mun mielestä on kauheaa kun lapsia " tehdään" monille eri miehille ja..
sillai. Siis tehdäänkö niitä lapsia noin vain??? mielestäni ensin pitää olla vakaa parisuhde! toisena lupaus että yhdessä ollaan niin kauan kuin eletään ja hoidetaan yhdessä perhe! ei ole mitään kamalampaa kuin se että lapsella on vain äiti tai isä! LAPSI TARVITSEE KEHITTYÄKSEEN " NORMAALIKSI" molemmat! isän roolin mallin ja äidin. sille nyt ei voi mitään jos jotkut joutuu eroamaan esim jatkuvan uskottomuuden tai väkivallan takia. mutta on tosi itsekästä ja lapsesta piittaamatonta ajatella että " mä haluan lapsen, pitäis vaan löytää sille hyvä isä" !!! lapsen koti on vanhempien suhde.. jos vanhemmilla menee huonosti, lapsi kärsii myös.
Kommentit (68)
Vaan kun suhde ei toiminut ja arki oli hänen kanssaan ihan kamalaa. Ei siis sittenkään ollut lapsiperhearjessa se oikea minulle hän. Ei vaikka asuttiin yhdessä 5 vuotta ennen perheen perustamista. Vasta lapsi näytti sen tietyn puolen hänestä ja etäännytti ja riitaannutti meidät. Lapsiperhe-elämä ei todellakaan sopinut hänelle.
Totisesti toivon että löydän uuden ja arkisesti oikeamman miehen lapseni toivottavasti tuleville sisaruksille!
Minusta tuo " se oikea" vouhotus on aivan naurettavaa! Kun niitä sykähdyttäviä ihmisiä on useampia ja silti ne ei välttämättä ole niitä oikeita elämään arkea vaan se oikea arkeen voikin olla joku joka ei ensisilmäyksellä vaikuta siltä. Ap, taidat olla aika nuori vielä kun olet noin mustavalkoinen mietteissäsi? Vielä se elämä sinuakin opettaa...
Itse asiassa veikkaisin että elämä tulee opettamaan sinua ap juuri tällä saralla. Yleensä ne jotka nuorena vuohkaa avioliiton tärkeydestä, vanhempana pettyy karvaasti.
Mistä sä tiedät että äijäs on sulle oikea? Vuoden tai viiden vuoden päästä teidänkin tilanne voi olla ihan eri. Tuu sit tänne tilittään uudelleen, kun äijäs on lähtenyt!
Kyllä sitä ihminen saa nussia ketä haluaa.
Mä ainakin halusin kummallakin kerralla lapsen kummankin isä-ehdokkaan kanssa. Ja tiesin jo alusta asti riskin että mies saattaa sit häippästä jossain vaiheessa. Ei tullut siis kovana iskuna tää tilanne. Ja nykyään pyyhkii todella hyvin, elämä on ihanaa!
Mut rupee sä jo pikkuhiljaan sit valmistautuun siihen, että yksin jäät kersas kans. Ei vakaa parisuhde ole minkään tae, tämä on fakta!!!
Tiedän perheitä joissa ollaan oltu naimisissa kauan, tehty lapsi ja sit on tullu ero. Tai sit kun lapset ollu leikki-ikäisiä, tai sit kun ne on kouluikäisiä jne jne. Eli SE RISKI ON AINA PARISUHTEESSA! Oli vakaa suhde tai ei.
Mun mielestä lastenteko on nykyään aina riski (tilanteessa ku tilanteessa). ÄLÄ TEE LASTA JOS ET PYSTY AJATTELEMAAN ETTÄ JOSSAIN VAIHEESSA ELÄMÄÄ JÄISIT LAPSEN KANSSA YKSIN!!!!!!!!
-4
olen todella pahoillani! sulla on varmasti ollut traumaattinen lapsuus:( tuollaista kun kenellekkään ei toivois!:(
niin tiedän että kaikilla ei voi mennä näin hyvin kuin minulla.. jotkut joutuu eroamaan.. mutta kammottaa toi ajatus että hakemalla hakee sen " oikean" vaikka se oikea löytyiskin vaikka kuudentena.. siinähän joutuu yhtenään erota ja sellasta kärsiä. pointtini on: olla varma oikeasta ennenkuin alkaa lapsipuuhiin!´ap
Ehkä ap:llä on elämässään käynyt suuri harvinainen onni. Siksi hän ei tajua sitä ettei kaikille käy yhtä hyvin vaikka kuinka on etsivinään sen oikean ennen lasten tekoa.
Eiköhän suurin osa niistä joiden lapsilla on monta eri isää, ole ihan vakavissaan ollut jokaisen miehensä kanssa.
Et sä voi olla varma, että äijäs on se oikee ja pysyy siinä. usko jo. valmistaudu nyt vaan jo sen lähtöön. toi nelonen kirjottelee kyl fiksusti.
ollaan otettu toisemme puolisoiksi ja luvattu olla yhdessä kuolemaan saakka. mä vähän veikkaan että (99%) avioeroa ei tule! mun mies ei niin vastuuton ole että jättäis lapsensa saati vaimonsa! lähipiirissä on ollut vain muutama avio-ero!!! te voitte ihan rauhassa kuvitella että mä sinisilmäisyyttäni täällä kirjoittelen!! en ole mikään lapsi kuten luulette! vietän muutenkin hyvää elämää; en polta, en juo. olemme päässeet vaikeiden asioiden yli puolisoni kanssa.. ei tarvitse erota kun toista kuunnellaan ja asiat puhutaan läpi! ap
Yhden isä on afrikkalainen,yhden intialainen,yhden amerikkalainen ja yhden venäläinen - isät saattavat olla myös yhtäaikaa tapaamassa lapsiaan
Silti minua ärsyttää ap:n ahdasmielisyys ja mustavalkoisuus ja ihmisten lokerointi ja se että kuvittelee tietävänsä kaikkien muiden asiat paremmin kuin he itse. Lapsellista.
