Muuttaisinko Joensuusta Helsinkiin työn vuoksi vai en...? Perustele

Itse asiassa olen miettinyt ihan päinvastaista, Helsingistä Joensuuhun (ja olen sentään ns. neljännen polven paljasjalkainen stadilainen...)

Lapsilla on siellä teilläpäin paljon paremmat kasvuolosuhteet, ympäristö on rauhallinen ja vehreä, luontoa on lähellä, mittakaava on pienempi, ihmisen kokoinen.

Toisaalta olen niin juurtunut tänne kotikaupunkiini, että tuntuu vaikealta ajatella niin kauas muuttamista ystävien ja sukulaisten luota, siksipä taidamme jäädä tänne, mutta aina kun käymme mökillä kesällä siellä teilläpäin, vanha haave nostaa päätään:-)

Minä sinuna en siis muuttaisi, sillä esim. asuminen on niin paljon kalliimpaa täällä Helsingissä, ja mieleisen asunnon löytäminen mieleiseltä paikalta voi olla todella vaikeaa.

;)

Joensuussa ei ole lentomelua (eikä juuri muutakaan melua) ellei asu Onttolan suunnalla. Joensuussa on uimarantoja vaikka miten paljon, Vantaalla yksi ja sekin vähänkin aurinkoisella ilmalla ihan tupaten täynnä. Täällä on pitkä matka joka paikkaan. Jos lähtee käymään keskustassa (Helsingin) on sinne sama matka kuin Kiihtelysvaarasta Joensuun keskustaan. Täällä työkaverit v*ttuilee kun puhun murteella.



Joensuun seudulla asuu lähes kaikki sukulaiset ja kaverit, joiden luona voi vierailla. Täällä on yksi kaveriperhe.



-19

mielessämme. Kun täytyy huomioida lapset, että missä heidänn on hyvä olla ja elää. Kyllä täältäkin toisaalta löytyy paljon miinusta ja itse olen kyllästynyt Joensuuhun. Luonto on kaunista, mutta arkkitehtuuri erittäin rumaa. Palveluita ei ole paljoa, eikä ole mitään tekemistä, ellet sitten just mene luontoon tai harrasta urheilua. Eikä niitäkään aina jaksa tehdä. Paikat ovat aina samoja. Palkat huonot ja ihmisiä vedätetään, sillä aina löytyy joku urpo, joka on valmis tekemään saman työn pienemmällä palkalla. Sillä kiristetään. Puistoja kyllä on, niistäkin löytyy jo neuloja nykyään. Vakituista työtä vaikeaa löytää. Toisaalta ne palvelut ja tekeminen ehkä ovat muutenkin toisarvoisia, kun lapset ovat pieniä vielä. Toisaalta kurjaa, jos ikävä iskee, eikä sopeudukaan tai tutustu ihmisiin. Itse en tykkää lumesta henkilökohtaisesti, enkä harrasta talviurheilulajeja.

että kait se vain sitten on, että jokaisessa paikassa on ne hyvät ja huonot puolensa, joista täytyy valita ne asiat, jotka itselle ovat sillä hetkellä tärkeitä ja merkityksellisiä.

se pelkkä paikkakunta tee onnelliseksi.



Ja helsingissä on paljon oikein ihania alueita, lapsiakin ajatellen. Hassua että joku nurisee, että on joutunut muuttamaan jonnekin pientaloalueelle vantaan korpeen, josta pitkä matka kaikkialle. se on valintakysymys. samalla rahalla olisitte saaneet asunnon vaikka mistä!! hyvät kulkuyhteydet on pk-seudulla kaiken a ja o.

Vierailija:

se pelkkä paikkakunta tee onnelliseksi.

Olen samaa mieltä! ap

Vierailija:

että kait se vain sitten on, että jokaisessa paikassa on ne hyvät ja huonot puolensa, joista täytyy valita ne asiat, jotka itselle ovat sillä hetkellä tärkeitä ja merkityksellisiä.

Vaikka haluaisi itse asua Merihaassa, ei kyllä perheellisenä tulisi mieleenkään vaatia miestä ja lapsia siihen kivikylään asumaan...:-) Eli kun on niitä lapsia hankkinut, vastuullinen aikuinen kyllä ajattelee asioita etupäässä heidän kannaltaan.

ainakin minun onneen vaikuttaa. Minulle ainakin merkitsee se paljon puhuttu turvaverkko paljon. Ja sellainen löytyy Joensuusta. Mulla on ikävä sinne.



