G:rintareppu vai kantoliina? perustele

Kantoliinassa vauvan lonkat pääsevät luonnolliseen leveään sammakkoasentoon toisin kuin rintarepussa jossa jalat repsottavat ikävästi. Aivan pienelle vauvalle kantoliina on myös varmasti turvallisemman tuntuinen koska se on napakka ja siinä pääsee aivan liki kantajaa. Napakka kantoliina takaa myös sen että isompikin lapsi kulkee mukana turvallisesti ja tarvittaessa unen yllättäessä saa hyvin tuettua nukkumaankin.



Liinan sitomista ei kannata pelätä! Trikoisella liinalla sidonta onnistuu jo ensikerroista lähtien koska siihen ei tarvitse jättää vauvallle lainkaan tilaa vaan liina on kuin napakka t-paita kantajan päällä. Monimutkaisen näköinen sidonta on helppo muistaa ja tehdä. Liinojen mukana tulee yleensä sidontaohjeet ja monissa on jopa dvd mukana. Myös Kantoliinakanavan sivuilta löytyy hyvät ohjeet.



Minulla tyttö ei alkuun oikein viihtynyt liinassa mutta syy saattaa olla myös se etten osannut/älynnyt levittää jalkoja riittävästi pystysidonnassa. Nyt ei tulla enää toimeen ilman koska tyttö ei viihdy vaunuissa ollenkaan. Kotiin oltaisiin muumioiduttu ilman liinaa! :)



Tämä siis minun kokemukseni ja mielipiteeni. Rintareppua en ole ikinä kyllä edes kokeillut.



nummuli ja typy vajaa 5kk

Jotenkin koen sen helpompana ja paremman näkösenä ja vilposempana. Liinassa mulla tuli aina kaamee hiki kun oli sitä kangasta niin paljon. Ja jotenkin vaikka sidonnan saa äkkiä tehtyä jne..niin koin repun silti helpompana. + ISO ISO pointti meillä oli kanssa se että reppua käyttää myös mies!! Toisilla toki miehelle kelpaa se liinakin mut ei meillä ja ymmärrän ihan täysin...enkä yrittäny ees tuputtaa.



Musta ei myöskään olis äidiks joka killuttaa vauvaansa liinassa koko ajan. En tykkää tehä esim. kotitöitä niin että vauva on mussa kiinni koko ajan joten rintareppu riittää meille mainiosti apuvälineenä kävelyillä ja kaupoissa.



Meillä myöskin lapset on tykänny rintarepusta enempi kuin liinasta. (vaikka olis ammattilaiset ollut tarkastamassa asennot ja sidonnat)



Tää on niin mielipide ja maku kysymys et ite sen aikalailla huomaa kumpi sopii =)



seuraava reppuilija masussa 21+6

Mä käytin esikoisen kanssa kantoliinaa johonkin 1-vuotiaaksi asti. Reppuun sen kokoinen lapsi ei enää olisi mahtunut. Mulla on trikoinen liina odottamassa seuraavaa vauvaa, jonka aion heti pienestä opettaa kulkemaan kyydissä. Liinan ostin, kun esikoinen oli 3kk ja se oli oivallinen, kun hän tykkäsi olla paljon sylissä. Ainakin imurointi sujui aivan hyvin vauvan kanssa. Opettelin yhden sidonnan, mutta nyt aion opetella myös muita sidontoja. Minulla on myös Kanga-liina, mutta sen käyttö jäi vähäiseksi, kun olin niin arka laittamaan vauvaa siihen. Nyt aion kyllä opetella senkin käytön, kun vauva on ihan pieni.



Mulle ei ainakaan missään vaiheessa tullut kuuma liinan kanssa, koska se on kuin paita. Sidonta on helppo ja vauvan laittaminen liinaan sujuu käden käänteessä, kun menee esimerkiksi kauppaan. Lisäksi liinan saa tasaisemmin jakautumaan hartioille, eikä se paina yhdestä kohtaa kuten reppu...

Meille eräs molempia käyttänyt sanoi että jos hartiat ovat herkät painolle niin liina parempi. Itselläni tavallinenkin reppu alkaa painaa hankalasti hartioita ja voi olla että päädytään liinaan. Ajattelin kysyä lainaksi reppua ja liinaa, kokeilla rauhassa sitten vauvan kanssa että kumpi tuntuu paremmalta.

Aika suuri pointti tässä liina vs. reppu-kysymyksessä on eittämättä ergonomia myös lapsen kannalta. Ns. tavallisessa rintarepussa lapsen lonkat ovat huonossa asennossa, liinassa ja joissain kantorepuissa lonkat saa hyvään, pienelle lapselle sopivimpaan sammakkoasentoon. Se kummassa äiti/isä tykkää kantaa on sitten asia erikseen.



