonu kuinka paljo maitoa. ja yleensä jos ei juo maitoa kuin 40ml yöllä aamuun herätään jo tuossa kuuden maissa. Lounaaksi syö sitten joko perunaa,puuroa taikka päärynää,sitä menee noin pienen pilttipurkin verran,paitsi puuroa se 2dl. Päivälliseksi perunasosetta selalisen pienen pilttipurkin verran. illalla syö puuron. Tuossa ruokailussa saa apuna olla Johannalla omaa lusikkaa,mukia jne.että malttaa istua ja availla suutansa..aikamoinen homma siinä,ja usein saa vaatteet vaihtaa syötön jälkeen..sottusta puuhaa!



Nyt Johannalle on kokeilussa uutena viljana vehnä. tänään on alotettu kokeilu.Saa nähdä sopiiko.. kun näyttää että hedelmistä ei passaa kuin tuo päärynä,ainakaan valmiissa purkeissa.Muut tytön eväät teenki,itse kun eivät nuo kaupan jutut sovi ollenkaan,saa niistä näppylöitä ja ihottumaa..



iitulillle: Meilläkin on ollut isompien kanssa kasvuissa häikkää,mutta kasvukontrollien jälkeen on huomattu,että kasvavat omaa tasaista käyräänsä. Johanna on toistaiseksi kasvanut hyvin,tosin ei hänkään käyrien mukaan..



Ruokaa tekemään....

Sataa sataa ropisee... kauhea sanoa mutta ihanaa että sataa ja on pikkuisen viileämpää.



Meillä syödään aamulla maitoa, päivällä noin purkillinen pottua + maitoa nokkamukista, iltapäivällä sama satsi kuin päivällä ja illalla puuroa n. 1 dl ja taas nokkamukista maitoa. Unimaidot vielä tuttipullosta ja sitten poju vetelee 10-12 tunnin yöunet heräämättä kertaakaan. Päivällä meillä nukutaan kahdet päiväunet, puolesta tunnista neljään tuntiin. Nyt kun ollaan päivät kahdestaan kotona niin pikku-ukko seuraa minua koko ajan kuin hai laivaa, joka paikaan piää päästä mukaan. Jos ovikello soi niin heti ollaan tikkana ovella katsomassa että kuka tulee. Isille kiukutellaan kun hän tulee töistä ja päivän paras asia on kun isommat sisarukset tulevat koulusta kotiin. Eli aika kivasti menevät päivät meillä.



Jaha - nyt kuuluu vaunuista kutsuhuuto...



MrsCruiser