Kaikki edellä mainitsemani asiat ovat siis minun kokemusta ja mielipiteitä, en yritä yleistää, vaikka se ehkä siltä vaikuttaa.



-19

ei varmasti ole lapsille sen parempi tai huonompi PAIKKANA kuin Helsinki. Se on miten elää ja asuu, ei missä.



Terv. Espoolaislähiössä onnellisena kasvanut. Oli kalloita ja metsiä, kävelyteitä, meri, kouluja, puistoja - ja Länsiväylää pitkin 15 min Hgin keskustaan. Se oli sitten isompana ilo :)

Vierailija:

ainakin minun onneen vaikuttaa. Minulle ainakin merkitsee se paljon puhuttu turvaverkko paljon. Ja sellainen löytyy Joensuusta. Mulla on ikävä sinne.

Kaikki edellä mainitsemani asiat ovat siis minun kokemusta ja mielipiteitä, en yritä yleistää, vaikka se ehkä siltä vaikuttaa.

-19

Eli ei se paikka ole ikävä, vaan se on ikävää, että turvaverkkosi asuu toisaalla. Älä sen vuoksi syytä paikkaa, jossa asut.

se turvaverkon puuttuminen on vain YKSI asia mikä täällä mättää. Niitä muita asioita olen jo tähän ketjuun kirjoittanutkin. Minun mielestä tässä paikassakin on (paljon) vikaa.



-19

Täällä Joensuussa ja itä-Suomessa juuret ovat niin syvällä, kaikki on tuttua ja turvallista. Ja lapsen (koululaisen) kaverit ja koulu merkitsevät tosi paljon. Samoin isovanhemmat eli tukiverkosto. Joskus nuorempana ammattiin valmistumisen jälkeen ajatukset olivat samat.

Vierailija:

Täällä Joensuussa ja itä-Suomessa juuret ovat niin syvällä, kaikki on tuttua ja turvallista.

Muutinkin tänne vain sillä ehdolla että muutetaan takaisin muutaman vuoden sisällä.

-19

Ap ei ole alkuperäinen joensuulainen. Ap

Vierailija:

se pelkkä paikkakunta tee onnelliseksi.

Ja helsingissä on paljon oikein ihania alueita, lapsiakin ajatellen. Hassua että joku nurisee, että on joutunut muuttamaan jonnekin pientaloalueelle vantaan korpeen, josta pitkä matka kaikkialle. se on valintakysymys. samalla rahalla olisitte saaneet asunnon vaikka mistä!! hyvät kulkuyhteydet on pk-seudulla kaiken a ja o.

En muistaakseni nurissut kovin pahasti, koska kerroin elämäni järjestyneen ihan hyvin Vantaallakin. Ainoa, joka mättää on Vantaan kaupungin toimet lapsiperheitä kohtaan (julkiset palvelut huonommat kuin muissa - vauraammissa - pk-seudun kaupungeissa). Asumme pientaloalueella " Vantaan korvessa" , koska samalla rahalla emme tosiaan olisi saaneet saman tasoista asuntoa " vaikka mistä" . Mieluummin asun täällä rauhallisella alueella (ja kyllä bussi kulkee kaksi kertaa tunnissa ja Lahdentietä pääsee autolla hyvin Helsingin keskustaan), koska Helsingin sisältä emme olisi voineet ostaa kuin kerrostaloasunnon. Se ei olisi ollut meille oikea vaihtoehto. Ja kun varat eivät riittäneet Kumpulan tai Viikin seutuville, niin muutimme Vantaalle...

Kirjoitin tuonne toisenkin vastauksen, missä kerroin, miksi en muuta takaisin Joensuuhun. Mieheni ei ole joensuulainen, eikä hän halua muuttaa Joensuuhun.



Yritystä kehotin perustamaan, koska itse olen ottanut yrityksen perustamisesta selvää. Oikeastaan aina ei tarvitse edes olla " oikealla" alalla, jotta voisi perustaa yrityksen. Kun on mielikuvitusta, niin voi perustaa yrityksen vähän muultakin alalta kuin mitä on koulutus. Olenkin tutustunut tässä uusiin ihmisiin, joista yksi perusti kirpparin. Joku lähti toimistohommista ja perusti yrityksen siten, että opettaa eräänlaista liikuntaa, jonka nimeä en muista.

