Lapsi jäi itkemään pk:hon äitiä kun lähdin =(
Hyvillä mielin meni, mutta piti pukea heijastinliivi päälle ja lapsellemme joutuu aina väkisin pukemaan uudet vaatteetkin ekaa kertaa.
En siis valita siitä että niin tehdään, itse olin niitä pukemassa. Oli vain sydäntä raastavaa jättää itkevä lapsi sinne, joka kädet ojossa huutaa äitiä. Toisaalta tiedän ettei olisi rauhoittunut vaikka olisin jäänyt.
Olen menossa iltavuoroon töihin, jos joku ihmettelee miksi olen koneella.
Kommentit (14)
Äkkiä unohtuu, kun pääsee touhuilemaan kavereiden kanssa.
..herätessään.. Tänään meni hyvin, töni mua jo pois päin kun jäin jutteleen tarhan tätien kanssa. Lapseni ei myöskään pidä ollenkaan uusista vaatteista! Ne joutuu pakottamaan päälle ekan kerran.
Eilen tarttui ovenkarmeihin kiinni kun vein. Tosi kivaa. Olin jo aikaisemmin miettinyt että toteutan vähän työaikajärjestelyjä. Ei kyllä ollu helppoa nousta kuudelta kun olen iltavirkku-tyyppinen, mutta nousinpa vaan ja ryhdyin heti töihin. Saan hakea lapsen pois siis jo kahdelta! Vähän helpottaa vääryyden tunnetta. Meillä kokeillaan tätä nyt vähän aikaa... Onneksi voi itse päättää työajat ja työmatka on 10 metriä. Ja mun syy roikkua täällä on lounastauko *mussun mussun* =).
Mieti vielä noita sun lyhenteitä...
Olisipa ihanaa kun saisi viestin puhelimeen, että lapsesi leikkii jo ihan normaalisti muiden kanssa! Perhepäivähoidon etu oli juuri tämä, hoitaja viestitti että kaikki ok tälläisten aamujen jälkeen.
Omanikin on 3-vuotias ja poika, olisiko uusien vaatteiden vastustus pojilla yleisempää, kuin tytöillä?
ap
Vierailija:
Mieti vielä noita sun lyhenteitä...
ap
ja lohdutti minua, kun lapseni jäivät itkemään, että yleensä itku loppuu samantien kun äiti häipyy näköpiiristä. Kuulemma pahinta on se kun äiti pitkittää ja pitkittää lähtöä, lapsi sen kun saa puhtia itkulleen. Päiväkodin tädit yrittävät sitten työntää vanhempia ulos ovesta, että saisivat tilanteen rauhoitettua.
Oma poika itki ensimmäisen viikon, toisella viikolla jo näytteli urheaa, vaikka ihan selvästi leuka väpätti ja toista itketti.
Ja oli kuulema aina lopettanut itkun heti, kun olin lähtenyt.
Mä vähän luulen että, kun lapset oppii että, kyllä se äiti/isä palaa hakemaan kotiin, niin se arki rupeaa sujumaan.
Mun esikoinen ei itkeskellyt ollenkaan, alusta asti oli kuin kala vedessä. Molemmat ovat menneet päiväkotiin 3-vuotiaana.
Ja heijastinliivit tällä kelillä! Huh, huh.
Mä oon aina luullut että tää vaatteiden vastustus saattaa liittyä poikani lievä autismi-epäilyyn! Tosin tällä hetkellä vähän näyttää siltä, ettei hänellä välttämättä mitään olisikaan. Puheviivästymä tosin on eli kommunikointi muiden kanssa hieman hankalampaa. Rutiineissaan on melko tarkka eli asiat mihin hän ei ole tottunut ovat hankalia käsittää. Tällä hetkellä yritämme oppia kuivaksi, mikä tuottaa kyllä hankaluuksia siinä mielessä, että kun hän siihen vaippaan on tottunut ja vierastaa pottaa, niin minkäs teet? -Annat pissiä ja kakkia pitkin kämppää, ei oo oikein muuta vaihtoehtoa... -5
" Paha äiti hylkää lapsen päiväkotihon itkemään ja säntää itse kotiin nettiin surffailemaan!!!"
Vierailija:
Ja heijastinliivit tällä kelillä! Huh, huh.
Sitä kauemmin itku jatkuu, mitä kauemmin äiti on paikalla, mutta kun pk touhu alkaa niin jo unohtuu.