***Joulutonttujen ke-pe***
Kommentit (23)
Ihana asia Himpula, että vauvalla kaikki hyvin!!!
Ja Rilla-ma-rillastakin kiva kuulla, hyvä, että olet toipunut noin hyvin ja uskoa tulevaan on!
Kuumuus vähän helpottanut, onneksi. Ei jaksaisi enää yhtään hellepäivää..
Piti käydä apteekista hakemassa sellasta rouhetta mikä tota suolistoa vähän panis komentoon, kerännyt hirveet ilmat ja mahaa nipisteli koko eilispäivän niin ettei kävelemään meinannut päästä, tänään ollut hiukka parempi mutta ei ollenkaan hyvä. Piti tämmönenkin vaiva vielä vanhan saada ikuna kuunaan en oo raskaana ummetuksesta kärsiny.enkä muullonkaan mutta tää vauva todella painattaakin tonne takamukseen päin, istuu jonkun
suolenmutkan päällä kuin budhapatsas varmaan kun potkujakin tuntuu tonne kohdunsuun tienoille=)
Eilen muuteskin enemmän tohusin ja kyllä en taida olla enää pitkäaikanen navettamies..voi voi, tympii raskaasti kun niin arvelin kun näin pitkälle pääsin ihan ilman vaivoja parin eka odotusviikon öklötyksen lisäksi niin sitte yks kaks alkaa ottaa takapakkia.
Mutta masukin kasvaa kovaa vauhtia, ihan yks kaks oon alkanu muistuttaa Muumimammaa;O
Kumma jos paikat paukkuu..
Meillä onkin rauhallista, ei oikeen tiedä miten olisi kun ollaan kuopuksen kanssa kaksin kotona, esikoinen lähti isänsä kanssa moottoripyöräajelulle ja keskimmäinen kaverille yöksi.
Kukaan ei tappele, outo olla=)
Jeps vaan alkaa toi pikku isäntä olla väsyllään, pitää iltapala antaa ja laittaa poika nukkumattia moikkaamaan..
Lahjis ja masu rv 20+0
Ihana kuulla Rillamarillasta :) Toivottavasti pääsette pian taas toimiin ja pikku-unelma saisi alkunsa.
Ja ihana myös, että on hyviä ultakuulumisia taas sadellut. Onhan se hyvä, että lähettävät mieluummin liian herkästi sydänultraan kuin että sivuuttas vain pienetkin epäilyt. Hömöä muuten se, että lääkäri on pitkään ihan hiljaa tutkien ultraa niin että varmasti ehtii pelästyä. Mulla onneksi kätilö sanoi ultratessa jo alkuun, että ensin on vaan sitten ihan hiljaa ja mittailee ja tutkii rauhassa kaiken valmiiks ja vasta sitten kertoo mitä on missäkin. Ei sitten ite tarvinnut stressata, että miks toinen on niin hiljaa.
Asunnosta oli puhe: Me ollaan rakennettu tää ihan perus-simppeli 3h keittiö sillon kun oltiin vasta 19 ja 21 vuotiaita. Hulluahan se oli, mutta tuli halvemmaks kun muuttaa kerrostalokaksioon täällä päin. Päästiin kuitenkin samalle tontille nyt vanhempien kanssa joten puolin ja toisin sitten autellaan. Omasta takaa on lapsenhoito, mutta pihatöitä sitten on enempi. Olohuone meillä on nyt niin iso, että myöhemmin varmaan lohkotaan siitä yksi makkari ja vessa lisää. Toinen vaatehuone/varasto saa lähteä ja keittiö muuttua olkkarin kanssa aivan samaan tilaan (niin kuin nyt on muotia.). Mutta sitten joskus kun on rahaa.
Siirrettiin miehen Elixia-kortti mulle, kun se ei ehi käydä.Tänään olin sitten ihan tavis Easy-Latino-tunnilla. Tuli vähän enemmän hiki, kun mammalattareissa, mutta hyvä vaan. Muutama liike piti skipata, mutta muuten oli ihan jees. Poitsukin viihty lastenparkissa hyvin joten ehkä mulla kerrankin alkaa olla aikaa myös itseelle. Sunnuntaina siellä tais olla jokin rentoutumis-venytys tunti, jota ajattelin myös kokeilla ja tietenkin sitten poitsun kanssa junnu-tunnille... jos vaikka saisin itseni pidettyä vetreänä masusta huolimatta.
Mymmeli rv 23+3
Kiitos kaikille,kun olette jaksaneet " kuunnella" mun murheita täällä. Ehkä näiden viestien sävy nyt muuttuu vähän positiivisempaan suuntaan. =) Päätäkään ei ole särkenyt yhtään tuon maanantaisen ultrakäynnin jälkeen,mikä on kyllä melkoinen ihme,kun ottaa huomioon nämä helteet ja neidin sairastumisen.
Ja Rilla-ma-rilla,toivon todella,että saatte sen toivotun plussan mahdollisimman pian.
Oli kyllä pelottava kokemus tuo pikkuneidin äkillinen sairastuminen. Noin pieni kun ei osaa vielä sanoa mihin sattuu,muuttui vaan yhtäkkiä tulikuumaksi ja todella todella rauhalliseksi,nuokkui vaan puoliunessa vuorotellen meidän molempien vanhempien sylissä.
No onneksi kaikki on nyt taas hyvin.
Himpula ja samat viikot kuin aamullakin