Juuri em. tapauksissa. Mutta kun lapsia on 5 kpl ja kaikilla eri isät.. semmoinen joskus pistää funtsimaan, että onko tuossa touhussa mitään järkeä. Mutta jokainen tyylillään.
alkaa hakkaamaan sua ja lapsia, alkaa juomaan, nussimaan muita, tms.
Elämä opettaa nöyryyttä.
Vierailija:
onko pakko mennä nussii kaikkien kanssa? eikö voi odottaa rauhassa sitä oikeaa?? meillä ei ole pienimpiäkään ajatuksia erota!!! molemmilla samanlainen perhetausta:) pyrimme elämään yhden kokonaisen perhe-elämän! tää on mielstäni moraali kysymys. ap
Tulevaisuudessa luku lienee vain kasvavan.
Aika moni lapsi kokee traumaattisen avioeron.
T. Miehetön yh, jonka lapsi ei kärsi eroa. Elämme tasapainoista perhe-elämää ilman riitoja, sellaisia mitä ap:lla on ollut.
Vierailija:
olemme päässeet vaikeiden asioiden yli puolisoni kanssa.. ei tarvitse erota kun toista kuunnellaan ja asiat puhutaan läpi! ap
Kolmekin menee just ja just, mut jotenkin neljästä eteenpäin menee vähän ehkä överiksi. Mä tiedän usemman tutun, joiden lapsilla 3 eri isää ja pari sellaista, joiden lapsilla 4 eri isää.
Mut tosiaan ihmetyttää vähän sekin asetelma, että jos naisella lapsia eri miehien kans, niin se on kauheeta. Mutta miehet saavat kylvää siementään vaikka viiteen eri naiseen. Ei sitä paheksuta. Syy varmaan tähän, että lapset eivät seuraa yleensä isän perässä vaan äidin. Siis että harvemmin tällaisesella miehellä on huoltajuutta kaikkiin lapsiinsa. Nainen yleensä joutuu kaitsemaan näitä yhteisiä tuotoksia täysi-ikäisyyteen asti. Sehän on itsestäänselvyys!
Miten kaikesta selviää jos vaan kuuntelee, puhuu, blaa blaa blaa.
Hän on saanut yli 30 avioliittovuoden aikana monesti nyrkistä, ja mies on harrastanut sekä yhden illan juttuja että pidempiä sivusuhteita. Sitten taas puhutaan ja kuunnellaan, mietitään mikä ajoi tähän tilanteeseen, yritetään yhdessä, ja sama meno jatkuu.
Mulle riitti se, kun sain kerran nyrkistä. Sen jälkeen ei ollut enää mitään puhuttavaa tai kuunneltavaa.
Aika naiivi täytyy olla, jos näin ajattelee. Sitäpaitsi ei tästä elämästä ikinä tiedä. Se vie, me vikistään...
Itsekin olen kyllä sitä mieltä, että paras paikka lapselle on onnellisessa perheessä, jossa on isä ja äiti. Mutta kyllä, jos perhe on onnneton ja isä ja äiti ei tule toimeen keskenään, niin onhan se siinä tapauksessa parasta lapselle, että vanhemmat eroaa...
Juttu on kulkenut suurinpiirtein näin: tavataan miehen kanssa, seurustellaan aikansa. Siinä vaiheessa, kun miehen pitäisi sitoutua (muuttaa yhteen tms) nainen hankkiutuu (salaa) raskaaksi. Lapsen syntymään mennessä onkin äijä jo tiessään ja makselee vaan elareita ja hoitaa lastaan viikonloppuisin (että nainen pääsee metsästämään uutta miestä). Vika saattaa olla naisten miesmaussa (sitoutumiskammoisia, alkoholisteja ym), mutta minusta JÄRJETÖNTÄ että heti pitää saada lapsi! Katselisi ensin muutaman vuoden, onko siitä suhteesta mihinkään, eikä suin päin ryntäisi lapsentekoon!
Mutta muutama vuosi sitten kun mieheni kanssa suunniteltiin lasta, silloinen ystäväni sanoi: " ei niitä lapsia kuules tehdä jokaisen vastaantulijan kanssa" .
Hällä 3 lasta ja kaikilla eri isä, kaikki vahinkovauvoja jotka saaneet alkunsa ihan heti seurustelun alussa. Silloin kun päästi tuon sammakon suustaan niin oli kyllä naimisissa nuorimman isän kanssa (vihittiin ristiäisissä), nyt ovat jo eronneet.
Että kyllä särähti korvaan hänen suustan sanottuna :0
Näitä provosoivia aloituksia on av:lla harva se päivä.
Vierailija:
Sulla ei, kirjoitustyylistä päätellen, ole ikää kovinkaan paljon siunaantunut.
Toivotaan että elämänkoulu suakin vielä opettaa.