Mitkä kolme kirjaa olet viimeksi lukenut huviksesi?
Työhön tai opiskeluun liittyviä "pakollisia" luettavia ei lasketa!
Minkä kouluarvosanan annat lukemillesi kirjoille ja miksi?
Kommentit (57)
Paul Austerin uusin kirja: Man in the Dark
Arvosana 8. Hyvinhän se Auster kirjoittaa, mutta hänen tuotannossaan tämä on sitä kakkoskastia. Hän tuntuu tekevän toisaalta hienoja kirjoja, toisaalta näitä näennäistaiteellisia välitöitä.
Leonie Swann: Three Bags Full: a Sheep Detective Story
Arvosana 7. Fantastisesti tavoitettu lammasmaisuuden syvä olemus :-) mutta siinä ne ansiot sitten olivatkin. Näppärä ja herttainen juttu.
Donna Tartt: The Secret History.
Arvosana 10. Lempikirjani, luin ehkä viidettä kertaa.
Luen kaikki ko. kirjailijoiden, eli Cathy Kellyn, Marian Keyesin ja Karin Alvtegenin teokset. Olen itsekin sanankäytön ammattilainen, nykyisin kotiäiti, ja suosittelen lämpimästi.
-Samuel Richardson: Pamela naimisissa (Pamela or virtue rewaeded-klassikon toinen suomennettu osa)
-A. Järnefeld: Isänmaa
-Toni Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (uudestaan)
Nyt aloitin Jari Tervon "Sukuni tarinan"
Kuten näkyy, luen aika laidasta laitaan.
Pamelalle 8 +
Isänmaalle 9-
Minun kansalleni 10 (niin kuin aina Morrisonille)
Hyviä olivat kaikki, paitsi tietysti ihan eri tavoilla...
Tervo on varmaan sellainen tasainen, luppoinen seiska
Sofi Oksanen: Puhdistus - LOISTAVA, kouluarvosana 9
Ilkka Remes: Pyörre - Remeksen kirjat menevät vuosi vuodelta huonommiksi, arvosana tällä kertaa vain 7
Torey Hayden: Sähkökissa - Yllättävän hyvä vaikka silkkaa fiktiota tällä kertaa, arvosana 8
Paasilinnan Suomalainen Kärsäkirja
Utrion Eevan Tyttäret
Kolmannen tekijää en muista, kirjan nimi Umami.
Härkösen "Ei kiitos", parempi kuin odotin, muttei kuitenkaan Härkösen tuotannossa ihan kärkeen. Arvosana niukka 9.
Lehtolaisen "Väärän jäljillä" oli jostain syystä pettymys, vaikka olen Lehtolaisen dekkareista tykännyt. Ei millään enempää kuin 7 ja sekin armosta. Vieläkin ottaa päähän, kun ei edes selvinnyt se, oliko Kallio raskaana vai ei.
Marjo Niemen "Miten niin valo" on loppusuoralla. Uskallan antaa jo arvosanankin. Vaikka kirjan hengästyttävä kieli on välillä risonut ja ärsyttänytkin, kirja on kokonaisuutena kuitenkin ollut hyvä. Annan arvolauseeksi koulumaailman turhauttavimman arvosanan, 8,5.
että Oksasen "Puhdistus" on ilman muuta paras tänä vuonna lukemani kotimainen romaani. Aivan loistavaa kirjallisuutta. Lupaan järjestää erittäin nolon ja näkyvän mielenosoituksen, jollei Oksanen ole Finlandia-ehdokkaana.
Aikanaan itse pidin Stalinin lehmiä ihan huippukirjana, mutta puhdistus menee kyllä siitäkin ohi paremmuudessa. Osallistun mielenosoitukseesi :-)
27
Minun viimeisin
Ilkka Remeksen Pyörre, plääh. Aikoinaan olin fani. ;-)
Meren Katedraali (Unohdin kirjailijan nimen). 9 Tykkäsin kuvailevasta ja tarkasta yhteiskunnan kuvauksesta keskiajalla. Kannattaa lukea.
