**PCO-PLIKKOJEN ELO-SYYSKUUN PINO**

Niin se sitten vaan taas heinäkuu meni sateineen ja ah, niin ihana aurinko tuli sittenkin vielä takaisin=) En todella ole mikään helle ihminen, mutta en kyllä nurise niiden sade päivien jälkeen! Oli vaan aika ankeeta lapsien kanssa ulkoilukin ja varsinkin kun toinen edelleen nelivedolla etenee!!! Niin juuri! Siis ikää jo vuosi ja 2 kk ja mitä vielä, aina vain konttaa!!! No, sen verran pitää sanoa, että juurikin tänään on muutamaan otteeseen tapsuteltu oikein muutaman metrin=) Mutta ehkä johtuu vaan siitä, että olen oikeesti manaillut, että kun ei kävele, niin näyttää nyt sitten vaan jotta taitoa kyllä on mutta ei viitseliäisyyttä=;) Oikeesti kyllä sitä kävelyä odotan kuin kuuta nousevaa, sillä mun selkä alkaa olee todella pahassa jamassa, kun poika on NIIN iso!!

Mutta tällaista meillä vauva-kuumeen ohella=;) Sitä se nyt sit kaiketi on....vai???...

Mutta mitäs kuuluu muille? Kuinka voi Ronjoo? Jokos Bisous on metformit aloittanut? Entäs mitä kuuluu Sweet77 pikkukakkos hankkeelle, jokos teillä kävellään? Entä vieläkö linjoilla käy kaksosten äiti SP? Ja mitä kuuluu Piippulin perheeseen, siellä jo ollaan isoa poikaa?=) Ja Osselle sekä typylle tätäkin kautta vilkutuksia, nähdään taas=) Ja mukaan mahtuu aina uusia plussanneita PCO-plikkoja, joten kuulumisia vaan kertomaan!!



Ihanaa alkanutta elokuuta kaikille ja nautitaan nyt varastoon tätä valoisuutta ja lämpöä!!



H-R ja muksut 1V2,5kk sekä 3V8kk

En nyt varsinaisesti kuulu tähän kategoriaan, mutta tulin etsimään hieman lohdutusta... Tilanne siis tämä: esikoista yritetty kohta 1 ½ vuotta, ikää kummallakin 22. Toissapäivänä kävin gynekologilla ja sieltähän tuli " tuomiona" PCO. Sitä juuri pelkäsin, vaikka pidin melko epätodennäköisenä... Mutta teidän ketju osoittaa, että toivoa on :)



Vielä ei tiedetä, minkä asteinen PCO mulla on. Lievä akne, normaalipainoinen ja karvoitusta hieman normaalia enemmän säärissä ja käsivarsissa. Seuraavaksi tutkitaan, tapahtuuko mulla ovulaatio, käyn S-Progesteroni -kokeessa ja alan käyttämään digitaalista o-testiä... Lääkitystä mietitään vasta sen jälkeen.



Kiinnostuksen kohde onkin, että oletteko te saaneet kaksoset lääkityksen avustuksella? Lääkäri kun väläytti tämmöisen riskin... Millä tavalla ko. asiaa seurataan, ilmeisesti ultraamalla? Ja kuinka suuri tämä riski todellisuudessa on alhaisella lääkityksellä? Minulla kun on kaksoissisko ja kaksoispikkuveljet, niin tuplia ei niin kovasti olla toivomassa ;)



Kiitos paljon, jos jaksatte lukea ja vastailla :)



-Paula-

Ihan pihalla teidän vaiheistanne. On tämä palstailu tällä puolella jäänyt ihan totaalisesti unholaan.Muutenkaan ei netissä kerkiä juuri roikuskelemaan :( Nyt pitkästä aikaa lukemassa täällä kuulumisia.



Meillä ollaan jo isoa poikaa.Ikää karvan alle 1v. Meillä myös edelleen kontataan ja kävellään tukea vasten. Lisäksi osataan jo kolme sanaa:äiti, xxxxx= koiramme nimi ja hei hei. Kokoakin on kertynyt jo niin paljon että 92cm vaatteita käytellään!!! Kiloja oli lääkärissä viime vkolla 11300g. Eli pitkä hoikka poika. (tullut isäänsä) Yksi korvatulehdus on ollut juuri mutta muuten ollaan oltu terveinä.