Itsellä on sekä liinoja, että Ergo-reppu, jossa lapsen lonkat menevät oikeaan asentoon, eli " terveellisiä" vaihtoehtoja on molemmissa. Itse tykkään pitkästä liinasta pikkuvauvan kanssa, mutta isomman kanssa reppu on kätevä.



Sidonnasta selviää kyllä pitkänkin liinan kanssa kätevästi kun joku kokeneempi liinailija neuvoo eka kerralla :)

Aiemmissa vauvailuissa en ole käyttänyt kumpaakaan ja nyt olen ajatellut kokeilla.. On sekä liina että reppu, jonka sain siskolta valmiina.. Minua epäilyttää, etten saa liinaa hyvin sidottua.. Tosin en ole edes perehtynyt vielä koko hommaan, molemmat vielä pakkauksissaan.. Joten oikein mukava lukea näitä kokemuksia..



P ja vauva rv 35+6

Liinassa vauvan asentoa saa vaihdeltua monipuolisesti ja se soveltuu myös ihan vastasyntyneen kantamiseen. Oma selkä ei niin väsy kun paino jakautuu paremmin, vaikka vauva olisi liinassa pidempäänkin. Liinassa vauva on minusta tavallaan myös paremmin suojassa (kädet ja jalat eivät esimerkiksi roiku ulkona, paitsi joissain sidonnoissa) ja vauvan voi huoletta myös antaa nukkua liinassa. Liinan käyttöikä on myös pidempi kuin rintarepun. Reppu minulla oli koekäytössä ystävältäni ja lähti kyllä bumerangina takaisin parin käyttökerran jälkeen.



Etukäteen minua epäillytti lähinnä liinan sitominen, mutta nopeasti sen oppii sitomaan kun on ohjeet. Kieltämättä liina on vähän lämmin, mutta laittaa sitten vähemmän vaatetta alle.

Reppu oli esikoisella ja tulee oleen tällä kakkosellakin. Tosin en repussa kauaa roikotellut, pidin aina siinä kun imuroin tai iltaisin kun vauva ei tahtonut rauhoittua unille. Oli helpompi selälle hyssytellä repussa kuin kanniskella ympäriinsä. Repun sai myös kätevästi avattua niin ettei vauva herännyt.

Tämä on sellainen kysymys, jossa turhamaiset perusteet tyyliin " kun se on niin hyvännäköinen" saavat minut voimaan pahoin. Jos on olemassa vaihtoehtoja, joissa lapsen asento on luonnollinen ja toisaalta vaihtoehtoja, joissa lapsen jalat ovat niin luonnottomassa asennossa, että jopa verenkierto saattaa häiriintyä, niin valinta on mielestäni selvä. Eli meillä on liina. Toinen vaihtoehto olisi ollut ergoreppu.



Lisäksi repuissa usein on niin kapeat olkahihnat, että kantajan hartiat väsyvät ja kipeytyvät nopeasti vähänkin isompaa lasta kantaessa. Tätäkään ongelmaa ergorepussa ei ole, mutta ei ole liinoissakaan, kun paino jakautuu tasaisesti.

se on paljon ergonomisempi vauvan kannalta. Moni ystäväni on kokeiltuaan minun liinoja jääneet liina koukkuun :o) on kuulemma niin paljon mukavampi kuin reppu.



Niiloakseli ja uusi liinailijan alku rv 7+3

En ole mikään liinafanaatikko, eli minulla on vain yksi trikoinen Pikkuruu ollut käytössä niin kakkosella kuin kolmosellakin, ja tulee käyttöön nelosellekin. Meillä myös pienet ikäerot (aina alle 2v). Sidonnoista käytämme ainoastaan yhtä (kietaisuristikakkosta). Tosin neloselle ajattelin hankkia nopeita tilanteita varten rengasliinan, kunhan hän on vähän isompi. Pitkää liinaa olen käyttänyt ihan vastasyntyneestä asti.



Kannattaa varautua siihen, että liinaan totutteluun menee niin itseltä kuin vauvaltakin muutama kokeilukerta, mutta sen jälkeen se on ollut monen tilanteen pelastus. Meillä lapset ovat lähinnä nukkuneet liinassa (kakkonen jopa 4 h päikkäreitä), tai ollaan rauhoiteltu rauhatonta vauvaa tai muutaman kerran kipeänä ollaan nukutettu jopa yötäkin (vauva miehellä liinassa ja mies nukkunut puoli-istuvassa asennossa tyynyillä tuettuna).



