Ystävällisesti -Auttakkee minnuu!!
apuja, vinkkejä kaipaisin seuraavaan...
Kuinka lähestyä tutta, mutta kuitenkin sellaista miestä kenen kanssa näkee lähes päivittäin muttei ole " jutulla" juuri koskaan?!?!
Lähtötilanne että molemmat eronneita ja yhden lapsen vanhempia. Mutta kun ei voi tietää saati arvata, koska sukat makkaralla kaikki tuntuu " just siltä" ... Eli kyse että kuinka vois nolaamatta lähestyä kyseistä miestä? Asuu n.400 m päässä minusta, joten tosiaan sinällään tuttuja ollaan, vaan nyt on toisessa mielessä herännyt (ainakin meikäläisen) intressit! ;)
Kommentit (2)
" onks sulla lamppuja kun meidän eteisessä ei valo toimi?" " Äiti keitti justiinsa kahvia, maistuis varmaan" jnejne.
Mutta ne on jotenkin mennyt (itsensä " pelastaen" ) lapsen piikkiin :O
Olemme omalla tavallaan ujoja ja erittäin itsenäisiä molemmat, joten se vaikeuttaa mm. tuntemuksia ja muutoinkin ajattelutapaa. " Entä jos olenkin vain kulmakunnan yksi äideistä" jne.
Täysin tuntemattoman kanssa tilanne olis paljon helpompi :D
Mutta tässä vaiheessa kiitän ja mietin oisko jotain tekstaria aamuksi ;)
Kumpi helpommalta tuntuu.