Khaled Hosseinin: Tuhat loistavaa aurinkoa. Täyskymppi, ei vain vuoden paras vaan vuosikymmenen paras,
Leena Lehtolainen: Veren vimma 7
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas 9,5 tai 10-
Jari Tervo: Troikka 10
Xialuo Guo: Concise Chinese-English Dictionary For Lovers 8/10
A-L Härkönen: Ei kiitos 6/10
Rajaa Alsanea: Girls of Riyadh 8/10
Mäkin olen lukenut tuon Xialuo Guon kirjan.
Anna-Leena Härkosen/ Ei kiitos 9/10 nasevaa Härköstä
Joe Hill/ sydämen muotoinen rasia, suosittelen kauhun ystäville 9/10
Reijo Mäki/Lännen Mies Taattua varesta 10
Miina Supisen-Liha tottelee kuria
Riikka Pulkkinen- Raja
Juha Hurme- Volvo Amazon
kaikille jotain kasia antaisin
Ilkka Remeksen Nimessä ja veressä, huono, ehkä 7
Remeksen Hiroshima, 7 sekin, olen ihan samaa mieltä että Remeksen kirjat senkuin huononee.
Stieg Larsen, Miehet jotka vihaavat naisia, 10, TODELLA hyvä mielestäni.
Seitsemän veljestä, no hyvähän se on
Huovisen Havukka-ahon ajattelija, riemastuttavan ihana
Sitten välipalana tuo samainen Terveisiä perheestä, jonka joku muukin oli lukenut: ei kauheesti kolahtanut, jätin jopa kesken, mutta jatkoin sitten loppuun, kun ei muutakaan ollut. Vähän väkinäisen ironinen.
Ja voi, miten kadehdin sitä yhtä, joka oli lukenut vain hyviä kirjoja. Joskus, kun olen itse onnistunut valitsemaan hyvän sarjan, alan jo etukäteen surra sitä hetkeä, kun vuorossa on täyteromaani, joka ei jaksa lentää.
Seuraavaksi luen täällä paljon kehutun uuden Sofi Oksasen, jonka ostin jo viikkoja sitten; olen ansainnut järisyttävän lukukokemuksen!
Omani:
Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos 6,5
Musta käsittely oli vähän turhan kepeää enkä pitänyt lopun avoimuudesta. Teksti tosi helppolukuista, kyllä se ammattilainen on ja lauseensa osaa muodostaa.
Outi Pakkanen: Talvimies 7
Ihan varmaa Pakkasta, simppeli ja näpsä pieni dekkari, jossa helsinkiläiset maisemat ja paikkojen spottaaminen antaa mukavan lisän.
Tom Wolfe: Minä olen Charlotte Simmons 8
Tykkäsin etenkin alussa siitä, että kirjaa oli riittävästi, 700 sivua. Amerikkalaisen yliopistomaailman kuvaus oli elävää ja uskottavaa, mutta mitä pidemmälle kirjassa eteni, sitä enemmän alkoi tuntua siltä, että odotukset eivät täyty. Loppujen lopuksi tarina oli aika ohut ja ihmissuhdeverkostot epäuskottavia, kun kaikki sitten näpsästi nivoutuikin yhteen.
Suosittelen bonuksena Lionel Shriveriä proosapuolelta ja dekkareissa jo mainittua Karin Alvtegeniä.
Leppänen: Kurja hurskaus 7,5
Christie: Helmeilevä kuolema 5
Andersson: Duck City 6
Kjell Westö: Merkitty ja muita novelleja - 7. Kivoja välipaloja, nopea lukea vaikka ruoanlaiton lomassa. Sellaista ihan kivaa, muttei jää kummemmin mieleen.
Juha Itkonen: Kohti. 8. Alku tosi hyvä ja vei mukanaan, keskivaiheilla hiukan tylsistyin. Loppua kohti taas parani. Tykkään yleensä Itkosen kerronnasta, pitää lukijan hyvin otteessaan. Loppua jäin pohtimaan.
Vivi-Ann Sjögren: Andalusian karkea suola. 9. Tämä on ihana. Espanjalaismiehen vaimona samastun voimakkaasti absurdeihin espanjalaisiin tilanteisiin ja tunnelmiin, joissa kirjailija liikkuu.