Eli meilläkin mies käyttää liinaa, ihan samalla lailla kun hän kaikki muutkin lapsiin liittyvät asiat hoitaa kanssani tasaveroisesti (poislukien imetys). ;)



Meillä oli esikoisella käytössä rintareppu, mutta siinähän ei voi vauvaa pitää kuin hetken, tosin minä sain kyllä hartiani kipeäksi jo siinä ajassa, kun koiran kävimme pissattamassa reppuillen. Oletkin jo saanut monenmoisia perusteluita, mutta kokemukseni mukaan tärkein on juuri tuo liinan mukavuus niin kantajalle kuin lapsellekin. Toisaalta mielestäni liinan ja repun käyttötarkoituksetkin eroavat hieman: liinassa on helppo pitää lasta hyvässä asennossa rauhoittumassa tai nukkumassa ihan aikuisen lähellä, reppu taas soveltuu paremmin lyhytaikaiseen kantamiseen esim. ulkona.



Terkuin :) Sumunen rv 20+5 ja kolmen kopla

Eli tuo meillä käytössä oleva sidonta (kietaisuX2) tehdään ensin itselle päälle, jossa menee varmaan noin 15 sekuntia. Sitten vauva on helppo laittaa liinaan ja tasoitella kankaat sopiviksi, ettei jää muhkuroita esim. omille hartioille tai vauvaa vasten. Tämän saa siis mainiosti tehtyä yksin, toki parilla ensimmäisellä harjoittelukerralla voi apua olla.



Tuo sidonta on hyvä, kun sitä voi kayttää minkä ikäiselle vaan, ja kankaita siirtelemällä siitä saa väljemmän (isompi hereillä oleva vauva) tai melkein umpipussin. Tuohon sidontaan lapsen voi myös myöhemmin laittaa etuperinkin ns. buddha-asentoon, jolloin vauva näkee paremmin eteensä, mutta tätä meillä on käytetty vain pari kertaa.



Ja tulihan mieleeni yksi haittapuolikin, eli liinaillessa saattaa kyllä tulla kuuma niin kantajalle kuin vauvallekin, eli lämpimällä kelillä (ja vähän kylmemmälläkin) molemmille ohut puuvillavaatetus riittää. ;)

En mä ainakaan sanonut että VAIN ulkonäön takia lapseni siihen reppuun laitan..mutta pitää siitäkin sitten saaha oksennusrefleksi aikaan.. Reppuja on erillaisia joissa osassa on erittäin tukevat olkahihnat ja ei ala painamaan. Toki jos pidän lastani siinä 12h putkeen on eri asia (ja en siis tietenkään repussa pitäis). KOSKA MEILLÄ lasta ei kanneta millään useampaa tuntia on reppu meille helppo, vaivaton ja näppärä systeemi ja lisäbonuksena MINÄ pidän repun ulkonäköä parempana. En kuitenkaan päätynyt reppuun sen takia!! Hyvin nuo meidän lapset ovat selvinneet ja oppineet kävelmään suorin jaloin vaikka kamala äiti on ne lonkat mutkalla reppuun laittanut!



Anteeks että vastaan aavistuksen kärkkäästi mutta koska olen kumminkin kokeillut liinaa (monia erillaisia) ja ne eivät minulle toimineet niin miksei sillon reppu voi olla meidän vaihtoehto ilman syyllistämistä siitä että kuinka itsekäs olen kun en vaan silti käytä liinaa kun se on lapsen kannalta parempi. En mä surutta kanna lastani jalat sinisenä missään repussa..Ja Patapum:kin meillä oli muttei tykätty oikeen siitäkään ja myyntiin meni..vaikka pitäs olla kuinka passeli ja ergonominen lasten kantoon.



Itse vastasin galluppiin ja sanoin tykkääväni repusta...piste!! Ikävää tosiaan että joku saa siitä vatsanväänteitä =/



(sit ihmetellään miks toiset näkee punasta kun aletaan puhua liinoista ja kestovaipoista)



Se pitää vielä sanoa että mustakin liina on ihan loistava keksintö muttei vaan yrityksistä huolimatta meidän juttu..



Hippuskainen hormoonimyrskyissä tai jotain mutta paha mieli tuli ja jätämpä taas mielipide asiat väliin =´(

Liinassa voi kantaa jo ihan pikkuvauvaa, siinä on helppo imettää, lapselle mukavampi, lapsen kasvaessa sidontaa voi muuttaa, itkuisen kuopuksn kanssa korvaamaton apu, pysytyi tekemään vauva liinassa kotitöitä (vauva huusi todella paljon, eikä viihtynyt yksin). Siinä muutama perustelu.

Tuo liinan ylivoimaisesti parempi ergonomia vauvalle on iso pointti. Mutta lyhytaikaisessa ja satunnaisessa käytössä reppu on ok.