Vierailija:

Olen muuttanut Helsinkiin 20 vuotta sitten. Tämän mainitsin ekassa viestissäni.

Asun perheeni kanssa " maalla" eli Helsingin reunamilla. Vieressä on hevostalli ja lannan mukava haju tulee nenän eteen, kun kävelee oikeaan suuntaan. Asunnon takana on metsää ja ympärillä on paljon lenkkipolkuja. Lapset voivat leikkiä jopa autotiellä, mikä saattaa ärsyttää autoilijoita, mutta niin lapset ovat leikkineet jo ennen kuin me tänne muutimme. Ilmeisesti siitä on tullut tämän kylän tapa sitten.

Eli vaikka asumme Helsingissä, niin se ei tarkoita, että asuisimme kaupungissa ja kaupungin metelissä.

Pointtini omaan kaukokaipuuseeni on se, että olen Joensuussa elänyt 20 vuotta. Käyn siellä edelleen kaksi kertaa vuodessa sukulaisten luona. Minusta on kivaa, kun välimatkat ovat lyhyet ja pääsemme moneen paikkaan kävelemällä tai pyörällä. Kaikki äitini rivitalon asukkaat tervehtivät meitä, vaikka osa asukkaista vaihtuukin tiheään, eivätkä tunne meitä. On myös sellaisia, jotka ovat asuneet jo kauan ja tietävät, kenen luona käymme ja tuntevat äitini. Tunnelma Joensuussa on rauhallinen aina, kun menemme sinne. Autoa emme hankkisi, vaikka sinne muuttaisimme (autoa ei ole nytkään), joten kauempana joutuisimme miettimään tietysti bussiyhteyksiä.

Aikoinaan tunsin erään, joka oli tullut Joensuuhun opiskelemaan. Hän valitti, että hän ei saa puhua mä ja sä, vaan häntä vaaditaan puhumaan mie ja sie. Eli jonkinlaista kuppikuntalaisuutta joensuulaisilla on ulkopuolelta tulevia kohtaan on. Minä en kuitenkaan koe itseäni ulkopuolisena, vaan kokisin itseni paluumuuttajaksi.

Miksi en muuta takaisin? Minä en tee päätöksiä yksin ja mieheni ei ole Joensuusta kotoisin. Hänellä ei ole minkäänlaista halua muuttaa Joensuuhun.

Vierailija:

Vierailija:

että kait se vain sitten on, että jokaisessa paikassa on ne hyvät ja huonot puolensa, joista täytyy valita ne asiat, jotka itselle ovat sillä hetkellä tärkeitä ja merkityksellisiä.

Vaikka haluaisi itse asua Merihaassa, ei kyllä perheellisenä tulisi mieleenkään vaatia miestä ja lapsia siihen kivikylään asumaan...:-) Eli kun on niitä lapsia hankkinut, vastuullinen aikuinen kyllä ajattelee asioita etupäässä heidän kannaltaan.

Hei, et sitten jaksanut lukea koko ketjua ;) Eli kuten aiemmin varmasti useaan kertaan kirjoitin siitä, että nykyään asioita TÄYTYY miettiä myös lasten kannalta. En ole varma olenko lisännyt jokaiseen kommenttiini, että ap. Olen samaa mieltä kanssasi aikuisuudesta ja vastuullisuudesta. Ja kommentillani tarkoitin myös sitä, että kun lapsen hyvinvointi on vanhemmalle tärkeä, hän valitsee asuinpaikkansa myös sen mukaisesti eli silloin myös tämä asia on itselle merkityksellinen ja tärkeä eli lapsen hyvinvointi.

19 Ymmärrän hyvin näkökantanne asioista ja tarkoitukseni ei ollut missään tapauksessa niitä kyseenalaistaa. Kerroin itse vain muistutuksena lähinnä siitä, että myös täällä on asioita, jotka eivät ole hyvin.

Vierailija:

mielessämme. Kun täytyy huomioida lapset, että missä heidän on hyvä olla ja elää.

Kirjoitin noin kommentissani 36. AP