TUNNETKO VANHEMPIA JOTKA KÄYTTÄÄ VAPAATA KASVATUSTA? OV

Vierailija:

Eli tilanteesta riippuen vien pihalle. Jutusta keskustellaan jälkeenpäin kun pöly on laskeutunut. Keskustellaan raivarin aiheuttaneista tunteista. Ihan niin kuin kaikki muutkin. Ainoa vaan ettei toi muksu tee tuota kaupassa, vielä. On siis vasta 3,5-vuotias. Jos nyt jotain eroa yrittäis keksiä muihin kasvatustyyleihin niin ehkä se, etten suhtaudu tuohon huutamiseen sillä mielellä että voi vee ja nyt olit tuhma. Vaan otan sen niin että lapsi siinä opettelee hillitsemään itseään ja mielihalujaan. Tästä näkökulmasta siis keskustelen lapsen kanssa. Ja voidaan miettiä jotain ratkaisua myös. Lapsi saa viikkorahaa ja mietitään että kun on tarpeeksi viikkorahaa voi saada sen lelun sitten. Kohtapuoliin aion ottaa jo pienen töistä maksaminen ohjelmistoon. Ei siis mistään normaaleista kotitöistä, mutta jostain ekstrajutuista.

Lapsi on perheen pomo, joka sanelee tekemiset. Lapsi saa vapauden toimia haluamallaan tavalla. Lapselle ei koskaan esitetä vaatimuksia, vaan toivomuksia, ehdotuksia ja kysymyksiä.



Vanhemmat voivat päätyä tällaiseen kasvatustapaan halutessaan kuunnella lastaan, arvostaa häntä ja antaa hänelle mahdollisuuden toteuttaa itseään. Vapaa kasvatusilmasto oli osin Suomessakin vallalla 1960¿1970-luvuilla. Vanhemmat halusivat irti vanhempien valtaan perustuvasta kasvatustyylistä, jossa tottelevaisuus oli hyve ja aikuinen ilman neuvotteluja tai perusteluja määräsi kaapin paikan.



Tällainen toiseen ääripäähän menevä kasvatustyyli tuo kuitenkin nykytiedon valossa lapselle ongelmia. Lapsen perustarve on turvautua itseään kokeneempaan ja vahvempaan. Vapaa kasvatus näyttäytyy lapsen silmin välinpitämättömyytenä ja laiminlyöntinä. Lapsi jää yksin päättämään liian suurista asioista: milloin menen nukkumaan, mitä syön, lähteekö perhe kauppaan ja kuinka käyttäydyn. Lapsi myös joutuu kantamaan vastuun päätöstensä seurauksista, vaikka hänellä ei ole siihen tarvittavaa kypsyyttä.



Tässä kasvatustyylissä lapsi ei saa osakseen vanhempiensa elämänkokemukseen pohjautuvaa turvallista opastusta, ohjausta ja rajoja, aikuisen vastuunottoa. Lapsi joutuu yksin yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilemaan mitä kotona ja kodin ulkopuolisessa maailmassa sallitaan ja edellytetään. Lapsi saatetaan kodin ulkopuolella leimata huonotapaiseksi. Hän ei ehkä osaa hoitaa velvollisuuksiaan. Hänen voi olla vaikea tulla muiden kanssa toimeen: jakaminen, odottaminen ja muiden huomioon ottaminen on mahdotonta.



Lapsi vaistoaa vanhemman käytöksestä, että hänen oma käytöksensä ei ole sopivaa tai toivottua, vaikka vanhempi ei sitä lapselleen sanoisi. Kun vanhempi yrittää peitellä ärtymystään, hän tosiasiallisesti ilmaisee peitellysti ja epäsuorasti lapselleen, että tämän käytös ärsyttää. On luonnollista, että saadessaan vapaat kädet toimia oman mielensä mukaan lapsi tekee sitä, mikä tuo eniten mielihyvää: valvoo, syö karkkia, hyppii sohvalla, ottaa toisen kädestä, piirtää seinään jne.



Periaatteessa vapaat kädet, mutta tosiasiassa peitelty paheksunta tuntuu lapsesta hämmentävältä: ¿Toimin parhaaksi katsomallani tavalla » siihen minulla on lupa » vanhempi osoittaa epäsuorasti paheksuvansa minua » en osannutkaan valita oikein » olen huono ja paha lapsi, en vanhempieni toiveiden mukainen.¿ Tästä ketjusta voi seurata syyllinen ja masentunut olo. Lapsi voi tarkkailla ympäristöään ja olla jatkuvasti hieman huterolla maaperällä: toiminko oikein, olenko hyväksytty?



