Mikä mussa on vikana? Miksi riitaudun todella monen kanssa??

Minulla on tosi laaja ja läheinen ystäväpiiri, eivätkä ihmiset tee minulle ohareita, petä luottamustani tai laita minuun välejä poikki. Toisin kuten eräisin...



Että teehän siitä johtopäätöksesi 16.



t. 15

ole niin herkästi aina toisten pyyntöihin kallellaan, sillä todella harvoin saadaan vastapalvelusta. Autettavia kyllä riittää jo ihan oman elämänkin kustannuksella. En vain osaa olla riittävän itsekäs. Ajattelen aina kokonaisuuden kannalta, että minulle pieni vaiva on hänelle iso apu ja hyöty. Pitäisi kai ajatella että en rupea, tästähän on minulle ylipäätään vaivaa. Kokonaisuuden ja kohtuullisuuden ja myöskin järkevyyden punninta häviää, jos mittarina on aina vain se, että onko tästä minulle itselleni edes pientäkin vaivaa.



Moka-asiaan sanoisin, että tottakai näin. Mutta monestipa olen törmännyt ihmisiin, jotka " mokaavat" jatkuvasti ja toistelevat ihania lauseita: " sori en mä tiennyt" , " sun pitää antaa anteeksi" , " jokainenhan mokaa joskus" , " kaikki tekevät virheitä" . Eräs työpaikkakiusaaja sai jatkaa työnsä laiminlyöntejään ja muiden mollaamista tosi monta vuotta juuri, koska " kaikki tekevät virheitä" , ja " jokainen pitää hyväksyä sellaisena kuin se on" . Hyväksymisen ihannointi on joskus mennyt liian pitkälle. Pitäisi olla niitä moraalinvartijoita yleiseen keskusteluun, mutta mistäpä niitä olisi, kun ketään ei nykyisin kiinnosta kuin oma etu ja omat asiat. Sama se miten väärällään yhteiskunta muuten on, ei koske mua.



t. 13

joukko, johon tätä sääntöä sovelletaan, on valikoitunut.

Vierailija:

Minulla on tosi laaja ja läheinen ystäväpiiri, eivätkä ihmiset tee minulle ohareita, petä luottamustani tai laita minuun välejä poikki. Toisin kuten eräisin...

Että teehän siitä johtopäätöksesi 16.

t. 15

Sitä saa mitä tilaa...



tai



niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.



t. 15/17

Oli kyseessä sitten mikä vain ystävyyden osa-alue. Joiltakin vaan pääsee suusta niin paljon tyhjää, ja tällaiset vaativat kaverikseen, sellaisen, joka ei ensimmäisiin eikä toisiinkaan puheisiin vielä paljon luota. Tiedän yhdet kaverukset, jotka suuttuessaan haukkuvat toisensa niin henkilökohtaisella tasolla niin rumasti ja totaalisesti, että itse en koskaan enää olisi missään tekemisissä tuollaisen kanssa. En voisi enää koskaan uskoa hänen ajattelevan minusta muuta kun mitä suutuspäissään on lipsauttanut. Mutta minä en ymmärräkään tätä " no mä vaan sanoin niin" -selitystä. Näille kaveruksille tämä tuntuu kelpaavan ihan hyvin, eli suuttuneena voi sanoa ihan mitä vaan. Ja he ovatkin todella hyvin kaveruksia, hyvinä päivinä. Heidän kummankin mukaan ystävyyteen kuuluu että välillä riidellään ja sitten sovitaan. Minusta ei kuitenkaan ihan noin dramaattisesti.

en voi sietää ohareita, enkä tee niitä itse



Minulle myöskään ei tarvitse tehdä montaa oharia, niin lakkaan olemasta ystävä.



Vaadin paljon itseltäni, mutta myös muilta. Jos minun kanssani haluaa olla ystävä, on kyettävä luotettavuuteen. Jäljelle ovat jääneet vain ne ystävät, jotka siihen kykenevät, eikä todellakaan harmita.



Näyttää tämän ketjun perusteella siltä, että ihmiset ajattelee, että hällä väliä, miten muita kohtelee. Minä en ajattele niin.

Onneksi ympärille on löytynyt aika samanhenkisiä ihmisiä, muut ei varmaan kyydissä pysyisikään. Haluan, että sovituista asioista pidetään kiinni ja ilmoitetaan, mikäli tulee jokin este. Itse toimin tällä tavoin myös ystäviäni kohtaan.