Joku kyseli menkoista. Mulla ei semmoisia ole näköjään edelleenkään.Imetys loppui 7kk ja sen jälkeen odotin 3kk että tuleeko täti.No ei tullut ja aloitin terot. Terot saikin aikaan ihan järkyttävät kukinnat naamassa ja olin kuin joku h***tin teini. Tätikin sitten tuli ja oli 1,5vkoa. Siis ihan järkyt tulvat eli ei vissiin kaikki ihan ok tuolla sisuksissa...ikinä en ole supermaxi-ponia vaihtanut 1-2h välein kun meinas tulla läpi?!!! Niitten tero menkkojen jälkeen ei oo taaskaan tätiä näkynyt mutta en varmaan syö teroja kun vasta parin kuukauden jälkeen. Ajatuksena olis vuoto 3x vuodessa. En kestä olla ikiteini. Niin ja ehkästä ei ja lisää lapsia ei just nyt välttis haluttais. Mut kun tausta on mikä on ja menkkoja ei oo niin sen takia näen ihan turhaksi koko hormoonit.Ne tekee mut vaan v-mäiseksi eukoksi ;)



Baulie kyselit pcos.stä ja muusta. pari hyvää osoitetta sulle tässä:



http://groups.msn.com/pcolaiset/



http://groups.yahoo.com/group/pco_lista/



Näihin tarvii rekisteröityä mutta kannattaa.Siellä on valtavasti tietoa! Niin ja lisää tietoa saat kun googlaat: pcos tai pco



T:piippuli ja PAS poju 1v.

baulie: Tervetuloa mukaan! Vaikka en todella toivo kenellekkään pco:ta mutta minkäs me sille teemme ja tästä joukosta jos mistä saat toivoa, uskoa tulevaan!! Meitä on moneen lähtöön! Toiset tulleet suht äkkiä raskaaksi ja saaneet nyyttinsä kainaloon, kun taas toiset joutuneet käymään sen kaikkein kivisimmän polun, mutta sen päässä on kiitoksena se samainen ihka ihana nyytti. Joten onnea matkaan ja avoimin mielin! Moniraskaus on aina " riskinä" mukana kun hormooni hoidoissa ollaan ja sulla vielä perintötekijänä, mutta mielestäni Ronjoo on hyvä esimerkki kaksosista! Toivottavasti saamme kuulla sinusta tuonnempanakin ja pian jopa plussa uutisista. Siis onnea matkaan ja bd bd bd täällä pidellään.



Piippuli: Vau, myös teitillä on kunnon kokoinen mies=) Juurikin tänään otin " huvikseni" pojulle paidan jonka kokolappu näytti 98 niin mitä vielä, se oli täysin passeli=) Siispä jännityksellä odotan neuvola käyntiä 20. päivä=) Kiva oli kuulla sinusta pitkästä aikaa!



Piippuli tuossa jutteli menkoistaan, mitä ei koskaan ole ollu, niin sama täällä. No, neuvolassa ekan raskauden aikana " varoitettiin" jotta raskaus saattaa muuttaa kaiken. No, imetys loppui jo esikon ollessa 8kk ja odottelin jos nyt...mutta ei, ei niin mitään. No, toisen raskauden jälkeen en edes odottanut ja!!!!! Imetys loppui lääkekuuriin pojun ollessa 7kk ja siitä ei mennyt kuin kuukausi ja tuli menkat!!!! Sen jälkeen ne ovat olleet epäsäännöllisen säännölliset!=) Ja juurikin tässä kun laskin niin aika hassusti kolme viimeistä kiertoa on lyhentynyt aina tasan 6 päivällä=) Ja nyt kysyisinkin teiltä jotka ovulaatiosta jotain tiedätte omalta kohdalta, että jos sen tuntee, niin miltä se tuntuu?? Kun en nyt sitten niitä testejä ostellut, kun kuulostelin että ne ovat hankalia, niin yritän tässä tulkita omaa kroppaani (kuin teini=)). Mutta siis täällä edelleen haaveillaan luomu plussasta, vaikka ei kai menkat ole tae ovulaatiosta....vai?? Kertokaa viisaammat! Niin ja se vielä että oletteko muut kuulleet että kun 40 vuotta alkaa häämöttää, siis ennen vaihdevuosia, saattaisi pco " heittää härän pyllyä" ja voipi tulla raskaaksi " sormia napsauttamalla" ?? Tarua vai totta?



