Missä menee sun rajat uskollisuudelle miestäsi kohtaan?

Vierailija:

Huhhuh! En kyllä todellakaan ymmärrä tuota viestittelyä toisten miesten kanssa!!

Ai että koska paras työkaverini nyt sattuu olemaan mies, mun pitäis olla vaihtamatta sen kanssa vaikka sähköposteja? Miten me sitten kommunikoitaisiin? Sanoisin, että sori, en voikaan sulle kirjoitella, kun olet mies? Mistä luolasta näitä ryömii?

Ja kun ollaan vaikka työmatkoilla kahdestaan, emmekö juttelisi?

Vai pitäiskö mun ihan sanoa työnantajalle, että sori, en voi lähteä reissuun tämän " Jorman" kanssa, kun sillä on munat? Muahhahhaah!

Raja menee siinä etten tee mitään mistä mies mielensä pahoittaa ja saa miettimään liiton tilaa. Sen minkä teen, voin tehdä avoimesti. Sama juttu miehellä minun suhteeni.

En ymmärrä, miksei voisi muiden miesten kanssa tanssia hitaita. Jo on tiukkapipoista porukkaa täällä.

Eli joku täällä aika hyvin sanoi, että tekee kaikkea sitä, mitä voisi tehdä miehen läsnäollessakin.



Tanssia voi mielestäni hyvin kaverin kanssa, samoin laittaa sähköpostia/tekstiviestiä/soitella. Mutta jos näissäkin on jotain romanttis-sävyistä, niin aika pahalta itsestäkin tuntuisi, jos mies tekisi niin jonkun toisen naisen kanssa...



Suutelu ja pano-puuhat taas luokittelen pettämiseksi. (Ja väännettäköön rautalangasta, että poskipusu esim. hyvästellessä nyt ei sitä ole.)

Kavereiden kanssa voi tietysti tanssiakin jos on sellainen tilaisuus että tuntuu hyvältä ajatukselta (viimeksi esim. häissä, tai sitten isommalla porukalla).



Ei romanttisia kirjeitä/viestejä, suutelua tmv. Jutella voi, tietysti joku raja siinäkin.



Kaverimeininki jees, romanttiset hommat ei.

- sellainen pökkelömäinen liikehdintä soveliaan etäisyyden päässä ei ole edes hauskaa - toisaalta taas painautuminen jotain puolituttua tai pelkkää kaveria vasten tuntuu vähän oudoksuttavalta.



Halaan kyllä ihmisiä, mutta hitaiden tanssimisessa sitten toinen tuntee sun tissit ja vatsan, ja sitten sen kumppanin molo siellä housuissa omaa napaa vasten. Joo, ihan neutraalia.

Vierailija:

Raja menee siinä etten tee mitään mistä mies mielensä pahoittaa ja saa miettimään liiton tilaa. Sen minkä teen, voin tehdä avoimesti. Sama juttu miehellä minun suhteeni.

Tällä hetkellä raja kulkee suutelussa ja sitä intiimimmässä kanssakäymisessä.

Tanssiminen ja kevyt flirtti on ihan ok.

kuin minä. Ilahdutit mieltäni suuresti. Minusta nämä kyseleyt tällä palstallakin usein johtuvat juuri siitä, että se on veteen piirretty viiva, voi siis jo harkita mitä kaikkea sitä voi hääräillä. Itselläni nolla toleranssi ilman muuta. Elämäni täyttyy vallan muista asioista kuin miesten huomion kalastelusta (se nyt ei liene kovinkaan vaikeaa). Ja tämä tapa ajatella myös vapauttaa elämään.

luonaan kylässä, jopa yökylässä. Soitellaan ja viesteillään usein. Mieheni ei ole ilmaissut minkäänlaista mustasukkaisuutta, eikä syytä olekaan.

