Hääkutsun lahjatoiveesta

Kyllähän kahdella kuusikymppisellä on nurkat täynnä tavaraa. Tässä tapauksessa molemmilla on vielä vähän aikaa omat kodit ja voitte arvata, että tavaraa riittää...



Siksi rahatoive, että voi halutessaan kartuttaa matkakassaa.



t. ap

Ja sinun yhteystietosi. Kerrot sitten halukkaille matkalahjaan osallistujille tilinumeron.



Jossain juhlissa (synttärit) on myös ollut iso lasikippo, mihin vieraat ovat voineet jättää rahaa.



Tilinumero on vaan kätevin, ei kikkailua cashin tai shekkien kanssa.

Se on sitten oma valinta, haluaako tilinumeron kutsun yhteyteen vai ilmoittaako siitä muuten.

Muualla maailmassa ne ovat ihan arkipäiväinen juttu. Italialaisissa häissä rahakuoret vaihtavat omistajaansa ja Yhdysvalloissa laitetaan rahaa häätilille. Eikä kukaan marise mistään. No, Suomihan on tunnetusti junttimaa, johon kaikkein viimeisimpänä tulee maailman trendit.

varsinkin rahan. Meillä on ollu nyt pitemmän aikaa rahallisesti vaikeeta, mutta juhlia on ollu paritkin.

Ois kiva vaan viedä joku edullisempi, mutta mukava lahja, kuin valita kalliista lahjalistasta jotain tai sitten antaa ihan pienen summan, se on niin noloo.

vaan ahneutta!

Mutta itsekkääseen suuntaan sitä ollaan menossa kokoajan enemmän, sen huomaa monessa muussakin asiassa.

Ihme sakkia! Miettikää nyt kahta ikäihmistä, joilla on tuplasti kaikkea. Sinne vielä sadan juhlavieraan lahjat till, niin voi haloo sentään.



Todella junttia ajatella, että olisi itsekkyyttä ja ahneutta. Huhhuijaa teitä...

Entä jos haluaa muistoksi hääpäivästä lahjan? Vaikka rahana, jonka voi käyttää ikimuistoiseen häämatkaan. Miten se on sinulta pois? Jos ei ole rahaa, niin osta jotain pientä sitten. Ne ovat TOIVEITA, eikä mitään vaatimuksia.



Ps. koskahan tämä sama keskustelu yltää ristiäislahjoihin, nimittäin melkoisiin mauttomuuksiin siinäkin mennään, jos av-logiikkaa noudatetaan.

Noiden toiveiden tarkoituksenahan on helpottaa vieraiden pähkäilyä!

Joten lopputuloksena on niitä lakanoita, leivänpaahtimia ym.



Outoa tosiaan tämä rahapyynnöistä mariseminen. Suomessakin tavaralahja on varsin uusi juttu itseasiassa. Ne yleistyivät vasta 1800-luvulla. Sitä aiemmin annettiin pääasiassa rahaa.

Sellainen " pilke silmäkulmassa" -juttu, ettei tule mielikuvaa ahneudesta. Jotain tyyliin:



Ikää on tullut ja kolottaa luita,

siksi tahdomme näkemään palmupuita.

Jos tahdot niin kartuta häämatkakassaa,

emme ropoja niitä turhuuksiin hassaa.

siinäpä se. Jos hääpari toivoo VAIN rahaa, kovin on noloa viedä lahja. No mun on parempi jäädä nyt pois jokasesta juhlasta tällä rahatilanteella, ettei arvon juhlaväki joudu nyrpistelemään.

Vierailija:

siinäpä se. Jos hääpari toivoo VAIN rahaa, kovin on noloa viedä lahja. No mun on parempi jäädä nyt pois jokasesta juhlasta tällä rahatilanteella, ettei arvon juhlaväki joudu nyrpistelemään.

Lahjatoiveista kannattaa muistaa, että ne ovat vain toiveita, joita ei ole pakko noudattaa. Ne on tarkoitettu vain ja ainoastaan vieraille helpottamaan lahjan valintaa.

Hääpaikalla voisi pistää lippaaseen rahaa oman mielen mukaan eikä asia olisi niin karu kuin tiliotteella näkyvät summat.

jos on huono rahatilanne niin sitten ei laita sinne tilille rahaa.



Joku lipas on tietysti korrekti vaihtoehto, mutta miksi hääparin pitäisi altistaa lahjoitetut rahat varkaudelle, jos joku ei halua muistaa kuin muutamalla eurolla. Lippaan pitäisi kuitenkin olla monta tuntia näkyvällä paikalla ja mistä tietää ettei joku ulkopuolinen käy sitä nappaamassa.

Ton ikäset yleensä menee naimisiin joko ulkomailla, tai sitten maistratissa todistajat vaan mukana. Ei kuulu hyvään käytökseen pyytää rahaa.

rakkaille ystävilleen ja sukulaisilleen ikimuistoiset juhlat, koska tietävät että nämä haluavat todella jakaa tämän päivän heidän kanssaan.



Tavaraa en usko kenenkään haluavan antaakaan, tämän viestialoituksen tarkoituksena oli ainoastaan kysyä sopivaa sanamuotoa kutsuun. Kiitos asiallisille vastaajille ja hyvää loppukesää :-)



t. ap

Olin muutamia vuosia sitten ystäväni häissä Belgiassa. Häät oli isot ja hienot. Meitä oli kaksi suomalaista opiskelukaveria vieraana, ja veimme molemmat suomalaista lasia lahjaksi.



Häissä oli muutama hassu lahja lahjapöydällä , kuulin että ihan yleisesti tapana on antaa hääparille lahjaksi rahaa.



Suomessa tämä on joku hirveä tabu.



Musta on aivan ymmärrettävää että tuon ikäiset eivät enää kerää jotain Toolsia nurkkiin pölyttymään vaan mieluummin näkevät maailmaa - varsinkin jos nyt ei puhuta mistään Kanarialle lähtemisestä vaan jostain ainutkertaisesta.

on kertynyt kun ihan nuoriapareja ei tässä enää olla. Vanhat silmät silti nauttivat uusista maisemista ja yhteinen elämä olisi ihana aloittaa yhteisin kokemuksin ja elämyksin maailmaa katsellen. " Joten halutessanne hyvät vieraat voitte kartuttaa matkakassaamme."

En kyllä laittaisi mitään lahjoista.

Minusta on ainakin ihanaa viedä joku lahja " juhlakalulle" oli se sitten syntymäpäiväsankari tai morsiuspari. On ihan kiva jos minunlaiseni kummajaiset otetaan huomioon ja kerrotaan etukäteen mitä lahjaksi toivotaan. Lahja ei siis TODELLAKAAN ole maksu jostain ruuasta tai tanssiorkesterista, vaan lahja on LAHJA. Eli annetaan jotain odottamatta mitään vastiketta tai vastapalvelua. Ymmärrän toki myös ihmisiä, joilla on vähän rahaa kroonisesti tai tilapäisesti. Omiin häihini tuli pari ystävää ilman lahjaa ja se oli aivan OK. Surullista jos lahjan antamisesta tulee joku velvollisuus ja stressi, eihän se silloin ole enää lahja vaan maksu tai korvaus.