Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jättäisitkö 7-vuotiaan mummolaan puoleksi vuodeksi kun muu perhe lähtisi ulkomaille?
29.07.2007 |
Meillä siis miehelle tarjoutuisi työkomennus Kaakkois-Aasiasta joulukuusta heinäkuuhun eli puoli vuotta.
Meillä esikoinen menee nyt syksyllä kouluun ja jos me lähtisimme Aasiaan niin hän jäisi mummolaan, koska ei voi siellä mennä kouluun. Kun vasta aloittaa koulun ja olisi turha puolen vuoden takia sotkea koulukuvioita. Meillä on lisäksi kaksi alle kouluikäistä lasta, nyt olemme tilannetta miettineet ja tyttäremme on sanonut olevansa halukas jäämään Suomeen mummolaan. Hänellä on kaverit täällä ja tykkää myös mummolasta.
Tyttö voisi tulla meidän kanssa joulukuussa ja olla joululoman siellä. Sitten tulla uudestaan hiihtolomalla ja ehkä pääsiäisenäkin ja sitten vielä kesälomalla aina heinäkuuhun asti kun muuttaisimme takaisin Suomeen.
Mitä mieltä siis olette? Kuulostaako tämä toimivalta ratkaisulta? Itse haluaisin kovasti lähteä miehen mukaan, sillä kaipaan jotain erilaista arkeen. Isovanhemmat ovat kuusikymppisiä ja tulevat tytön kanssa hyvin toimeen, asuvat lähellä, joten tilapäinen muutto ei vaikuttaisi tytön kaveripiiriinkään.
Kommentit (45)
annat kotiopetusta matkan päällä ja aloittaa koulun sitten tammikuussa Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat sen verran uuvuksissa kun lapset ovat olleet siellä viikon.
Tytöllä on täällä tiivis kaveriporukka, joten itse asiassa hän jäisi mielellään Suomeen, kun ei haluaisi erota kavereista.
t. ap
On pieni tyttö vielä. Tuo kotiopetus olisi hyvä!
En vaikka mummolassa tykkäisikin olla ja mummola olisi ihan missä tahansa. Jäisin itse muiden lasten kanssa ennemmin kotiin. Olen ollutkin yksin kolmen lapsen kanssa tuon samaisen puoli vuotta kun mies ulkomailla töissä. Kävi kotona noin 5-6 viikon välein ja oli aina noin viikon kerrallaan.
Kyllä 7-vuotias tarvitsee äitiä / isää ihan siinä missä joku pienempikin. Eka kouluvuosikin vielä menossa. Se on pienen lapsen elämässä iso asia, ihan kevääseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin puhuit puolesta vuodesta mutta sitten mainitsit asuvanne ulkomailla jopa heinäkuuhun saakka. Minusta tuo kuulostaa vuodelta.
Minä ottaisin tytön mukaan ja laittaisin kansainväliseen kouluun. Sitten kun palaatte Suomeen niin perinteinen " koulu-ura" voisi alkaa sitten. Normaali lapsi ei häviä tuossa juuri mitään. Voi olla, että tarvitsisi tukiopetusta esim. suomen lukemaan opettelemisessa, mutta se nyt ei ole iso ongelma. Vuosi erossa perheestä voi olla isompi ongelma emotionaalisella tasolla.
Tai opettaisin itse aasiassa ekaluokan jutut. Suomessahan ei ole kouluvelvollisuutta vaan oppivelvollisuus, ja jos tytöllä on hanskassa ekaluokan asiat, niin voisi sitten palattuanne mennä tokalle vanhojen kavereidensa kanssa. Missään tapauksessa en erottaisi perheestä, järkyttävä ajatus. Ja mieti, mikä kokemus aasiassa asuminen olisi 7:llekin!! Älä VAAN jätä kotiin. Kadutte sitä pitkään... Ei tyttö osaa kuvitella millainen se äidin, isin ja sisarusten kaipuu on kuukauden erossaolon jälkeen, ei todella pysty miettimään jäisikö isovanhempien luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tyttö lähtee Aasiaan ja käy sitten uudestaan koko ekan luokan)
Puoli vuotta on lyhyt aika, kun kerran isovanhempiin läheiset välit eikä koulu tai kaveripiiri muutu, niin mikä ettei.
Onhan tuo tytöllekin melkoinen seikkailu! Tällä hetkellä kaverit tuntuvat tietysti tärkeiltä ja koulukin on vielä uusi ja jännittävä asia. Puoli vuotta on kuitenkin pitkä aika!
Jos tyttö olisi vanhempi, niin sitten ehkä miettisin uudelleen, mutta ensimmäisen luokan kevään kyllä pystyy itsekin opettamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea kysymys olen itse koti-isä ja minulla on etälapsi ensimmäisestä
liitosta.
Vaikeaa on kun ei näe esikoista esim. 2 viikkoa on pitkä aika.
En ehkä tekisi niin että jättäisin.
Mutta teet niin kuin on oikein tunnet lapsesi parhaiten.
Ei tästä nyt varmaan mitään apua ollut.
Seuraavassa " tunnusta provo" -ketjussa muuten koette suurta nöyryytystä. ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta oikeesti ei ole. Meillä ainakin kun nyt tokalle menevä tyttö on viikon isällään, niin kovasti jo ikävöi minua. Ja isällä on toinen koti, vaikka talvisin asuukin pääasiassa minulla. En millään voisi kuvitella että jäisi mummolaan tai isälle. Eiei, johan me molemmat kuoltaisiin ikävään!
tarvitsee vanhempiaan - varsinkin ekana kouluvuotenaan - kipeästi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen kouluun meno oli minulle iso asia. Kävin siinä prosessissa läpi vähän muitakin juttuja. En olisi halunnut menettää sitä.
Joskus muutaman vuoden päästä lapsi saattaa olla sinulle katkera, josset ota häntä mukaan tai jää itse kotiin. Niin kauan kun lapset ovat pieniä, perhe on muuttumaton yksikkö. Ei siitä voi jättää osia pois noin heppoisin perustein.
ei se tyttönen kaveripiiristään putoa vaikka olisi puoli vuotta poissa. Lähetätte kavereille ja isovanhemmille tiiviisti sähköpostia.. Ja koette jotain unohtmatonta yhdessä.
Vanhempien seikkailun- ja vaihteluhalu ylittää kaiken muun!!
Joko tyttö matkaan tai jäätte kotiin.. ei tosiaankaan jätetä mummolaan puoleksi vuodeksi!! Kiva sitten tytön olla huolissaan teistä ja teidän tytöstä.. Mitäs jos koulutiellä jotain sattuu, kaverit kiusaa jne. Siinä on vaikea tuntea luottamusta kun oma perhekin on jossain hevon jeerassa!!
kaikki ainakin ovat ratkaisuun tyytyväisä, vaikka itse tuskin pystyisin sellaiseen...
onneksi ei tarvise sellaisat harkitakaan..
Hän mainistsi myös alussa, että työkomennus alkaa joulukuussa.
Vierailija:
Ensin puhuit puolesta vuodesta mutta sitten mainitsit asuvanne ulkomailla jopa heinäkuuhun saakka. Minusta tuo kuulostaa vuodelta.
Olen myös sitä mieltä että ei 7-vuotias voi vielä itse päättää tuollaisista asioista.
Puoli vuotta on liian pitkä aika ehdottomasti.
Alue: Aihe vapaa
Moni opettaa lapsensa itse ulkomailla, tuo sinun ajatus on itse asiassa ennenkuulumatonta!