H-R(ai, miten niin 40v lähenee?!=)) sekä kaksi inssi lasta

...Piippuli ja (H-R)! Liityin noihin groupseihin ja niistä löytyy todellakin paljon tietoa ja samassa tilanteessa olevia.



PCO ei mulla oirehdi oikeastaan suuremmin, muuta kun tuo inhottavaa tiputteluvuoto 2-4 pv ennen menkkoja. Toivottavasti oireet ei pahene ajan kuluessa ja menkatkin pysyisi suht' säännöllisinä.



Vaikka lasta onkin toivottu suhteellisen vähän aikaa (kohta 1 ½ vuotta), niin aika tuntuu todella pitkältä ja siihen on mahtunut monta pettymystä... Toivottavasti tämä diagnoosi auttaa, että saan oikean lääkityksen ja meillekin sen oman taaperon :)



Kirjoittelemsita tännekin olisi mukava jatkaa, mutta olenko väärässä paikassa? En ihan kuulu kategoriaan " plussanneet lapsettomat" ... Ehkä jonakin päivänä :)



Ihanaa kesää naiset :)

Wau Piippuli! Teillä ollaan sitten jo todella isoa poikaa! :) Minulla teki muuten viimeksi hormonit ihan samat, iho " puhkesi kukkaan" ja sitä kesti... * mrrrr * Ei tahdo enää kolmenkympin tällä puolen elää puberteettia ;)



Baulielle: aina mahtuu mukaan varmasti :) Ja toivottavasti kohta plussan kera! Meillä on pco nujerrettu kolmesti, ensimmäisestä kerralla hormoniavusteisella inssillä kaksoset, toisella kerralla hormoniavusteisella inssillä yksönen ja nyt alkuvuodeksi odottelemme hormoniavusteisella inssillä alkunsa saanutta yksöstä...josta tosin meinasi tulla kaksonen, mutta numero-2 lopetti kasvamisen kolmannen kuun alkupuolella. Tavoitteenahan hoidoissa on yksös-raskaus, mutta varsinkin horminiavusteisissa insseissä sen kontrolloiminen ei ole ilmeisesti mualiman helpointa. Toki ennen inssiä ultralla katsotaan kehittyneiden munasolujen määrä ja jos niitä on liikaa osa ilmeisesti imaistaan pois, mutta esimerkiksi meillä viimeksi kehittyi muistaakseni kolme solua, joista kaksi hedelmöittyi. No, mutta kaksostenkin kanssa pärjää ja ihania ovat :) Joten eikun onnea matkaa!



(H-R): sinulle pidän täällä ihan kestona peukkuja sitä luomuplussaa ajatellen, olisihan se mahtavaa! :) En osaa sen tarkemmin sanoa miten tuo pco saattaa muuttua iän myötä, mutta järkeenkäypäähän se olisi, muuttuuhan sitä naisen hormonitasapainot melkoisesti iän myötä. Miksei siis pco:kin siinä " sivussa" ?!



