Te joilla on lievästi kehitysvammainen lapsi (alle kouluikäinen)

Nyt DG F83, lapsi on nelivuotias. Siis tilanne on se että voi saada tai olla saamatta ikätoverinsa kiinni, jos ei saa, niin on sitten varmaankin kehitysvamma (lievä, älyllinen). Meillä "jäi kiinni" ihan kotioloissa, siis olimme huolestuneita lapsen kehityksestä (hidasta, erityispiirteistä, vähän hankaluuksia joka osa-alueella, puheessa pahimmat).



Mullekin ollut kova paikka, arvelen että se että on jo epikriisiinkin heitetty epäily niin on aika "vakava" juttu, toisaalta lievä kehitysvamma ei ole pahin niistä vaihtoehdoista, joita olen itse joskus huolissani epäillyt. Eli eteenpäin mennään ja olen tällä hetkellä ihan toiveikas lapsemme kehityksen suhteen.



Voimia!

Meillä kans sama dg. Neuvolassa ei koskaan otettu mun huolta vakavasti.. itse epäilin pari vuotta. Ihan sattumalta päästiin neurolog. tutkimuksiin ja oli TODELLA iso yllätys kuinka monissa asioissa viivettä oli!! Meillekin siis heitettiin ilmaan tuo epäilys.. kyllä se kova asia on ymmärtää. Onko teillä terapiat? Meillä puhe ja toiminta. Meillä kans puheessa suurimmat ongelmat.



t. AP

Meidän pojalla on ollut kehitysviivettä jo muutama vuosi. Hän on ollut neurologin seurannassa vauvasta asti. Fysioterapiaa hän on saanut vauvasta asti ja tämän vuoden alussa alkoi toimintaterapia.



Diagnoosina hänellä on ollut hypotonia ja tuo samainen dg. Viisivuotiaana oli neuropsykologiset tutkimukset ja siellä sitten pätkähti tuo lievä/keskivaikea kehitysvamma. Osasin itse odottaa tuota diagnoosia, sillä neurologi sanoi aiemmin, etä kehitysviive on laaja-alainen. Lisäksi kaverini lapsion vuotta vanhempi ja hän oli saanut vuotta aiemmin saman diagnoosin. Pojalla oli samat "oireet" kuin kaverini lapsella.



Shokki se diagnoosi silti oli. Lapsi saa kuitenkin nyt helpommin tarviuttavat terapiat ja apuvälineet. Hänellä on pidennetty oppivelvollisuus. Hän aloitti tänä syksynä eskarin harjaantumisluokalla. HÄn viihtyy koulussa hyvin.



Toimintaterapiaa olisi tarvittu jo aiemmin, mutta sinne on pitkät jonot. Vihdoin tänä vuonna saatiin se alkuun ja poika on edistynyt jo paljon.

meilläkin tulossa ensi keväänä nuo neuropsykiatriset testit, toistaiseksi ei ole pystytty lapsellemme tekemään kielellisten vaikeuksien vuoksi.



Meillä menee puheterapiaa, joka toteutetaan päiväkodissa, toimintaterapiassa ollaan oltu vain arviossa, mutta sitä ei ole hoitava taho suositellut. Lisäksi on tuetussa ryhmässä päiväkodissa, jossa käytetään paljon kuvia+viitotaan ja lisäksi on pieni ryhmäkoko, omaa avustajaa ei (enää) ole.



On päiviä/aikoja, jolloin haluaisi kovasti tietää mikä se "oikea" diagnoosi nyt on, välillä on helpompaa antaa ajan näyttää. Meillä lapsen yleinen kehitystaso on noin 1,5 vuotta ikäisistään jäljessä, puheen alueella enemmän. Osa kehitysalueista (havaitseminen, korkea motoriikka) on ikätasoista (?tosin näistä tasoista on vaikea sanoa mitään, mielestäni Lastenlinnan käyttämät tasovaatimukset eivät ainakaan ole kovin korkeita, itseni mielestä näissäkin osa-alueissa on viivettä) tai parempaakin, osa taas selvästi jäljessä (kuullun ymmärtäminen, hienomotoriikka, puheen tuotto).



Meillä tulevat kuviot kuitenkin varmasti pidennetty oppivelvollisuus ja jokin erityisopetus/ryhmä.

Meidän tyttö täyttää kohta 7v. Hänellä on pidennetty oppivelvollisuus ja kertaa nyt eskarin. Hänen diagnoosinsa on F83, ei olla puhuttu mistään kehitysvammasta mutta toiminnaltaan hän kyllä osaltaan on "kehitysvammaisen" tasolla ja ainakin kehitysviiveinen. Testeissä on ollut jopa 2 vuotta jäljessä osassa kun taas nykyään on jopa ikätasolla mitä tulee hienomotoriikkaan. Hienomotoriikassa oli akaisemmin todella paljon jäljessä koska ei suostunut kynään edes koskemaan...



Tyttö saa toiminta-, puhe- ja kommunikaatioterapiaa. Tytöllä on viivettä puheessa, oman toiminnan ohjauksessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yms. On myös osittain viivettä joissain motorisissa asioissa. Hänellä on autistisia piirteitä ja on myös välillä ylivilkas ja on todettu kontaktihäiriö.



Meille tämä on kyllä ollut aikamoinen shokki ja totuttelun paikka. N. 2-3-vuotiaana aloin epäillä jotain kun ei kehittynyt yhtä nopeasti kuin kaksosveljensä. Oli siirtymätilanteen vaikeuksia, puheessa ongelmia, ei ikinä suostunut mitään vapaaehtoisesti tekemään jne. Kyllähän hän vauvanakin oli todella itkuherkkä.



Varmaan nyt talvella menemme tytön kanssa neuropsykologin pakeille ihan tarkistamaan missä mennään ja millainen tytön koulumuoto tulee olemaan ensi syksyä ajatellen.

Mulla on 3vuotias pian 4v. poika ja hänellä on todettu monimuotoinen kehityshäiriö f83. Puhetta ei ole vielä tullut vain omaa ääntelyä, vaikkakin sanoilla on omat merkityksensä. Mutta sanojen merkityksiä on vaikea tietää kun poika ei osaa kommunikoida. Meillä on ollut jo vuoden puheterapia ja tukiviittomat sekä kommunikointikansio joka auttaa meitä arjen pulmissa. Tukiviittomat ovat auttaneet ja mekin olemme saaneet koulutusta osaksemme

pimpula

Vieläköhän joku teistä v.2008-2013 kirjoittaneista käy täällä? Miten on mennyt? Miten lapsella (nykyään kai jo teinejä/aikuisia?) sujuu?

Itse kaipaisin kovasti tukea kouluikäisen lapsen oppimis- ym vaikeuksiin. DG:t lukivaikeus ja ADHD, mutta epäilen kyllä muutakin, liekö kehitysvammaa, mihin tarvis enemmän tukea.