G: Miksi menit naimisiin?

miksi EI mennä naimisiin, jos on vakaa aikomus olla rakkaansa kanssa hamaan hautaan asti, ja suunnitelmissä on lapsia ja yhteisen kodin hankkiminen?

ja tekee meidät yhdeksi todistajien läsnäollessa.

Halusin, että vaimoni ymmärtää, että haluan elää loppuelämäni hänen kanssaan. Ja myös jotenkin tiesin, että joku "muu sopimus" ei olisi ollut ihan sama asia.

Sama sukunimi, selkeys, juridiikka, "oikea" perhe.

jos pystyy nuo kaikki asiat lupaamaan rakkaalleen muutenkin

kuin että laittaa jonkun nimen paperiin, sanoo sen ääneen 120 vieraan edessä

tai vannoo Jumalan edessä.



ap

yhdessä loppuelämän. Ei tartte tehdä testamentteja tms. eli yksinkertaisempi juridisesti, bonuksena sitten se symbolinen (ts. tiedotamme julkisesti sitoutuvamme toisiimme), uskonnolla ei ollut meille mitään merkitystä. Maistraatissa perheen läsnäollessa mentiin naimisiin.

ettei liitto voisi olla vahva ilman naimisiinmenoakin? Mutta toisaalta, ei se naimisiinmeno siitä ainakaan tilastollisesti vähemmän vahvaa tee (avoparien eroluvut ovat suuremmat kuin avioparien). Tilastot eivät tietenkään kerro yksittäisista tapauksista mitään.



Jokaisella meistä naimisiin menneistä on varmaan omat syymme. Itselleni myös nuo sama sukunimi, selkeys, juridiikka, "oikea" perhe, osoitus sitoutumisesta olivat ne syyt. Ja kaikkein tärkeimpänä: naimisiin meno tuntui oikealta, ja tuntuu edelleenkin 8 vuoden jälkeen.

Halusin tauditonta seksiä.

Avoliitossako sitten on tautista seksiä ja pettävä aviomies antaa sitä tauditonta seksi (ihan vain sen vuoksi kun on naimisissa)

Ei se avioliitto sitä taudittomuutta takaa vaan uskollisuus!!!

Itselläni ei ollut mitään sitä vastaan, mutta itse en olisi ottanut sitä koskaan puheeksi.

Mies halusi ehdottomasti naimisiin. En tiedä miksi.

Lupauduin siihen, että sain haluamani asunnon. Siinä mies antoi periksi.

Meillä mies panostaa minua naimisiin. Odotan juuri esikoistamme ja mies olisi jo halunnut ennen vauvan tuloa naimisiin.

Itse en ymmärrä miksi meidän pitäisi mennä naimisiin. Uskon isyydentunnustuksen olevan niin pieni asia, ettei se ole ainakaan minulle syynä.

En koe mitään tarvetta mennä naimisiin. Onko pakko?

Mies ei halunnut lapsia ilman papin aamenta.

päätit sitten kuitenkin jyrätä oman tahtosi läpi ja vähät välittää toisen osapuolen mahdollisesta vakaumuksesta? Hohhoijaa, ehkä avioliitto ei tosiaan sinulle sopisikaan, kun toisen eteen kompromissien tekeminen tuntuu olevan noin vaikeaa.

Odotan juuri esikoistamme ja mies olisi jo halunnut ennen vauvan tuloa naimisiin.

Itse en ymmärrä miksi meidän pitäisi mennä naimisiin. Uskon isyydentunnustuksen olevan niin pieni asia, ettei se ole ainakaan minulle syynä.

Ja edelleen kymmenen aviovuoden jälkeen voin sanoa samaa!

Halusin koko perheelle saman sukunimen (niiden päivänselvien syiden lisäksi).

Itelläni ei ole vahvoja tunteita avioliiton puolesta tai vastaan.

Minusta oli hienoa, että mies halusi mennä rakkaudesta naimisiin kanssani eikä pakon (raskauden) sanelenema niin kuin vanhempani.

vastaan. :/



On monta tapaa osoittaa sitoutumisensa toiseen ihmiseen, ja let's face it, naimisiinmeno on niistä tällä hetkellä paras ja jykevin. Toki voi asua toisen kanssa vaikka 50 vuotta onnellisena avoliitossa ja sanoa joka päivä rakastavansa. Tai sitten voi erota avioliitosta jonkin triviaalin syyn takia kahden vuoden päästä häistä. Mutta siitä huolimatta aviolle menossa/suhteen rekisteröimisessä on symboliikkaa, jota avoliitossa ei vaan ole.



Ainakin musta tuntui tuoreena vaimona aivan erilaiselta kuin avokkina, vaikka kummassakin elämäntilanteessa olin ja olen yhtä sitoutunut mieheeni. Aviolle meneminen vaan _tuntui_ lopullisemmalta.

On helpompaa hoitaa asioita, kun ollaan "virallistettu" pari ja lasten myöhemmin synnyttyä sitä kautta "virallinen" perhe. Kaikki lait ja käytännöt on jo valmiiksi olemassa.

Tietysti pohjana on rakkaus ja sitoutuminen. Mutta niitä varten ei tarvitse mennä naimisiin.

ja halusimme juhlia sitä koko suvun kanssa :) olisi tuntunut hassulta järjestää vaikka "rakkaus"-juhlat ja keksiä uusi sitoutumis symboliikka, kun se kerran on jo keksitty: Naimisiinmeno.