" mä rakastan sua" kuinka usein teillä sanotaan noin?

Monesti päivässä kerrotaan puolin ja toisin.

se on kiva kuulla silloin tällöin, vaikka kerran viikosa, joskus harvemminkin.

viimeaikoina kuullu useemmin :)

ap

Noin kerran viikossa mies sanoo minulle ja päinvastoin. Lapsille sanotaan joka päivä.

suukotellaan ja toivotellaan hyvää yötä. plus sitten mä rakastan sua:) Samat sanotaan lapselle nukkumaan mennessä:)

Ja lapsi sanoo äiti lakas. :)

Itse pidän tuollaista joka päivä toistettuna teennäisenä. Yhtä lailla kuin " mitä kuuluu" -hokema, jota aina toistetaan, vaikkei välillä kiinnostaisi oikesti pätkääkään...

Todelliset tunteet näkyvät ihan muussa kuin jossain fraasissa ja sen toisteluss.

höpöhöpöhöpöhöpöhöpö



Siinä sulle turhia sanoja :P

Miehen kanssa toisillemme taas, ei niin usein, mutta ei nyt harvoinkaan.

Ja sille joka sanoi niitä jenkkileffatuliaisiksi niin voin kertoa että meidän suvussa sitä sanotaan ja on koko minun ikäni (käyn 4-kymppiä kohta) sanottukin. Niin 94v mummoni on aina sanonut, kuin tädit, isät lapset ja serkut. Suvuillamme ei ole linkkejä jenkkilään eikä mihinkään muihinkaan maihin pariin sataan vuoteen.

Meillä mies sanoo aika harvoin, ehkä muutaman kerran vuodessa. Mutta en tosiaan haluaisi joka päivä, tai edes joka viikko, noita kuulla. Toisaalta olisi kiva, jos mies joskus vastaisi " niin mäkin sua" kun sanon miehelleni rakastavani häntä. Itse sanon ehkä parin kuukauden välein, mutta mies ei vastaa aina silloinkaan mitään.



En kuitenkaan epäile miehen rakkautta minuun millään lailla. Mies on monesti sanonut, että olen hänen elämänsä suurin rakkaus, ja muutenkin meillä on aina mennyt hyvin. Yhdessä ollaan oltu kuusi vuotta, nyt ollaan naimisissa ja odotan esikoista. Meillä kuitenkin rakkaus osoitetaan muutenkin, kuin pelkillä sanoilla. En ole vaan koskaan oikein oppinut käyttämään noita sanoja, eikä ilmeisesti miehenikään. Ei se minua haittaa.

miehelle en koskaan, näin se vaan on (siis valitettavasti miehen suhteen asia on näin). En osaa sanoa jotain mitä en tarkoita oikeasti.

meillä sanotaan " mää rakastan sua" ;)

Joka ilta sanotaan, hyvän yön toivotuksen yhteydessä. Tullut sellainen tapa. Muulloin aika harvoin sanotaan.

Miehen kanssa sen sanominen on jo harventunut, enää hän ei sano sitä joka ilta. Ehkä noin kerran viikossa sen sanoo.

Yhdessä 12v.

minä, mies ja lapset, ei siis ole vaan mun ja miehen juttu

Mies sanoo sen lähes joka päivä, minä ehkä vähän harvemmin.

Mielestäni tuo on liian harvoin, mutta en halua sanoa miehelle, kun en saa niitä sanoja ikinä takaisin :(



Mutta en haluaisi sanoa/kuulla sitä joka päiväkään. Sittenhän sitä sanottaisi vain tavan vuoksi eikä siinä olisi enää mitään erityistä.

Mies ja minä sanotaan ehkä kerran viikossa nykyään.

ei ihan juuri noilla sanoilla=) Esikoinen sanoo " äiti lakas!" ja mies sanoo " kulta, minä rakastan sinua" tai sit omalla kotikielellään

miten niin menettää merkityksensä? :O



Aika surullista, jos ajattelette, että ko. asiaa ei tarvitse sanoa usein tai ettei jopa koskaan...



Juuri mieheni kertoi, ettei ikinä kuullut sitä vanhempiensa suusta - toisilleen tai lapsille sanottuna - ja hän on siitä todella pahoillaan.



Meillä sanotaan nuo sanat päivittäin, sekä toisillemme että lapsille. Eikä todellakaan ole turhanpäiväistä tai merkityksetöntä...



Ilmeisesti he, jotka eivät niin halua/pysty sanoa tai eivät sitä toiselta kuule, yrittävät todistella, ettei asialla ole merkitystä.... mutta kyllä sillä kuulkaa on ;-)

ihan turha olla pahoillaan, jos omat vanhemmat ei ole moista sanoneet, se ei vaan ole kuulunut suomalaiseen puhetapaan. Ei silti tarkoita, etteikö vanhemmilla noita tunteita olisi ollut.