Minusta pitkä liina _on_ hankala (ei mahdoton) sitoa. Kotona ok, mutta jossain parkkihallissa kun sitä yrittää äheltää päälleen niin, ettei koske likaisiin lattioihin... Trikoisesta en tykännyt ollenkaan, kun jäi aina löysälle. TOsin lapsi oli jo puolivuotias kun sellaisen hankin. Kevyemmällä toiminee paremmin. Kudottu on loistavan tuntoinen päällä, kunhan sen saa aseteltua. Ja pienen vauvan saa kokonaan liinan suojaan, kun laittaa jalat sinne smokivyön alle ja tulee pään toisella olkaimella. Kuuma tulee kyllä helteellä, mutta se selän auki jättävä ristisidonta on viileämpi kuin nuo kietaisuristit.



Minä en koskaan oppinut imettämään liinassa. Itse asiassa lapsella meni hermot kehtosidonnassa välittömästi, ristisidonnoissa oli tyytyväinen ja nukkui pitkät pätkät.



Taaperovaiheessa ostettiinErgo-reppu, joka on ihan mahtava isommalle lapselle. Kesällä kannettiin 16-kiloista 3-vuotiasta koko päivän patikkareissulla. Toki lapsi käveli itsekin osan matkasta, mutta tunteja oli repussakin, jopa nukkukin vähän.

No niin...kiitoksia vaan kaikille mielipiteistä!

Meidän tarkoitus on siis kuljettaa vauvaa " kauppareissuilla" repussa ja liinassa pitempiä aikoja! Kunhan nyt kokeillaan molempia:)

Molemmissa on varmasti hyviä ja huonoja puolia, ja jokainenhan sen itse tuntee kumpi on parempi...



Emmaliina76 viikoilla 32

Meillä oli Tommy-merkkinen rintareppu. Se oli kyllä äidille ihan tarpeeksi ergonominen, eli ei tullut hartiat kipeiksi. Mutta ei siinä kyllä usein yli 15minuuttia kannetukaan kerralla. Syynä se että lapsi ei yleensä viihtynyt. Oli liikkuvaista laatua jota piti sylissäkin koko ajan olla liikuttamassa ja hyppyyttämässä, muuten kitisi. Saati sitten repussa, jossa ei pystynyt liikuttamaan itse mitään jäsentään (" paitsi nilkkojaan" )



Jos lapsi siihen nukahti, niin oli vaikeaa saada lapsi siitä irti herättämättä, ja vaikeaa saada reppu irti äidistäkin:) Ja reppu oli niin paksua kangasta (+muhkurainen pehmusteineen) että en olisi usein halunnut jättää lasta nukkumaan repun sisään sänkyynsä, jos sen irti sain...



Ei tullut kovin paljon käytettyä rintarepuua, koska lapsen laittaminen oli hidasta/vaivaloista, sekä pois ottaminen. Kuinkahan minun kävisikään sidottavan liinan kanssa. Ei tulisi varmasti käytettyä. Varsinkin kun olen monien kuullut sanovan että se on äidille liian kuuma käytettäväksi sisällä, kun siinä on niin paljon kangasta.



Seuraavalle vauvalle ostin rengasliinan (Kanga-liina -merkkinen) etupäässä siksi koska siihen on helppo nopeasti laittaa lapsi, ja ottaa pois. Ja sen sisään voi helposti jättää lapsen nukkumaan, eli nostaa lapsi sänkyynsä nukahdettua ja jättää se kangas peitoksi lapselle. En tiedä vielä millainen on käytössä, mutta uskoisin että paljon enemmän tulee käytettyä, kun siinä voi imettääkin, toisin kuin rintarepussa.

Täältä yksi ääni repunkin suuntaan.



Meillä toukokuussa syntyneen kanssa aivan ehdoton oli Baby Björnin sporttisempi kantoreppu. Vauva tykkäsi olostansa ja käytin jo noin kuukauden ikäisestä alkaen ja itselläkin hartiat kesti pitkiäkin kanteluita kunnes napero oli n. 8-9 kg. Eli meillä vaikutti ainakin ihan ergonomiselta molemmille.



Mukava ja lämmin kesä oli ja liikuimme todella paljon kodin ulkopuolella ja vauva lähes aina repussa, jopa niin paljon, että vanhempana oli työn takana opettaa, että nyt täytyykin kulkea vaunuissa!



Sivuhuomautuksena, että toivottavasti kärkkäät ja arvostelevat kommentit jäisivät taas pois ketjuista. Tämä palsta on mielestäni juuri siitä syystä ollut mukava, että moiset nokittelut ovat puuttuneet. Jokaisella saa olla mielipide, mutta itsellänikin nostaa heti verenpainetta, jos joku esittää omat mielipiteensä toista arvostelevaan tai tämänhän nyt on ainoa oikea tapa -tyyliin.