Lue keskustelun säännöt.
Voiko nelivuotias ihan pokkana valehdella?
22.07.2007 |
Sattui tänään tällainen tilanne:
Lapsi sai palkkioksi yhdestä jutusta ottaa lakupussista yhden lakun.
Olin siinä vieressä, lapsi kahmaisi ensin kourallisen lakuja käteensä mutta ei laittanut niitä suuhun. Minä sanoin tietysti, että ota vain yksi ja laita loput takaisin pussiin. Hän laittoi kaikki pussiin ja sitten salamannopeasti pisti sieltä suuhunsa ainakin yhden lakun, mutta epäilen vahvasti että siinä samalla meni useampikin kuin yksi.
No, tämä nyt tietysti tuntuu pikku jutulta, mutta mielestäni kyse on periaatteesta. Kun kerran annoin luvan vain yhteen, niin rupesin sitten tietysti kyselemään että montako sinne suuhun nyt meni. Lapsi väitti ihan pokkana että yksi vain, suu oli niin täynnä että vaikea oli tämän äidin uskoa. Toisaalta olisi naurattanut, mutta toisaalta vähän hätkähdytti että lapsi silmiään räpäyttämättä väitti ihan varmana, että yhden vain otti.
Mitenkähän tuo on? Onko yleistä että lapsi valehtelee ilman että aikuinen näkee mitään syyllisyyden merkkejä?
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän nelivuotias valehtelee äidille sumeilematta sata-nolla
Meillä pojan lauseet joskus alkaa suoraan näin " parasta kai kertoa heti totuus..." eli siis tietää, että äiti tietää jo että hän aikoo valehdella ;)
Meidän 4v on esim. joutunut hain vatsaan " ihan oikeesti!"
Hänelle tänään, taas kerran, sanottiin ettei saa valehdella, vaan täytyy puhua totta. " Joo, täytyy puhua totta" , sanoi hän. Kysymykseen tiedätkö mitä se tarkoittaa, saimme vastauksen " No mitä?"
Opettelua... Kiva kuulla, ettemme ole ainoita höpöjä puhuvan nelivuotiaan vanhempia :)
ei ole syytä huoleen, jos lapsi tietoisesti valehtelee?
Minä vain sitä vähän hätkähdin, kun minusta on aiemmin tuntunut siltä, että lapsen elekielestä ym. on huomannut mahdollisen vilunkipelin, mutta tänään ei ollut kyllä mitään sellaista havaittavissa.
Miten sitten kannattaisi tuollaiseen suhtautua? Minä en oikein voinut mitään rangaistustakaan anta, koska en ollut täysin varma asiasta. Sanoin vain lapselle, että valehdella ei saa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erottaa kahdenlaista valehtelua: mielikuvitusjutut (esim. tuo valaan vatsaan joutuminen) ja sitten sellainen valehtelu, jossa yrittää piilottaa jotakin tekemistään/tekemättä jättämistään?
Jotenkin en itse suhtaudu niin vakavasti sellaiseen tarinointiin, jos lapsi keksii esim. mielikuvitusjuttuja mitä hänelle on tapahtunut. Mutta ikävää minusta on tuommoinen, että kun sovitaan jokin asia (niin kuin meillä nyt tämä " yksi laku vain" ), niin sitten ei olla rehellisiä ja rikotaan sopimus.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
arvasinkin että joku tämänkaltainen kommentti tulee (10).
Mutta tämä on sivuseikka asiassa. Lapsi saa kyllä herkkuja ihan tarpeeksi, en nyt ala selittää, miksi tällä kertaa palkkiona oli vain yksi laku. Ei sinällään kuulu tähän asiaan.
Meillä vedettiin ehkä rankimman kautta, mutta uskon toimineeni oikein. Lapsi siis 4v.
Olimme anoppilassa, jossa on kissoja ja PALJON kissojen leluja. Tulimme kotiin ja kotona lapsi " löysi kengästään" kissojen lelun, jonka hän oli siis todellisuudessa laittanut sinne tahallaan tietäen siis, että niin ei saa tehdä.
Kerroin lapselle, että niin ei saa tehdä ja kysyin syytä tekoon. Hän siinä kohtaa jo silmät kostuneina kertoi, että hän halusi tuoda lelun kotona olevalle kissalleen, joka ilostuisi siitä. Kerroin, että teko oli varastamista ja mummo (anoppi) kyllä pettyy nyt lapsen käytökseen. Tässä kohtaa lapsi sanoi välittömästi, ettei aio teostaan mummolle kertoa, johon minä heti perään, että minä kyllä kerron, jolloin lapsi mureni ja alkoi itkemään.
Anoppilaan kun menimme, niin mummolle tilanteen kerroimme, jolloin laspi taas itki...taisi hävettää niin paljon.
Kävimme tilanteen läpi ja selvensimme, että varastaminen on väärin. Luvan kanssa olisi varmasti saanut kotiin kissalle lelun tuoda. Ei ole lapsi enää varastellut.
Kissaansahan vain lapsi ajatteli, mutta teko oli silti väärin.
Kyllä ne nelivuotiaat siis osaavat...
Ja tavallaan on ihan hyväkin merkki.
Tuon ikäisen lapsen kuuluukin tajuta, ettei äiti ja isä tiedä kaikkea, mitä lapsi tekee/kokee/näkee/kuulee/ajattelee. Lapsi testaa tuota asiaa valehtelemalla ja kertomalla ihan uskomattomia juttuja.