ON: täällä valas ;) Viikkoja nyt 18 ja ensimmäiset liikkeet tuntuivat jo jokin aika sitten. Viikon päästä olemme menossa rakenneultraan, on se vaan taas jännää päästä kurkkaamaan masun puolelle! Hienoinen pahoinvointi vaivaa edelleenkin, mutta niinpä tuo vaivasi viimeksikin, loppuun asti. Muuten elo on mennyt mutkattomasti, eikä vaivoja ole ollut. Perheemme jännitystasapainosta onkin huolehtinut viimeksi viisi-vuotias pojanvesselimme, joka omatoimisuuden puuskassa päätti käydä keittiössä kuoraisemassa porkkanan ja päätä katkaistessaan onnistui myös lyhentämään peukaloaan. Olin vielä yksin kotona, kolme lasta kainaloon ja kohti päivystystä...en edes uskalla arvata missä lukemissa verenpaine käväisi ;)) Nyt sormi on paikattu ja paranee hurjaa vauhtia. Mieskin meni töihin ja isommat lapset tarhaan. Oikeastaan AIVAN IHANAA palata arkeen vähän turhankin vauhdikkaan kesälomamme jälkeen! Syksy tulee ja uudella innolla poimin taas pakkaseen marjoja. On se elämä aika ihanaa kun sen oikein oivaltaa ;)

mulla on vähän identiteettikriisi, kun välillä tulen pinoon pco-tapauksena, välillä pco-tyyppisine munasarjoineni ja nyt jälleen kerran oppikirja-pcolaisena... eli eilen oltiin lääkärissä ja sanoi, että munasarjat oli niin täynnä pikku rakkuloita, että oikein selkeä pco-tapaus. Tiedä tässä sitten, mitä ajatella! :)



No mutta, pääasia on varmaan se, että meille on varattu punktioaika viikolle 47 eli tuonne marraskuun loppupuoliskolle! Siihen asti popsin metuja (jotka ilmeisesti aiemmin ovat pitäneet kurissa pco:tani) ja kerran kuussa primoluteja ja kuntoilen hullun lailla (se on toinen, mikä mulla tuntuu auttavan munasarjojen toimintaan). Eikä 10 kg painonpudotuskaan varmasti haittais...



Eli meidän kakkosen metsästys on nyt alkanut, ja leijun jo ihan pilvissä. Tuli sellainen olo, kuin lääkäri olis sanonut et meille tulee ens vuonna vauva! :D Mikäänhän ei takaa onnistumista, mutta ei meille kyllä mitään luomuonnistumisvaihtoehtoja kauheesti povattu. Ultran perusteella ovulaatiota ja sitä kautta menkkoja on aika turha odotella.



Typy on ihana, osaa seisoa hienosti ilman tukea ja isänsä on nyt vanhempainvapaalla ja koettaa opettaa kävelyä päivittäin. :) Minä olen pari viikkoa töissä ja jään sitten taas lomalle ja lopulta työttömäksi, kun määräaikainen työsuhde päättyy ensi kuun lopussa. Töitä olen ajatellut haeskella sit loppuvuodesta, mutta jos nyt kävis niin onnekkaasti, et tuo marraskuun hoito onnistuis, niin taitaisin kyllä olla kotona raskausajan ihan suosiolla.



Typyn syömishuudotkin on loppuneet ja nykyään ruokaa menee jo melkein koko 8kk purkillinen/ateria. Innolla odottelen 10 kk:n täyttymistä, et päästään aloittelemaan maitotuotteita ja sit sitä, et päästään siirtymään normaaliin ruokaan. Tällä hetkellä meidän vauva-arki on siis helppoa ja mukavaa, kun pahin eroahdistuskin meni lopulta tosi nopeesti ohi. Jonkin verran öisin vielä juostaan laittamassa tuttia suuhun, mutta viime yönäkin ratkaisin asian ottamalla tytön viereen nukkumaan.



ronjoolle ihanaa valasaikaa! :) ja muille vilkutukset!



-Osse ja typykkä 9,5kk

H-R: meidän pikkukakkos hanke etenee ihan omalla painollaan, en usko et luomusti tärppäis ja hoitoja ei ihan heti jaksa. Oon miettinyt et jossain vaiheessa tilais sen sylkiovulaatiotestin, jolla voi testata vaikka joka päivä, tavalliset ovulaatiotestit tulis pidemmän päälle kalliiks ja tuskin niillä edes se ovis löytyis (aiemmin ei löytynyt). Ja tukea vasten meillä kävellään, muutama askel ilman tukea on jo tosin otettu :) Itse en huomaa ovista mutta muut ovat kertoneet et vatsakipuja/tai selvästi nippasee munasarjasta ja ovislimat tulee. Toivottavasti teillä lähdetään jo pian kävelemään kunnolla, tottahan se on et selkä on kovilla.



