omituisin kommentti jonka olet saanut
raskaana ollessasi tai vasta opetellessasi äitiyttä?
Kommentit (35)
> riittääköhän lapselle maitoa, kun sun rinnat on noin pienet?"
no onpas ikävä kommentti!
ja mun vauveli joku puol vuotias. Niin tää ex:n äiti sit tokas että sähän oot ollu kerkeeväinen...
mua lähinnä nauratti tää: olin viimeisilläni raskaana kun kävelin kerran illalla asemalta kotiin päin. puiston penkillä istuskeli laitapuolen mies, joka huomasi minut ja totesi oikein kauniisti, että älä sure, kyllä sä olet ihan kaunis vaikka oletkin raskaana. kiitin kohteliaisuudesta.
bussikuski loi minuun piiitkän silmäyksen kun nousin mahani kanssa kyytiin ja huikkasi niin että koko bussi raikui: " NO MITÄ SE SINÄ OLET SYÖNYT? RANTAPALLONKO???"
oli kun äitini kysyi vähän vaihvihkaa, et sattuiko teille nyt vahinko..kun esikoistani ootin. Olin kuitenkin jo useemman vuoden seurustellut mieheni kans ja yhdessä asuttiin yms.
Vierailija:
bussikuski loi minuun piiitkän silmäyksen kun nousin mahani kanssa kyytiin ja huikkasi niin että koko bussi raikui: " NO MITÄ SE SINÄ OLET SYÖNYT? RANTAPALLONKO???"
" lisää isonenäisiä ja kummallisen näköisiä ihmisiä tähän maailmaan" .
juu, nenäähän minäkin ekana mietin...
ensi-imetystä yritettin ja kätilö tuskastui ja totesi: " eihän tälläisilla rinnoilla tule tästä hommasta yhtään mitään!" Ei alkanut kovin kannustavasti imetystaival :(
Itse aloitin keskustelun että mitenkö nuo ympäristömyrkyt vaikuttaa sikiöön? Ihan kiva vastaus nuorelle ekaa lasta odottavalle naiselle.
Ja mieheni isoäiti meni ihan vakavaksi.
" Siitä ei sitten voikaan luopua niin kuin koirasta"
Emme olleet koskaan kumpikaan luopuneet koirasta.
kyllä kuule kannattaa ottaa sektio, kun jos istukka irtoaa lapsesta voi tulla vammainen..
Kannustavaa kun muutenkin synnytys pelottaa ja olen rv 32
en unohda koskaan, kun kuulin äitipolin hoitajien supisevan varmaan on vahinko.. Enkä vieläkään tiedä miksi niin puhuivat.
Ja tiedän, että minusta kun mainitsivat nimeni keskustelussa. Olin kuitenkin jo naimisissa oleva täysi-ikäinen ihminen, joten hiukan ihmeissäni ja loukkaantunut olin. Vauva oli todella odotettu.
Mutta tätini, joka oli koko raskauden ajan kehunut hoikkaa olemustani ja tuli hakemaan minua ja vauvaa laitokselta sanoi: et sä noin lihavalta näyttänyt raskaanakaan! (raskauden aikana pukeuduin kauniisti, mutta sairaalasta lähdin niissä lökäpöksyisä, joissa olin synnyttämään lähtenytkin...)
Oma äitini kysyi ensimmäisenä, että oliko vahinko.. Ja kyseessä vielä ihana, sydämellinen ihminen, joka päästelee sammakoita suustaan.. Syynä varmaan se, että olimme olleet mieheni kanssa yhdessä vain reilun vuoden. No, edelleen yhdessä ollaan, eikä ollut vahinko : )
Kerroin, että olin maalannut tuoleja, mutta olin alkanut voida pahoin maalinhajusta ja mietin, että toivottavasti ei ollu toikeasti vaarallista vauvalle. Anoppi alkoi heti kertoa joistain puolitutuistaan, jotka saivat vammaisen vauvan ja joille lääkäri sanoi, että " Millä keinoin on itse yritetty aborttia?" .
Minusta tuo oli ihan oikeasti aivan hirvittävän tökeröä. Siis sekä anopilta että tietysti siltä tuntemattomien ihmisten lääkäriltä.
miksi aloit ikinä mieheni kanssa kun et aikonutkaan olla hänen kanssaan. Olimme naimisissa jo ja yhteistä eloa useampi vuosi. Ja miksi olet niin itsekäs että viet lapsen.
" Hui, älä vain anna sen pään retkahtaa, ole varovainen sen kanssa" (isäni työkaveri 3 kk:n ikäisestä vauvastani.)
" oletko ihan tosissasi" kun noin 30 vkoa raskaana..
" Luuletko, että voit rakastaa sitä yhtäpaljon kuin esikoistasi"
kyllä se sieltä ulos revitään, kun sinne on saatukin.
sukupuolta, niin sain vastauksen, että jos on Clintonin oireyhtymä on poika ja jos Mac Donalds on tyttö..
Apteekissa myyjä muistutti kun olin ostamassa ibuprofeiinia, etten voi sitä tällä hetkellä käyttää, olin synnyttänyt edellisenä päivänä.