G: Yllättävin käänne elämässäsi?

odotin kuopusta ja raskauden aikana sain syöpädiagnoosin. Siinä sitten hoidettiin vastasyntynyttä ja käytiin samalla sytostaattihoidoissa. Elämäni kauheinta aikaa jota on vaikea muistella.

Nyt osatyökyvyttömyyseläkkeellä.

Suhde alkoi yhdenillanjuttuna ja lähtötilanne oli muutenkin huono (elämäntilanteet olivat liian erilaiset ja molemmilla vielä vanhat suhteet käsittelemättä) ja kaikenlaista tapahtui muutenkin. Kolme vuotta meni soutaessa ja huovatessa, kun kuitenkaan ei voitu olla täysin erossakaan, ja sitten lopulta kerran tavattiin ja puhuttiin asiat halki. Sen jälkeen onnellisesti yhdessä :-)

olen löytänyt uuden ihanan miehen rinnalleni joka haluaa kanssani lapsia, oman kodin ym. normaaleja asioita, mistä vaan haaveilin vielä vuosi sitten! ja kuvittelin sen olevan mahdotonta, koska elin aivan totaalisesti oudon ihmisenkanssa aiemmin.

ja petän edelleen, en olisi ikinä uskonut ennen kun tapasin ihanan miehen että voisin pettää..



nyt suunnittelen eroavani nykyisestä joka kyllä luulee meillä kaiken olevan hyvin. minulla vaan rakkaus on loppunut:(

kaksi ihanaa lasta!! Toinen hoidoilla ja toinen " luomuna" .

Tajusin itsekin pitäneeni hänestä aina enemmän kuin miehen veljestä tulisi pitää. Olemme muuttamassa yhteen ja olemme aivan mielettömän ihmeissään molempien elämän saamasta uudesta onnellisesta käänteestä. Vielä kun saisimme kerrottua asiasta miehen exälle...

Appiukko oli vilpittömän hämmästynyt ihastumisestamme, mutta on jo tottunut ajatukseen ja on mielissään, että saa pitää minut suvussa. Olemme eina olleet tosi hyviä ystäviä hänen kanssaan :-) Mäkin sanoin hälle, että mulla on niin älyttömän kiva appiukko, että mitä sitä turhaan vaihtamaan.



Omat vanhempani olivat tosi onnellisia samoin kaikki lähisukulaiset. Ne muutamat kaverit, joille asiasta olemme kertoneet ovat olleet toki yllättyneitä, mutta sen jälkeen iloisia meidän molempien puolesta.



Täytyy myöntää, että eniten olen itse ollut yllättynyt siitä miten positiivisesti ihmiset ovat suhtautuneet asiaan. Olin varautunut negatiiviseen vastaanottoon, mutta elämä on todella ihmeitä täynnä :-)

varmasti parhaalla mahdollisella tavalla! Olen onnellinen puolestasi.

Onpa ollut paljon surua teillä mutta näyttääpä hyvälle mallille asettuvan.

Tulipa vain mieleen, että hyvin kansallisperinteisesti toimitte. Ennen vanhaan talonpoikaisaikoina oli normaali käytäntö tuo, jos perheestä kuoli elättäjä niin naimaton veli otti lesken puolisokseen. Käytännölle oli jopa oma nimi jota en juuri nyt valitettavasti muista.

Mikäs ihme se toisaalta on että olet aina pitänyt langostasi, samat geenit hänessä pitkälti jyllää kuin edesmenneessä miehessäsi. Eli biologinen sopivuus täsmää. Onnellista jatkoa teille kaikille!

Jos sitä ei olisi tapahtunut, olisin juuri eronnut lasteni isästä ja jatkanut elämääni ihan toisella tavalla. Joskus käy mielessä, että miten elämäni olisi sitten kulkenut ja mitä olisi elämäni nyt...



Ja sitten kommentti muiden vastauksiin: miten halutun lapsen saaminen on elämän suurin käänne? Sitähän olette halunneet, eikä se tule yllättäen..

kesän alussa omaan kämppään jonne mä muutan kans tässä syksyn aikana. Molempien vanhemmille tämä oli shokki, mutta josta ovat selvinneet ja innoissaan. Olemme hyvin lapsista pitäviä ja on hoidettu paljon sisaruksia joten kovin ruusuisia kuvitelmia ei ole, mutta uskon meidän pärjäävän hyvin.

Sitä tarvitsette!

tapasin yllättäen elämni miehen ulkomailla työmatkalla. Nyt onnellista elämää takana 7v. ja ikää on jo yli 40v.

Silloin muuttui moni muukin asia, mm. itsetuntoa tuli lisää, ja sitä myötä muutuin kait itsekin ja moni muukin asia sai uusia käänteitä.



Kun ei mun pitänyt ikinä jättää kotimaani, mutta toisin kävi.



Minäkin muutuin nuoruuden idealistista joka ei ikinä halunut lapsia ja olla vapaa vaan ihan tavikseksi perheäidiksi. Mutta se on kait aika luonnollinen käänne nuoren ihmisen elämässä.

karmivat ajatukset että jospa tyhjentäisin paketillisen noita lääkkeitä kurkusta alas...

suurimpia käänteitä varmaan sairastuminen diabetekseen, joka tietenkin muuttaa koko loppuelämän (ja ehkä myös lyhentää sitä).

Kaikkein suurin muutos silti esikoisen syntymä. Joku ihmetteli miten suunniteltu raskaus voi muuttaa elämän?!!!?? Onko joku oikeasti OIKEASTI tiennyt ennen ekaa lasta mitä äitiys on? Ei se ole sama vaikka olis suunnitellut ja lukenut kaikki oppaat ja hoitanut lapsia. Ei sitä voi vaan käsittää ennenkuin se tapahtuu. Ja maailma muuttuu totaalisesti, asioita katsoo niin eri tavalla.

nyt yritän elää siten, ettei kauheasti tulisi ainakaan omasta toimesta niitä yllätyskäänteitä...mutta eihän niin voi elää kuitenkaan:(

mikä johti meidän avioeroon.

mutta sinä päivänä kun testin tein, niin elämä meni uusiksi