Kiva kuulla Piippulinkin kuulumisia, ompas teillä pitkä miehenalku :)



Ossella lähtenyt vauvahaaveet ihan vauhdilla liikkeelle, toivotan kovasti onnea ja nopeaa raskautumista :)



Sorry, jos on sekavaa tekstiä...on vähän yövalvomisia taas ollut

Mitäs kuuluu, kun niin hiljaista??? Kuinka pienet kasvaa ja voi entäs odottaja Ronjoo?? Uusiin hoitoihin lähtijöiden kuulumisia olis kiva kuulla.

No, mutta meillä alkaa huomenna sitten ihan uusi arki! Lapset aloittavat tarhan!!! Kyllä äidin rintaa puristaa niin kamalasti ja kamala ikävä on jo nyt!!! Aikanani kun vein esikkoa hoitoon hänen ollessa 8kk ei tuntunut lainkaan näin pahalta kuin nyt! Liekö syys sitten siinä, että tiedän jotta tähän ei enää palata?! Näin se vaan on. Sillä luomu haaveet olen heittänyt roskiin=( Ne luomu menkatkin sitten loppuivat tulemasta ja sekin harmittaa. No, mutta nyt keskitymme kahden pienen taaperon kasvattamiseen ja uusiin tuuliin arjessamme:)



Mutta näin lyhykäisesti meillä, vaan mitäs kaikilla muilla pco-plikoilla?



H-R ja vajaa4V tarhaneiti sekä vajaa 1,5V -poika

Terveisiä täältä yhden 14kk touhukallen äidiltä. Kävelemään on ryhdytty ja tahti on niin kova, että pian varmasti juostaan. Uusia sanoja tuntuu oppivan lähes päivittäin. Kaikenlaiset autot, rekat, lentokoneet ja ylipäätään kaikki mikä hurisee, innostaa. Aivan supersuloinen pikkumies meillä, jos näin äiti saa ylpeillä :)



Kakkoselle on nyt annettu mahdollisuus ja metuja menee. Ne eivät meinanneet millään ruveta putoamaan, paha olo oli tosi kova. Nyt ei tunnu enää. Yritän olla ottamatta paineita tästä raskautumisesta, mutta kyllähän sitä kovasti toivoo, että onnistaisi. Tuttuja menkkavaivoja ei ole juuri ollut, joten epäilen ettei ovulaatiotakaan tapahdu. Menkat ovat tosin nyt tulleet oikeaan aikaan pari kertaa. Ehkä se tästä pikku hiljaa. Viimeksi ehdin syödä metuja n.6kk ennen kuin poika sai alkunsa.



Tsemppiä kaikille syksyyn ja uusiin yrityksiin.



bisous

Pitkästä aikaa täälläkin..! Täytyi nyt ottaa itseään niskasta kiinni ja kirjoittaa, kun H-R ja Bicous ovat tarmokkaasti nostaneet pinon taas ihmisten ilmoille ; )



Meidän " pieni" mieskin otti ja täytti jo vuoden! Mittaa on n.80cm ja painoa 11,5kg. Onneksi osaa jo aika hyvin kävellä, ettei tarvitse koko ajan roikottaa..! Muutamia sanojakin on jo. On kehittynyt huimasti paljon nopeammin kuin esikoinen.



Kun vaan saisi sen vierotettua tuosta tissistä... Sitä nimittäin pitää lussuttaa öisinkin, kerran tai kaksi, ja äidillä alkaa jo hermo mennä... Mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Kun ei millään raukkaa huudattaakaan haluaisi. Jotenkin vaan toivoo, että se itse päättäisi lopettaa moisen harrastuksen..!



Pinoutukaas nyt sitten muutkin Plikat ja kertokaa kuulumisia! Onko jo muita plussanneita kuin Ronjoo, joka onkin jo hurjan pitkällä vissiin!?



Aurinkoisia syyspäiviä!

-Tua ja pojat 1v ja 2v9kk