Pitäisi kai sanoa, etten ole uskollinen, mutta omantunnontuskia kyllä kärsin. Aina välillä pidän tiukkaa linjaa - Ei elettäkään. Sitten alan lipsua ja selitellä itselleni, miten ei se nyt niin vakavaa ole jos. olen vielä jotenkin erityisen helposti lähestyttävä, joten ehdotuksia saan usein. ja sitten kun sopiva mies ehdottaa sopivalla hetkellä niin teen ihan hulluja hommia.

mitä pahaa on tanssimisessa? Entinen poikaystäväni ei tanssinut ollenkaan, joten tanssin aina jonkun muun kanssa. Ja vaikka nykyinen tanssiikin, niin sen kunto ei kestä mun tahdissa. Ja jutellakin voin. Ihmeen heikossa ovat parisuhteenne, jos noin tiukat rajat täytyy vetää. Mun mielestä vasta suutelu ja muu sellainen kuuluu kiellettyjen listalle. En mä ainakaan ajattelee mitään muuta kuin tanssimista, silloin kun tanssin jonkun kanssa. Ja uusiin ihmisiin on kiva tutustua, oli ne sitten miehiä tai naisia. Mä en edes tiennyt, että on olemassa ap:n kaltaisia...

Kyllä mun puolesta ihmiset saavat tanssia juuri niin paljon kuin lystäävät, mutta itse en oikein keksi sellaista tilannetta, jossa tanssi tulisi luontevana vastaan. Me ei käydä tanssilavoilla, eikä diskoissa. Tottakai jos jossain tilaisuudessa esim. mä tanssisin jonkun pariskunnan miesp hlön kanssa ja mieheni sen tyttöystävän, asia olisi täysin ok.

taannoin useamman päivän eronneen miespuolisen ystäväni luona lapseni kanssa kylässä. Saunottiinkin yhdessä. Mieheni tuntee miehen ja pitää hänestä myös, mutta oli silloin töissä eikä voinut tulla mukaamme. Mutta tämä olisi ollut ilmeisesti ap:n mielestä täysin mahdotonta? Aika ahdasmieliseltä ap:n kuvaama elämä tuntuu.

mies esimerkiksi asuu isossa asunnossa sellaisessa kaupungissa, jossa olen itse asunut aiemmin ja mulla on lomaa ja haluaisin mennä ko. kaupunkiin lapseni kanssa muuten vain olemaan ja tuttuja tapailemaan (muiden asunnot huomattavasti pienempiä).

en tiedä miksi, ehkä siksi, että takaraivossa heilui mitä mieheni olisi sanonut moisesta. Hehheee

Vierailija:

mies esimerkiksi asuu isossa asunnossa sellaisessa kaupungissa, jossa olen itse asunut aiemmin ja mulla on lomaa ja haluaisin mennä ko. kaupunkiin lapseni kanssa muuten vain olemaan ja tuttuja tapailemaan (muiden asunnot huomattavasti pienempiä).

ahdasmielisiä, ja kyllä parisuhteenne on huonoissa kantimissa. Oikeasti.

En flirttaile, en katsele pitkään, en tanssi mielelläni kuin oman mieheni kanssa, en TODELLAKAAN suutele tai hivele tms.



Ja näitä rajoja ei ole mieheni pistänyt vaan minä itse koska koen että kunnioitan tuolla tavoin parisuhdettani.

Jos esim saunon kavereiden kans,niin siitä vaan ukkoki saunomaan naispuolisten ystävien kans

moisessa on? Pelkäättekö todellakin, että jotain kamalaa tapahtuu, jos puhutte jollekin toiselle miehelle tai jopa tanssitte hänen kanssaan? Eikö mies voi olla vain ystävä? Minä tapaan muutaman kerran vuodessa entistä poikaystävääni, koska hän on minusta mukava ihminen ja kiva vaihtaa kuulumisia. Tekstiviestittelemme myös silloin tällöin. ja minä olen siis myös se, joka yöpyi lapsen kanssa miespuolisen ystävän luona. Enkä todellakaan ymmärrä, että mitä pahaa asiassa on? Usutin myös mieheni matkalle mun kavereideni kanssa, kun olin itse raskaana. Joten mies oli viikon skimbamatkalla seurueessa, johon kuului useampikin vapaa nainen. Mua todella ahdistaisi ajatella ap:n tavoin...