Oletko pumpulissa kasvanut?

ole pumpulia näkynyt.

Ihan normaali elämä minulla on ollut, ja joskus on tullut ikäviäkin hetkiä, mutta mitään kauhutarinoita ei ole koskaan ollut.

T: Ap jota aihe alkoi oikein mietityttämään

- lähisukulaisten yllättäviä kuolemia

- lähisuvussa alkoholismia, huumeidenkäyttöä, mielisairautta, itsemurha, itsemurhan yritys

- koulukiusaamista

- sukulaisia vankilassa

- yksinhuoltajuutta



tässä nyt jotain.

Läheltä olen seurannut kuinka äiti kokee elämässä ongelmia ja vastoinkäymisiä... Vierellä olen kulkenut kun kaikki muu ympäriltään on rikkoutunut ja muuttunut.

Helpolla en ole elämässä asioita saanut ja ole oppinut kyllä oman työnivaikutuksen arvon.

jotta voisit kohottaa siloisen elämäsi muiden yläpuolelle ja huokaista helpotuksesta omasta puolestasi?

mikä oli hyvä suoja kolmikymppisenä alkaneelle surujen ja sairauksien sarjalle. (lapsettomuus, hoitojen kautta sairas vauva ja pari vuotta sairaalakierteessä, toisen lapsen synnyttäminen ennenaikaisesti kuolleena, täysin sivullisena rikosjuttuun joutuminen (todistajaksi), monta läheisen kuolemaa lähekkäin, oma läheltäpiti tilanne sairaalassa - verenmyrkytys... Nämä neljässä vuodessa :()

Nimenomaan kasvanut, sillä aikuistuttuani alkoikin sitten mennä pieleen. Kun en maailman pahuudesta mitään ymmärtänyt, niin olin sinisilmäinen ja lähdin sen väärän miehen mukaan.

Nyt on sitten koettu perheväkivalta, alkoholistin omaisena oleminen ja poikani on vankilassa. Että ei ole häävisti pyyhkinyt.