On reilua lasta kohtaan kertoa hänelle minkälainen käytös ei ole hyväksyttävää tai mitä häneltä odotetaan. Tärkeää on tuomita vain teko, ei lasta ihmisenä. Lapsi saa protestoida ja syyllistää kurjan aikuisen ja kurjat rajat ja vaatimukset, eikä hänen tarvitse syyllistää itseään ¿ aikuisen on helpompi kantaa syyllisyyden taakkaa kuin lapsen.

Claes Andersson, Erkki Tuomioja, Olli Saarela, Terho Pursiainen jne. Ovatko he white thrashia? Jos ette tiedä vapaasta kasvatuksesta mitään, niin älkää tuomitko sitä!



Lainauksia Lastenpaikan (vapaakasvatuksellinen päiväkoti) sivuilta:



" Siivousta ei leimata rangaistukseksi (se, joka on sotkenut - siivotkoon) vaan jäljet korjataan, jotta voidaan tehdä jotain muuta hauskaa."



" Pakilan lastenpaikan päiväjärjestyksessä henkilökunnan (myös yhdessä lasten kanssa) tekemät työt edesauttavat ympäristön ja yhteiskunnan ymmärtämistä (mikään ei synny itsestään) ja edistävät yhteisvastuuta. Tällaisia tehtäviä ovat mm. lumityöt, hiekoitus, ruohonleikkuu, kasvimaan hoito ja muut pihatyöt sekä alueen ja kiinteistön kunnossapito, polttopuuhuolto, kompostin/keräyslasin/ keräyspaperin/tölkkikeräyksen organisointi sekä erilaiset talkoot. Myös henkilökohtaiset työt (esim. oman polkupyörän korjaaminen pihalla tai napin ompeleminen) lasten aikana on sisällöllisesti tärkeää. Samoin päiväkodin oma ruokahuolto (tarpeet haetaan kaupasta ja ruoka valmistetaan itse), puhtaanapito ja vaatehuolto ovat tärkeitä."



Alkuaikojen Pakilan lastenpaikan suoma-laisen vapaan kasvatuksen perusajatuk-sena oli lapsen spontaanin luovuuden vaaliminen. Katsottiin, että aikuisten autoritaarisuuteen nojaava kasvatus tukahduttaa luovuuden.



Lapsi haluttiin myös nähdä tasavertai-sena yhteisön jäsenenä omine oikeuksi-neen (lastenkokoukset, vapaaehtoinen osallistuminen oppi- ja toimintatuokioille, ei ruokailu- ja nukkumispakkoa jne.)



Pakilan lastenpaikka haluttiin nähdä myös suurperheenä, jossa lapset, heidän huoltajansa ja isovanhempansa sekä lastenpaikan henkilökunta ja lastentarhan naapurusto muodostavat yhteisen turvallisen kasvuympäristön.



Vapaa kasvatus nähtiin ennen muuta kasvuna itsenäisyyteen ja vastuuseen itsestä ja muista. Kieltoja ja määräyksiä oli mahdollisimman vähän, lapsille ei " lässytetty" , tarhan arki muotoutui spontaanisti, lastentarhan ympärillä ei ollut aitaa jne.

meitä on 2 tytärtä, nyt jo aikuisia. Molemmat ovat ihan yhteiskuntakelpoisia kansalaisia ja menestyneet sekä taloudellisesti/ammatillisesti että perhesuhteissaan. Tähän johtaa vastuun opetus ja luovuudelle tilan antaminen. Käyttäisin itsekin vapaata kasvatusta näine piirteineen omaan lapseeni, jos se häneen toimisi.

Vierailija:

Näkyy päiväkodissakin menevän vapaa kasvatus ja ohjaava kasvatus sekaisin.

Vaan useimmilla on vapaan kasvatuksen käsite hukassa, se _ei_ ole kasvattamatta jättämistä. Eli termiä on alettu käyttää väärin. Tuo ohjaava kasvatus on oikeastaan vain muunnelma oikeaoppisesta vapaasta kasvatuksesta

Vierailija:

Vierailija:

Näkyy päiväkodissakin menevän vapaa kasvatus ja ohjaava kasvatus sekaisin.

Vaan useimmilla on vapaan kasvatuksen käsite hukassa, se _ei_ ole kasvattamatta jättämistä. Eli termiä on alettu käyttää väärin. Tuo ohjaava kasvatus on oikeastaan vain muunnelma oikeaoppisesta vapaasta kasvatuksesta

OHJAAVA KASVATUS ON SITÄ MIKSI MONET VAPAATA KASVATUSTA LUULEE.